Odotan innolla vaalikeskusteluja Alexin kanssa

Kokoomus taipui puheenjohtajansa Petteri Orpon tahtoon ja päätti hyväksyä presidenttiehdokkaakseen Alexander Stubbin.

Alex ei suostunut esivaaliin, jossa hän olisi todennäköisesti Antti Häkkäselle hävinnyt.

Presidenttiehdokkuuden suhteen Alex toimi samoin kuin Olli Rehn oli toiminut sekä vuoden 2012 vaalien edellä että valmistauduttaessa ensi vuoden vaaleihin. Esivaaliin ei hänkään ole ollut valmis.

Minulle Alex on mieluisa ehdokas. Hänen kanssaan pääsen varmasti mielenkiintoisiin keskusteluihin. Tunnen Alexin toimintaa sekä Euroopan parlamentissa että Vanhasen toisessa hallituksessa vuosina 2007-2011.

Euroopan parlamentissa jouduin vastakkain Alexin kanssa toiminnassa EU:n pohjoisen ulottuvuuden kehittämiseksi. Hän vaaransi tämän Suomelle tärkeän hankkeen pyrkimällä typistämään sen Itämeri-strategiaksi.

Alexin mielestä tämä olisi ollut ”seksikkäämpi” idea. Onneksi tämä sooloilu ei pohjoista ulottuvuutta kaatanut. Vuoden 2011 alussa julkaisin teoksen ”Huonomminkin olisi voinut käydä”. Kerroin siinä kokemuksistani yhteistyöstä Alexin kanssa Vanhasen II hallituksessa.

Kun Alex oli lukenut kirjan, hän tokaisi, että olin kirjoittanut kymmenillä sivuilla hänestä ”skeidaa”.

Vastasin, että olin vain kertonut, mitä hän oli tehnyt ja sanonut. En voinut mitään sille, jos hän piti sitä ”skeidana”.

x x x

Yksi asia, josta jouduin Alexin toimintaa arvostelemaan, oli hänen lennokas puheensa vuoden 2008 suurlähettiläspäivillä. Alex julisti, että 080808 oli ollut maailmanhistorian käännekohta, kun Venäjä oli hyökännyt Georgiaan. Tällä hän perusteli Suomen Nato-jäsenyyttä.

Alex itse on pitänyt viime aikoinakin tätä puhetta esillä. Hän on katsonut sen osoittavan, että hän oli Venäjän suhteen oikeassa. Edelleen Alex aktiivisesti unohtaa Georgian sodan taustat.

Georgiassa käytiin Neuvostoliiton hajottua 1990-luvun alussa sisällissota, jossa abhaasit ja osseetit irrottautuivat siitä. Etelä-Ossetiassa oli kansainvälisiä rauhanturvajoukkoja, pääosin venäläisiä.

Yhdysvallat oli luovuttanut Georgialle aseita ja kouluttanut sen joukkoja. Keväällä 2008 Bukarestissa järjestetyssä Naton huippukokouksessa oli avattu ovea Georgian ja Ukrainan pääsemiseksi liittokunnan jäseneksi. Elokuun 7. päivänä presidentti Mihail Saakashvili lähetti Georgian joukot yli rajan venäläisten rauhanturvaajien kimppuun. Ne kävivät vastahyökkäykseen ja valtasivat osan Georgian alueesta. Myöhemmin ne vetäytyvät takaisin. Sodan aloitti siis Georgia, ei Venäjä.

Tähänkin asiaan voimme vaalikeskusteluissa tarvittaessa palata. Pääasia ovat kuitenkin keskustelut Suomen, Euroopan ja ihmiskunnan tulevaisuudesta. Ne ovat varmasti hyvin mielenkiintoisia.

x x x

Kirjoituksessa mainittu teos on luettavissa kotisivuni kirja-arkistosta. Se on myös kuunneltavissa äänikirjana.