10
marras
2016
9

Donald Trumpin ”Big Deal”?

Yhdysvaltain uusi presidentti Donald Trump on suurten kauppojen ja sopimusten mies. Kansainvälisessä politiikassa hän saattaa tavoitella jotakin samankaltaista kuin Ronald Reagan aikoinaan.

Voidaan sanoa, että Ronald Reagan lopetti kylmän sodan kauden. Hän käynnisti niin mittavan asevarustelun, että talousvaikeuksista kärsineellä Neuvostoliitolla ei ollut varaa vastata siihen. Tämä myötävaikutti historiallisten aseriisuntasopimusten solmimiseen ja lopulta myös Neuvostoliiton ja Varsovan liiton hajoamiseen.

Kylmän sodan kauden päätyttyä käynnistyi globalisaatio, jonka ansiosta monet entiset kehitysmaat ovat vaurastuneet ja haastavat nyt Yhdysvaltain taloudellisen johtoaseman. Jotkut niistä haastavat myös Yhdysvaltain poliittista ja ajan oloon jopa sotilaallista johtajuutta. Yhdysvalloissa koetaan, että globalisaatio on vahingoittanut maan taloutta ja työllisyyttä.

Euroopassa käynnistyi EU:n laajentuminen ja sen kehittyminen ylikansalliseksi liittovaltioksi. Unioniin liittyneissä Baltian maissa ja myös useissa Varsovan liiton entisissä jäsenmaissa on historiallisista syistä vallalla hyvin kielteinen suhtautuminen Venäjää kohtaan. Tämä on vaikuttanut kielteisesti koko EU:n ja Venäjän välisiin suhteisiin.

Vuoden 2008 lopulla käynnistetty itäisen kumppanuuden ohjelma on geopoliittinen hanke, jolla kaikki entiset neuvostotasavallat Venäjää lukuun ottamatta on pyritty vetämään EU:n vaikutuspiiriin. Tämä on vaikuttanut Ukrainan kriisin puhkeamiseen ja vastakkainasetteluun EU:n ja Venäjän välillä.

Yhdysvallat ja Nato ovat omalta osaltaan vahvistaneet kahtiajakoa. Bukarestin huippukokouksessa keväällä 2008 hyväksyttiin periaatteessa Georgian ja Ukrainan jäsenyys.

Georgiassa oli jäätynyt konflikti, joka oli syntynyt kahden sisällissodan seurauksena, kun Abhaasia ja Etelä-Ossetia olivat irrottautuneet emämaasta. Etelä-Ossetiassa oli pääosin venäläisistä koottu kansainvälinen rauhanturvajoukko. Elokuun 7. päivänä Georgian joukot ylittivät rajan ja kävivät rauhanturvaajien kimppuun. Venäjän armeija ryhtyi vastahyökkäykseen ja valtasi osan Georgiaa. Myöhemmin venäläisjoukot vetäytyivät, ja palattiin aikaisempaan tilanteeseen.

Ukrainassa, Krimin niemimaalla, oli Venäjän elintärkeitä tukikohtia, joiden pitkäaikaisesta vuokrauksesta oli maiden välinen sopimus. Venäjä ilmoitti Wikileaksin paljastamien tietojen mukaan ilmoitti Yhdysvalloille, että se joutuu ottamaan haltuunsa Krimin niemimaan, jos Ukrainaa ryhdytään liittämään Natoon.

Ukrainan sisäinen kiista EU:n kanssa tehtävästä assosiaatiosopimuksesta johti vallanvaihdokseen, jota jotkut länsimaat Yhdysvaltain johdolla tukivat. Kiovan uudet  vallanpitäjät ilmoittivat Ukrainan liittyvän Natoon ja määräsivät ukrainan kielen maan ainoaksi viralliseksi kieleksi. Sen jälkeiset tapahtumat jo tiedämme.

Länsimaiden ja Venäjän vastakkainasettelu tiukkoine pakotteineen on ajanut Venäjää yhä tiiviimpään yhteistyöhön nousevien BRICS-maiden – varsinkin Kiinan ja Intian – kanssa.

Länsimaiden kannalta katsoen tässä ei ole mitään järkeä. Ne ovat pyrkineet ulottamaan omaa geopoliittista reviiriään alueille, jotka ovat elintärkeitä Venäjälle, mutta joilla ei ole niiden kannalta katsoen olennaista merkitystä. Tämä on osaltaan synnyttänyt vastakkainasettelun, joka ajaa Venäjää tiiviiseen yhteistyöhön niiden kanssa, jotka haastavat länsimaiden globaalia johtoasemaa taloudellisesti, poliittisesti ja ajan oloon jopa sotilaallisesti.

Donald Trumpin suuri sopimus – ”Big Deal” – voisi olla Yhdysvaltain ja EU:n palaaminen yhteistyön tielle Venäjän kanssa. Yhdessä ne voivat rakentaa vastapainoa globaaleille kilpailijoille.

Suomelle olisi suuri helpotus, jos suurvaltasuhteet alkaisivat jälleen lientyä. Tämän hyväksi kannattaa tehdä työtä.

Paavo Väyrynen