Santeri Alkioko se oli, joka teki Suomelle ”äärettömän suurta hallaa”?

Keskustan presidenttiehdokkaaksi eilen nimetyn Olli Rehnin kiitospuheen retorinen huippukohta oli puuskahdus:

”Kuka keksikään maaseudun ja kaupungin vastakkainolon poliittiseksi ohjelmaksi teki äärettömän suurta hallaa maallemme!”

Tämä huutomerkillä ryyditetty syytös liittyi kappaleeseen:

”Realistinen vihreyskin on kriisinkestävyyttä. Siihen liittyy koko Suomen idea, maamme alueellisesti tasapainoinen kehitys – ja vahvojen kaupunkien ja elinvoimaisen maaseudun toisiaan hyödyttävä yhteiselo.”

Syytöksen maali oli ilmeinen: kilpailevaksi presidenttiehdokkaaksi asettautunut Keskustan entinen puheenjohtaja.

Syytös osui kuitenkin aivan toiseen maaliin, itseensä Santeri Alkioon.

Hänkö se oli, joka teki Ollin mielestä maallemme ”äärettömän suunta hallaa”?

x  x  x

Santeri Alkion ajattelussa ja toiminnassa vastakkainasettelulla maaseudun ja kaupunkien välillä oli keskeinen sija. Hän eli ja vaikutti aikana, jolloin Suomessa ei ollut suuria kaupunkeja.

Kun Keskustaa ryhdyttiin vuoden 1970 romahduksen jälkeen nostamaan takaisin suureksi puolueeksi, alkiolaisella ihmisyysaatteella oli ratkaiseva merkitys.

Alkio tuomitsi sosialistien ja porvareiden liiallisen materialismin ja korosti nykykieltä käyttäen henkisiä, hengellisiä ja yhteisöllisiä arvoja.

Alkiolainen ihmisyysaate ja vihreä aalto yhdistyivät nykyaikaiseksi ohjelmaksi hajautetun yhteiskunnan rakentamiseksi.

Aluepolitiikasta tuli johtava teema Keskustapuolueen politiikassa. Vastustimme työpaikkojen ja väestön keskittymistä suuriin kaupunkeihin. Vahvistimme maaseudun ja maakuntien elinvoimaa.

Aluepolitiikan perustana ei siis ollut Alkiolle ominainen maaseudun ja kaupunkien välinen vastakohtaisuus, vaan laajempi näkemys Suomen tasapainoisesta kehittämisestä.

”Köyhän asian” ajaminen kehittyi radikaaliksi tasa-arvopolitiikaksi ja sosiaalisen perusturvan vahvistamiseksi.

x  x  x

Olli Rehnin puheen kärki näyttää liittyvän siihen, että nykyjohto pyrkii myös puolueen historiaa uudelleen kirjoittamalla saattamaan kielteiseen valoon Keskustan 1980-luvun politiikan ja erityisesti meidän toteuttamamme aluepolitiikan.

Olli näyttää olleen historiateoksen kuudennen osan keskeinen tietolähde.

Aluepolitiikalla oli ratkaiseva vaikutus siihen, että Keskusta 1980-luvulla palasi suurten joukkoon ja murtautui myös etelän kaupunkeihin.

Keskustan aluepolitiikka saavutti 1980-luvulla vahvan aseman sen vuoksi, että saimme Sorsan hallituksessa aikaan SDP:n ja Keskustan välisen ”historiallisen kompromissin”. Sosialidemokraattien puolella ratkaisevassa asemassa oli Helsingin apulaiskaupunginjohtajana toiminut Erkki Tuomioja.

Saimme sovituksi toimenpiteistä sekä maaseudun ja maakuntien elinvoiman lisäämiseksi että Helsingin seudun kasvun hillitsemiseksi.

Tätäkin puolueen sisäinen oppositio arvosteli, kuten historiateoksessa kerrotaan.

Kun liberaalit vuonna 2010 valtasivat puolueen kaikki johtopaikat, suunta muuttui myös aluepolitiikassa.

x  x  x

Vuoden 2011 eduskuntavaalien lähestyessä aluepolitiikasta ei sopinut edes puhua. Tämä oli keskeinen syy Keskustan kannatuksen romahtamiseen.

Vuoden 2012 presidentinvaaleissa aluepolitiikka oli keskeinen teema. Luottamus puolueeseen palautui.

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa tämä myönteinen kehitys jatkui, kun puolue lupasi ”palata kotiin”. Sinipunahallituksen toteuttama keskittämispolitiikka, ”metropolipolitiikka” tuomittiin ja aluepolitiikkaa luvattiin tehostaa.

Kotiin ei kuitenkaan palattu. Sipilän hallituksen elinkeinoministeriksi nimitetty Olli Rehn ilmoitti ensi töikseen kannattavansa metropolipolitiikkaa.

Aluepolitiikasta ei Sipilän kaudella saanut edes puhua. Hän itse sanoi, ettei alueita saanut asettaa vastakkain.

Viime vuosina aluepolitiikan sijaan on pitänyt puhua ”monipaikkaisuudesta” ja erityistalousalueista.

Keskustan ohjelmaan viime eduskuntavaaleissa eivät mahtuneet sanat ”maaseutu” ja ”maakunnat”.

Sanaa ”perusturva” ei ohjelmaan myöskään hyväksytty – ”köyhän asiastakaan” ei siis sopinut enää puhua.

Tulokset puhuvat puolestaan.

Keskustan kannatus on romahtanut erityisesti etelän kaupungeissa, joiden äänestäjien suosiota puolueen johto aluepolitiikan hautaamisella tavoitteli.

x  x  x

Kokemuskin on jälleen osoittanut, että Keskustan 1970- ja 1980-luvuilla luomalla keskittämistä vastustavalla aluepolitiikalla saadaan paras kannatus myös etelän keskuksissa.

Olli Rehn on tämän näköjään unohtanut, vaikka hän oli yksi 1980-luvun aluepolitiikan ”edunsaajista”.

Vuoden 1988 kuntavaaleissa Keskusta murtautui aluepolitiikkansa ansiosta Helsingin kaupunginvaltuustoon. Tässä meitä auttoi menestys saman vuoden presidentinvaaleissa.

Saimme valtuustoon neljä paikkaa. Olli Rehn oli yksi meistä.

Keskustan menestys kuntavaaleissa auttoi Ollia nousemaan eduskuntaan vuoden 1991 vaaleissa. Pääministeri Esko Aho otti Ollin erityisavustajakseen.

Keskustan ”veret seisauttava vaalivoitto” perustui puolueen uudistumiseen 1980-luvulla, mutta siihen vaikutti myös Harri Holkerin johtaman sinipunahallituksen talouspolitiikan haaksirikko.

”Vahvan markan” politiikka syöksi Suomen historiamme syvimpään lamaan, jonka merkit olivat nähtävissä jo ennen vaaleja.

Valitettavasti Ahon hallitus tätä tuhoisaa talouspolitiikkaa aluksi jatkoi.

Vahvan markan politiikalla Suomea valmisteltiin jäsenyyteen Euroopan unionissa ja euroalueessa.

EU-jäsenyyden toteutti Ahon hallitus. Olli Rehn oli liittymisen innokas kannattaja.

x  x  x

Ollista tuli eduskunnan päätöksellä vuoden 1995 alussa Euroopan parlamentin jäsen.

Meitä Suomen Keskustan edustajia oli viisi, Ruotsin Keskustapuolueen edustajia kaksi.

Olli kannatti ainoana meistä siirtymistä yhtenäisvaluutta euroon, vaikka Maastrichtin sopimuksen ehdot eivät olleet täyttyneet. Me muut kannatimme euroa yhteisenä rahana, jonka rinnalla kansalliset valuutat olisivat säilyneet.

Vuoden 1996 eurovaaleissa Ollin federalistisella linjalla ei ollut kannatusta. Häntä ei valittu Keskustan neljän edustajan joukkoon.

Tähän tappioon Olli poliittinen ura pitkäksi aikaa tyssäsi.

Euroon siirtymistä Keskusta sisäisen väännön jälkeen vastusti.

Olli yritti sivusta käsin tähän päätökseen vaikuttaa. Hän sai mukaansa vain äitinsä Vuokko Rehnin, joka äänesti eduskunnassa tyhjää.

Eurooppa-politiikasta syntyy presidentinvaalien yhteydessä mielenkiintoisia keskusteluja.

Vahvan markan politiikka ja euroon siirtyminen ovat nykyisten vaikeuksiemme juurisyy. Tämän kiistatta osoittaa vertailu taloudellisen itsenäisyytensä säilyttäneisiin Ruotsiin ja Tanskaan.

Jäsenyys euroalueessa vaikeuttaa jälleen myös taloutemme tervehdyttämistä, kuten tapahtui sen jälkeen, kun olimme suistuneet vuoden 2008 finanssikriisin synnyttämään lamaan ja taloutemme menetettyyn vuosikymmeneen.

x  x  x

Lisätietoa tässä kirjoituksessa käsitellyistä asioista saa kirjoistani ”On muutoksen aika”, ”On muutoksen aika 2”, ”Itsenäisen Suomen puolesta”, ”Huonomminkin olisi voinut käydä”, ”Suomen linja” ja ”Yhteinen vuosisatamme”. Ne ovat luettavissa kotisivuni kirja-arkistosta. Osa niistä on myös kuunneltavissa äänikirjana.

Joitakin kirjoja voi ostaa Pohjanrannan verkkokaupasta.

Joitakin kirjoja voi saada ilmaiseksi täyttämällä kannattajakortteja presidenttiehdokkuuteni toteuttamiseksi. Ohjeet löytyvät tästä.