Toteutuuko Donald Trumpin ”Big Deal” Yhdysvaltain ja koko Euroopan välillä?

Viime vuoden viimeisenä päivänä julkaisin blogin ”Suomen salattu tie ”ilkeyksiin” ja uusiin sotiin”.

Palautin siinä mieliin muutamia keväällä 2022 julkaisemiani kirjoituksia. Niiden joukossa oli 20.3. julkaisemani blogi ”Joe Bidenin politiikasta Donald Trumpin strategiaan?”, jossa avasin Ukrainan sodan ja Suomen Nato-jäsenyyden suurvaltapoliittista taustaa. 

Tässä kirjoituksessa kykenin aika tarkkaan ennustamaan viimeksi kuluneiden kolmen vuoden tapahtumat, mukaan lukien Donald Trumpin valinnan Yhdysvaltain seuraavaksi presidentiksi. 

Kirjoitin että Suomen Nato-jäsenyyttä olisi tuskin ryhdytty kovalla kiireellä toteuttamaan, jos maamme päätöksentekijöillä olisi ollut tämä realistinen käsitys kansainvälisen toimintaympäristömme tulevasta kehityksestä: 

”Suomen päätöksentekoa ohjasi kuitenkin se väärä käsitys, että maailma ja Eurooppa olivat jakautumassa pysyvästi kahtia, ja että Suomenkin oli valittava puolensa. Tätä ”valistusta” jouduin itsekin pari kertaa keväällä 2022 kuulemaan.

Nyt näkymät ovat toiset. Ukrainassa edetään kohti rauhaa, ja kansainvälisessä elämässä ollaan suuntaamassa uudenlaisen yhteistyön tielle. Tätäkin blogissani jo ennakoin.”

x  x  x

Nyt olen alkanut epäillä, ettei tämä arvioni ehkä pidäkään paikkaansa.

Epäilyksen siemenen mieleeni kylvi vuoden vaihteessa ilmestyneessä ”Ruotuväki”-lehdessä julkaistu Risto E. J. Penttilän haastattelu.
https://ruotuvaki.fi/-/dca-sopimus-on-hyva-palovakuutus 

Juttu oli otsikoitu ”DCA-sopimus on hyvä palovakuutus Donald Trumpin varalle”.

Suora lainaus ”Ruotuväki”-lehdestä: 

”Suomen ja Yhdysvaltojen vastikään solmima kahdenvälinen puolustusyhteistyösopimus on merkittävä muutos ulko- ja turvallisuuspolitiikassamme. Penttilä näkee, että Naton kollektiivisten turvatakuiden lisäksi on hyvä harjoittaa aktiivisia kahdenvälisiä suhteita Yhdysvaltoihin.

– DCA-sopimus on hyvä palovakuutus Donald Trumpin varalle, Penttilä huomauttaa.

Trump haluaa hoitaa asioita kahdenvälisesti eikä pidä kansainvälisistä monenkeskisistä järjestöistä. Penttilän mukaan on epävarmaa, miten Trump suhtautuisi Naton tulevaisuuteen toisella presidentinkaudellaan.

– Suomen Nato-jäsenyys on kuin vyö ja DCA-sopimus on siihen päälle vielä henkselit, Penttilä sanoo.”

Risto E.J. Penttilä on ahkerasti julkisuudessa käytetty asiantuntija. 

Asiantuntijoiden joukossa Penttilällä on ollut samankaltainen asema kuin Lauri Nurmella toimittajien keskuudessa. Molemmat ovat olleet aktoreita ja agentteja, jotka ovat aktiivisesti ajaneet Suomen Nato-jäsenyyttä. 

Ruotuväen jutussakin muistutetaan, että Penttilä jo joulukuussa 2021 ennakoi Venäjän hyökkäävän Ukrainaan ja Suomen liittyvän pikavauhtia Naton jäseneksi.

Risto E.J. Penttilän haastattelu antaa aiheen ajatella, että Suomen päätöksentekijöillä oli sittenkin se realistinen tilannekuva, jonka toin esille 20.3.2022 julkaisemassani kirjoituksessa. 

Näköpiirissä oli Donald Trumpin paluu Yhdysvaltain presidentiksi. Juuri siitä syystä Nato-jäsenyyttä ja myös DCA-sopimusta ehkä kovasti kiirehdittiin.

Puheet ”uudesta kylmästä sodasta” ja maailman jakautumisesta autoritaarisiin ja demokraattisiin valtioihin näyttää olleenkin vain retoriikkaa, jolla Joe Bidenin johtaman Yhdysvaltain politiikkaa tuettiin ja jolla Nato-jäsenyyttä ja DCA-sopimusta Suomen kansalle ja sen edustajille markkinoitiin.

Vaikka saatoin ehkä erehtyä arviossani Suomen valtiollisen johdon tilannekuvasta keväällä 2022, olen ollut oikeassa Suomen politiikan suhteen. Suomen olisi ollut viisasta säilyttää asemansa sotilaallisesti liittoutumattomana maana.

Tämä arvioni vahvistuu, jos Yhdysvaltain presidentti Donald Trump onnistuu palauttamaan kansainvälisen kehityksen kohti suurta sopimusta (Big Deal) oman maansa ja koko Euroopan välillä.   

x  x  x

Maaliskuussa 2022 julkaisemassani blogissa muistutin mieliin, että Ukrainan kriisi puhkesi vuonna 2014 Barack Obaman presidenttikaudella. 

Varapresidenttinä toimi Joe Biden, jolla oli läheiset henkilökohtaiset suhteet Ukrainaan. Hänen pojallaan Hunter Bidenilla oli siellä liiketoimintaa.

Vuoden 2016 vaaleissa Yhdysvaltain presidentiksi valittiin Donald Trump. Hän pyrki parantamaan suhteita Venäjään ja muun muassa lieventämään sitä vastaan suunnattuja pakotteita. Tämän demokraatit kongressissa estivät.

Trumpin pyrkimykset parantaa suhteita Venäjään olivat osa hänen strategiaansa, jolla hän pyrki vahvistamaan Yhdysvaltain asemaa globaalissa kilpailussa Kiinan kanssa.

Suhtauduin hyvin myönteisesti Trumpin strategiaan senkin vuoksi, että se saattoi avata tietä suhteiden paranemiselle myös läntisen Euroopan ja Venäjän välillä.

Kirjoitin tästä 10.11.2016 julkaisemassani blogissa ”Donald Trumpin ”Big Deal”?.

”Ukrainan sisäinen kiista EU:n kanssa tehtävästä assosiaatiosopimuksesta johti vallanvaihdokseen, jota jotkut länsimaat Yhdysvaltain johdolla tukivat. Kiovan uudet vallanpitäjät ilmoittivat Ukrainan liittyvän Natoon ja määräsivät ukrainan kielen maan ainoaksi viralliseksi kieleksi. Sen jälkeiset tapahtumat jo tiedämme.

Länsimaiden ja Venäjän vastakkainasettelu tiukkoine pakotteineen on ajanut Venäjää yhä tiiviimpään yhteistyöhön nousevien BRICS-maiden – varsinkin Kiinan ja Intian – kanssa.

Länsimaiden kannalta katsoen tässä ei ole mitään järkeä. Ne ovat pyrkineet ulottamaan omaa geopoliittista reviiriään alueille, jotka ovat elintärkeitä Venäjälle, mutta joilla ei ole niiden kannalta katsoen olennaista merkitystä. Tämä on osaltaan synnyttänyt vastakkainasettelun, joka ajaa Venäjää tiiviiseen yhteistyöhön niiden kanssa, jotka haastavat länsimaiden globaalia johtoasemaa taloudellisesti, poliittisesti ja ajan oloon jopa sotilaallisesti.

Donald Trumpin suuri sopimus – ”Big Deal” – voisi olla Yhdysvaltain ja EU:n palaaminen yhteistyön tielle Venäjän kanssa. Yhdessä ne voivat rakentaa vastapainoa globaaleille kilpailijoille.

Suomelle olisi suuri helpotus, jos suurvaltasuhteet alkaisivat jälleen lientyä. Tämän hyväksi kannattaa tehdä työtä.”

x x x

Palasin asiaan 7. heinäkuuta 2018 kirjoittamassani blogissa ”Donald Trumpin ”Big Deal” etenee”.

Kirjoitus liittyi presidenttien Putin ja Trump tapaamiseen Helsingissä:

”Viime aikoihin saakka on näyttänyt siltä, että olin erehtynyt arviossani. Trump joutui sisäpoliittisten paineiden vuoksi hyväksymään jopa Venäjälle asetettujen pakotteiden tiukentamisen. Euroopan unioni ja Yhdysvallat ovat kauppasodan partaalla. Eurooppalaisia Nato-liittolaisia Trump on kovistellut kantamaan suurempaa taakkaa puolustusmenoista.

Vladimir Putinin ja Donald Trumpin tapaaminen Helsingissä aloittanee kehityksen, jonka kautta Yhdysvallat ja Venäjä palaavat yhteistyön tielle.

Turvallisuuspolitiikassa tämä merkinnee toisen osapuolten legitiimien turvallisuusetujen huomioon ottamista, mikä vahvistaisi kansainvälistä turvallisuutta. Osaltaan tämä saattaisi helpottaa myös EU:n ja Venäjän suhteiden normalisoitumista. Poliittisella tasolla ”Big Deal” alkaisi toteutua.”

Kirjoitukseeni sisältyi videotallenne puheesta, jonka olin pitänyt Turun yliopistolla 15.12.2017 vuoden 2018 presidentinvaaleihin liittyen.

https://www.youtube.com/watch?v=uL7K-ms6ia4

x  x  x

Joe Bidenin presidenttikaudella Eurooppa ja maailma jakautuivat vahingollisella tavalla pahasti kahtia.

Paluu Donald Trumpin ”Big Deal” -politiikkaan on äärimmäisen vaikeaa. 

Trumpin viimeaikaiset lausunnot viittaavat siihen, että hän aikoo tätä ainakin yrittää.

Jos Donald Trump tässä pyrkimyksessä onnistuu, Suomen asema on lievästi sanoen erikoinen.