Kumpi on oikeassa – Donald Trump vai Alexander Stubb?
Tasavallan presidentti Alexander Stubbin ja puhemies Jussi Halla-ahon puheet eilisissä eduskunnan avajaisissa eivät pitäneet sisällään mitään yllättävää eivätkä erikoista.
Erikoinen oli sen sijaan vastaus, jonka presidentti Stubb antoi lehdistötilaisuudessa esitettyyn kysymykseen, joka koski Venäjän ja Ukrainan välistä sotaa.
Yllättävää ei ollut se, että Stubb arvosteli voimakkaasti Venäjää ja myös henkilökohtaisesti presidentti Vladimir Putinia. Yllättävää ei ollut sekään, että hän ennusti Venäjän häviävän sodan. Samankaltaisia puheenvuoroja Stubb oli käyttänyt myös Davosissa pari viikkoa sitten.
Yllättävää oli se, että Stubb kiteytti viestinsä sanoihin ”Venäjällä ei ole kortteja”. Tämä vaikutti suoralta vastaukselta Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpille, joka Valkoisen talon tapaamisessa 28.2.2025 sanoi Volodymyr Zelenskyille, että tämä pelasi uhkapeliä korteilla, joita hänellä ei ollut.
Stubbin lausahdus toi mieleeni myös 2.4.2025 julkaisemani blogikirjoituksen ”Volodymyr Zelenskyi pelaa uhkapeliä korteilla, joita hänellä ei ole”.
Aiheen blogikirjoitukseeni antoi presidentti Alexander Stubbin itsensä Lontoossa antama haastattelu, jossa hän sanoi, että meidän on varauduttava yhteyksien palauttamiseen Venäjän kanssa.
Minua Stubbin Lontoossa antama lausunto kovasti ilahdutti senkin vuoksi, että olin edellisten viikkojen blogeissani ehdottanut, että itärajamme pyrittäisiin asteittain avaamaan henkilöliikenteelle.
Alla 2.4.2025 julkaisemani blogi sellaisenaan.
x x x
Kun presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasi presidentti Donald Trumpin Valkoisessa talossa 28. helmikuuta, heidän välilleen syntyi melkoinen sanaharkka. Verkkouutiset teki suuren palveluksen julkaisemalla 1.3. videotallenteen tapaamisesta.
Presidenttien noin 50 minuuttia kestäneet keskustelut sujuivat ystävällisessä hengessä lukuun ottamatta viimeistä kymmentä minuuttia.
Viimeisten minuuttien aikana presidentti Trump sanoi presidentti Zelenskyille muun muassa, että tämä pelaa uhkapeliä korteilla, joita hänellä ei ole. Hän sanoi, että Zelenskyi pelasi uhkapeliä jopa kolmannella maailmansodalla.
Trump sanoi, että ainoa Zelenskyin mahdollisuus oli ”diili”, jonka hän voisi saada aikaan.
Viime aikojen tapahtumat ovat tuoneet mieleen nuo tapahtumat Valkoisessa talossa.
Volodymyr Zelenskyi näyttää pelaavan edelleen uhkapeliä korteilla, joita hän uskoo itsellään olevan, mutta joita hänellä ei tosiasiassa ole.
x x x
Yhdysvaltain ja Venäjän välisten neuvottelujen ymmärtämiseksi on tärkeää perehtyä Donald Trumpin ulkopoliittiseen ajatteluun.
Omalta osaltani olen käsitellyt tätä asiaa useissa 20.1.2025 lähtien julkaisemissani kirjoituksissa, jotka ovat luettavissa kotisivuni blogiarkistosta.
Vuoden 2024 presidentinvaalit toivat täyskäännöksen Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan ja Venäjä-suhteisiin.
Tämän ei olisi pitänyt olla yllätys kenellekään, kuten kirjoitin muun muassa kolme vuotta sitten julkaisemassani blogissa ”Joe Bidenin politiikasta Donald Trumpin strategiaan?”.
Joe Biden pyrki jakamaan maailman kahtia yhtäältä Kiinan ja Venäjän johtamiin autoritaarisiin maihin ja Yhdysvaltain johtamiin demokraattisiin valtioihin.
Donald Trumpin strategiana on pyrkiä luomaan moninapaista maailmaa.
Trumpin johdolla Yhdysvallat pyrkii luomaan mahdollisimman hyvät suhteet maailman muihin valtakeskuksiin. Valtakilpailua käydään ensi sijassa talouden ja teknologian aloilla.
Eurooppaankin, koko Eurooppaan, Donald Trump pyrkii rakentamaan hyvät suhteet.
Yhdysvaltain suhteita Venäjään Trump pyrkii määrätietoisesti parantamaan. Tämän vuoksi Ukrainan ja Venäjän välinen sota pitäisi saada mahdollisimman pian päättymään.
Donald Trump on joutunut ottamaan kantaakseen ikävää vastuuta edellisen presidentin aikaansaamien ongelmien ratkaisemisesta. Kolmen vuoden sotimisen jälkeen sopimuksen, ”diilin”, aikaansaaminen on tietysti hyvin vaikeaa.
On muistettava, että Donald Trump pyrki toteuttamaan omaa strategiaansa jo ensimmäisellä presidenttikaudellaan. Silloin demokraatit estivät suhteiden parantamisen Venäjään muun muassa estämällä kongressissa sitä vastaan asetettujen pakotteiden lieventämisen.
On varmaa, että toisella kaudellaan Donald Trump kaikista vaikeuksista huolimatta toteuttaa strategiansa. Nyt hänellä on siihen tarvittava valta ja voima.
x x x
Volodymyr Zelenskyin uhkapeli lähtee siitä, että hän pyrkii kokoamaan kaikki mahdolliset vastavoimat estääkseen Donald Trumpia toteuttamasta omaa strategiaansa.
Zelenskyi on vedonnut voimakkaasti eurooppalaisiin tukijoihinsa, että ne lisäisivät Ukrainalle antamaansa tukea ja painostusta Venäjää vastaan. Mukana vahvojen tukijoiden joukossa on myös Kanada.
Uusinta uutta on, että Zelenskyi on tukeutunut niihin amerikkalaisiin poliitikkoihin, jotka eivät ole Trumpin ulkopoliittista linjaa kannattaneet. Heidän joukossaan tärkein henkilö on senaattori Lindsey Graham, joka on koonnut senaatissa voimia Venäjän vastaisten pakotteiden tiukentamiseksi.
Tämä Zelenskyin puuttuminen Yhdysvaltain sisäiseen valtataisteluun ärsyttää tietysti Donald Trumpia suunnattomasti.
Kaikella tällä toiminnallaan Zelenskyi suututtaa sekä presidentti Donald Trumpin että presidentti Vladimir Putinin. Tästä syytä he vievät entistäkin päättäväisemmin eteenpäin suurta suunnitelmaansa Ukrainan sodan lopettamiseksi ja molemmille maille paremman maailmanjärjestyksen luomiseksi.
Volodymyr Zelenskyi saisi aikaan itselleen ja Ukrainalle paremman ”diilin” myötäsukaisella yhteistyöllä Yhdysvaltojen kanssa.
x x x
Edellisessä blogissani kirjoitin, että Suomen ja Euroopan tulisi tukea Donald Trumpin ponnisteluja rauhan palauttamiseksi Ukrainaan. Myötäsukainen asenne antaisi meillekin parhaimmat mahdollisuudet vaikuttaa ratkaisujen sisältöön.
Suomella on tässä erityisen paljon voitettavaa.
Yhdysvaltain ja Venäjän suhteiden palautuminen antaa mahdollisuuden vähentää jännitteitä meidän itärajallamme. Yhteydet ja yhteistyö voidaan palauttaa.
Suomen tilanne on monimutkainen.
Suomi ryhtyi tukemaan Yhdysvaltain edellisen presidentin käynnistämää ”uutta kylmää sotaa” Kiinaa ja Venäjää vastaan. Tätä kansainvälistä toimintaympäristöä pidettiin pitkäaikaisena, jopa pysyvänä.
Liityimme Natoon ja solmimme DCA-sopimuksen Yhdysvaltain kanssa. Hankimme amerikkalaisia F-35 -hävittäjiä osaksi ”uhkatasapainoa” Yhdysvaltain ja Venäjän välillä.
Nyt on näköpiirissä tilanne, jossa Yhdysvallat ei pidäkään Venäjää vihollisenaan. Se ei perusta suhteitaan ainakaan ensi sijassa vihollisuuskuviin, pelotteeseen ja uhkaan. On syntymässä yhteistyösuhde, jota leimaavat yhteiset edut ja jopa ystävyys.
Julkisuuteen sekä Yhdysvaltain että Venäjän johtajat ovat kertoneet, että neuvotteluissa ovat esillä myös sodan ”juurisyyt”.
Näihin keskusteluihin saattavat liittyä myös sopimusehdotukset, jotka Venäjä luovutti Natolle ja Yhdysvalloille 17.12.2021. Ne tähtäsivät muun muassa siihen, että Nato ei laajenisi ja että sotilasliiton läsnäoloa Venäjän lähialueilla vähennettäisiin.
Suomen on varauduttava keskustelemaan omasta asemastaan ja politiikastaan tässä uudessa tilanteessa sekä Yhdysvaltain että Venäjän kanssa. Molempien kanssa meillä tulisi olla hyvät suhteet.
x x x
Yhdysvaltain ja Venäjän lähentyminen avaa Suomelle mahdollisuuden parantaa suhteitaan suurvaltanaapuriimme. Tässä meillä on paljon voitettavaa.
Olemme kärsineet Venäjää vastaan asetetuista pakotteista ja sen määräämistä vastapakotteista enemmän kuin mikään muu maa. Kaupan ja taloudellisen yhteistyön kehittämiselle on valtavat mahdollisuudet.
Tällä kaikella on meidän taloudellisessa ahdingossamme suuri merkitys. Tätä kautta taloudellista kasvua on mahdollista nopeasti vauhdittaa, ja julkisten menojen kipeitä leikkauksia lieventää.
Ratkaisuja sekä pakotteiden poistamiseksi että kaupan ja yhteistyön kehittämiseksi pitäisi vauhdittaa.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb sanoi Lontoossa pitämässään lehdistötilaisuudessa, että meidän on varauduttava yhteyksien palauttamiseen Venäjän kanssa.
Blogeissani olen viime viikkoina ehdottanut, että itärajaa pyrittäisiin asteittain avaamaan henkilöliikenteelle.
Tämä ei olisi ristiriidassa yhteisen pakotepolitiikan kanssa. Norjan ja Viron itäraja on osittain auki.
Venäjä näyttää julkisuuteen tulleiden tietojen valossa olevan valmis palaamaan vanhaan käytäntöön, että he eivät päästä rajalle niitä, joilla ei ole sen ylittämiseen tarvittavia asiakirjoja.
Itärajan asteittainen avaaminen olisi luonteva tapa avata yhteyksiä Venäjään.
x x x
Huhtikuun alun blogissani yhdyin siis presidentti Donald Trumpin arvioon Ukrainan asemasta Venäjää vastaan käytävässä sodassa. Pidin sitä realistisena.
Lähitulevaisuudessa näemme, kumpi on ollut ”korttien” suhteen oikeassa – Donald Trump vai Alexander Stubb.
Huhtikuun alun blogissani toivoin itärajamme asteittaista avaamista henkilöliikenteelle. Tähän ei ole jostakin syystä vieläkään ryhdytty, vaikka pääministeri Petteri Orpokin lokakuun haastattelutunnillaan piti tätä mahdollisena.
