Kirjoitan näytelmän ”Toinen tasavalta” – esitän siinä Juho Kusti Paasikiveä 

Teatteritoiminta Pohjanrannassa alkoi kymmenen vuotta sitten, jolloin esitimme Talkootanssit-nimisen laulunäytelmän. Juhlan kunniaksi se esitettiin viime kesänä uudelleen.

Vuonna 2014 esitettiin ensimmäinen minun kirjoittamani näytelmä ”Kahden Kemin patriarkka”. Se kertoi tilamme edellisestä yksityisestä omistajasta, Matti Niemelästä, joka toimi sekä valtiopäivämiehenä että Kemin kaupungin pormestarina. 

Kaksi vuotta myöhemmin Pojanrannassa nähtiin kirjoittamani näytelmä ”Urho ja hänen kisällinsä”. Esiinnyin Kekkosen roolissa. Tässä näytelmässä oiottiin silloin vallalla olleita historian tulkintoja mm. kevään 1981 hallituskriisistä.

Seuraavaksi kesäksi kirjoittamassani näytelmässä ”Manu ja minä” virheellisten historiantulkintojen korjaamista jatkettiin.

x  x  x

Parin viime vuoden aikana olen harkinnut mahdollisuutta kirjoittaa näytelmä ”Ståhlbergistä Niinistöön”. Siinä olisin näitä kahta presidenttiä vertailemalla tuonut esiin Sauli Niinistön toiminnan periaatteelliset erot ensimmäiseen edeltäjäänsä.

Kaarlo Juho Ståhlberg noudatti koko elämänsä ajan tarkasti suurelta osin itse kirjoittamaansa Suomen perustuslakia. Muutoinkin hän oli tiukka laillisuusmies.

Sauli Niinistö on sekä poliitikkona että tasavallan presidenttinä venyttänyt perustuslakia ja toiminut jopa sen vastaisesti. Näin tapahtui Suomen liittyessä Euroopan unioniin, euroalueeseen ja viimeksi Natoon. 

Näitä asioita olen kirjoituksissani seikkaperäisesti käsitellyt. Niitä voi lukea myös teoksestani ”Sota vai rauha Suomelle?” 

Toinen suuri eroavuus näiden presidenttien välillä liittyy ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan.

Ståhlbergin virkakaudella ja sen jälkeen 1920- ja 1930-luvuilla äärioikeisto oli voimissaan. Tämä näkyi myös jyrkkinä asenteina Neuvostoliittoa kohtaan. Rajan taakse tehtiin jopa sotaretkiä. 

Presidenttinä Ståhlberg vastusti tiukasti oikeistovoimien toimintaa. Tämän vuoksi hänet puolisoineen presidenttikauden jälkeen kyydittiin kohti itärajaa. Retki päättyi Joensuuhun. Sisäministeri Heikki Ritavuori murhattiin.

Tästä aikakaudesta saa erinomaisen kokonaiskuvan Kansallisteatterissa esitettävästä näytelmästä ”Ensimmäinen tasavalta”. Kävimme Vuokon kanssa jo viime vuoden syksyllä sen katsomassa.

Tuoreet kommenttini esitin 9.10.2021 julkaisemassani blogissa ”Ensimmäinen tasavalta: ministerimurha ja kyydityksiä”. 

Ståhlbergin toiminnan käsittelemistä jatkoin 31. lokakuuta ilmestyneessä kirjoituksessani ”Lailla on maata rakennettava”.  

Historian tutkijatkin ovat huomauttaneet, että nykyisessä poliittisessa ilmapiirissä on paljon samaa kuin 20- ja 30-luvuilla. 

Sauli Niinistön presidenttikaudella äärimmäisen oikeiston toimintaa ei ole millään tavoin pyritty hillitsemään. Sen luomaa Venäjän-vastaista ilmapiiriä käytettiin jopa hyväksi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan muuttamiseen.

Luovuin kuitenkin suunnitelmasta verrata teatterilavalla Ståhlbergin ja Niinistön toimintaa. Harrastajateatterissa tätä ajatusta olisi ollut vaikea toteuttaa.

x  x  x

Nyt aion kirjoittaa Pohjanrannan kesäteatteria varten näytelmän ”Toinen tasavalta”. 

Sen esikuvana ei ole edellä mainittu Kansallisteatterin näytelmä. Sen kaltaiseen ei meillä olisi mahdollisuuttakaan.

Näytelmän keskiössä on tasavallan presidentti Juho Kusti Paasikivi. Aion esiintyä hänenä.

Näytelmän toinen päähenkilö on Urho Kekkonen. Tähän rooliin olisi löydettävä hyvä näyttelijä.

Näytelmä perustuu pääosin keskusteluihin Paasikiven ja Kekkosen välillä. 

Näiden kahden miehen väliset keskustelut antavat mahdollisuuden käsitellä myös ensimmäisen tasavallan tapahtumia. Molemmat olivat niissä omalla tavallaan mukana.

Keskeinen asema on sotia edeltäneellä ajalla ja sotavuosilla. Niihin liittyi tapahtumia, jotka antavat meille näinäkin aikoina ajattelemisen aihetta. 

Pääosassa on kuitenkin sen poliittisen linjan rakentaminen, joka johti Suomen uskomattomaan menestykseen vaaran vuosina ja kylmä sodan kauden kaudella. Se perustui luonteeltaan pysyviin geopoliittisiin realiteetteihin.

Vaikka näytelmässä pitäydytään Paasikiven presidenttikauteen, se tarjoaa aineksia myös nykyisen tilanteen ymmärtämiseen ja tulevaisuuden vaihtoehtojen punnintaan. Tähän kirjoitustyössäni ainakin pyrin. 

x  x  x

Kirjoituksessa mainittu teos on luettavissa kotisivuni kirja-arkistosta. Suosittelen myös uusinta teostani ”Vielä voimme pelastua – tie itsenäiseen ja eheytyvään Suomeen”.

Molemmat ovat tilattavissa Pohjanrannan verkkokaupasta.