2
maalis
2023
29

Suomi ja Ruotsi Natoon vain ”käsi kädessä”

Eduskunnan eilinen päätös Nato-jäsenyyden hyväksymisestä tuo mieleen 1990-luvun tapahtumat.

Prosessin viime vaiheessa purkautui kytkös Suomen ja Ruotsin samanaikaisesta jäsenyydestä. Molemmat tekevät nopeasti päätöksensä, jolla oman maan jäsenyys lyödään lukkoon.

Muut maat sitten ratkaisevat, kuinka meidän kummankin käy.

Yleisesti näköjään ajatellaan, että tiet erkaantuvat, ja Suomen jäsenyys toteutuu aikaisemmin. Ruotsi seuraisi perässä.

Niitäkin on, jotka arvelevat, että Ruotsi jäisi tällöin Naton ulkopuolelle, sotilaallisesti liittoutumattomaksi, puolueettomaksi maaksi.

Tästä mahdollisuudesta näyttävät monet vähät välittävän. Tärkeintä heille on, että Suomi pääsee mahdollisimman pian Natoon – maksoi mitä maksoi.

x x x

Neuvostoliiton ja Varsovan liiton hajotessa käynnistyi Euroopan unionin laajentuminen.

Euroopan komissio Jacques Delorsin johdolla pyrki syventämään unionia ja jarrutteli sen laajenemista. Suomelle ja muille Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenille tarjottiin pääsyä EU:n sisämarkkinoille Euroopan talousalueen (ETA) kautta.

Neuvottelut käytiin, ja sopimus astui voimaan vuoden 1994 alussa.

ETA-sopimus oli meille hyvin edullinen. Pääsimme sisämarkkinoille, mutta säilytimme kansallisen talous-, maatalous-, alue- ja ympäristöpolitiikan. Emme joutuneet mukaan ylikansalliseen päätöksentekoon.

Neuvottelujen aikana Itävalta kuitenkin haki EU:n jäsenyyttä. Ruotsi seurasi perässä – kertomatta tästä ennakkoon Suomelle ja Norjalle. Tämä jätti pahan särön maiden välisiin suhteisiin.

Kun jäsenyysneuvottelut vuoden 1994 keväällä päättyivät, yleinen mielipide sekä Ruotsissa että Norjassa vastusti oman maansa jäsenyyttä. Suomessa puntit olivat tasan.

Päätettiin käynnistää Pohjoismainen Domino. Kansanäänestys järjestettiin ensin jäsenyyteen myötämielisimmin suhtautuneessa Suomessa. Meidän piti vetää perässämme Ruotsi ja Norja.

Syyskuussa suomalaisten enemmistö oli kuitenkin jäsenyyttä vastaan. Käyttöön otettiin ulkopoliittinen kortti, ja suomalaisia alettiin pelotella Venäjällä. Tämä tehosi.

Suomessa hallitus yritti hyväksyttää liittymissopimuksen eduskunnassa kovalla kiireellä ennen Ruotsin sitovaa kansanäänestystä.

Ruotsissa enemmistö vastusti oman maansa jäsenyyttä. Suomessa vallanpitäjät ajattelivat, että Suomi liittyisi siinäkin tapauksessa, että Ruotsi jäisi ulkopuolelle.

Tätä en voinut hyväksyä.

Jäsenyys ilman Ruotsia olisi tehnyt Suomesta neljännen Baltian maan. Molempien jääminen ETA-maaksi olisi puolestaan avannut tien Pohjolan yhteisön muodostamiseen.

Sain mukaani kymmenkunta muuta kansanedustajaa, ja käynnistimme jarrutuskeskustelun päätöksenteon lykkäämiseksi yli Ruotsin kansanäänestyksen.

Onnistuimme tässä. Ruotsissa kansalle ei kuitenkaan kerrottu, että Suomessa odotetaan heidän ratkaisuaan.

Valtamedian aivopesu oli voimakasta. Väitettiin, että Suomi on joka tapauksessa liittymässä, ja Ruotsinkin pitää.

Tilapäinen enemmistö hyväksyi Ruotsin jäsenyyden. Tämän jälkeen eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen.

x x x

EU-jäsenyyden ratkettua jouduimme ottamaan kantaa siirtymiseen yhtenäisvaluutta euroon.

Ruotsissa talousasiantuntijat olivat epäileviä sen suhteen, olisiko maan liittyminen euroalueeseen viisas ratkaisu. Hallitus päätti lykätä jäsenyyttä.

Suomessa oltiin rinta rottingilla: me menemme mukaan ilman Ruotsia.

Suomessa oli valmistauduttu jäsenyyteen euroalueessa harjoittamalla 1980-luvun lopulta alkaen ”vahvan markan” talouspolitiikkaan. Meidän piti oppia elämään kiinteän valuuttakurssin oloissa.

Vahvan markan politiikka johti historiamme syvimpään lamaan.

Nämä kokemukset eivät hillinneet Paavo Lipposen ja Sauli Niinistön intoa siirtyä ensimmäisten joukossa euroon.

Jopa metsäteollisuus kannatti euroon siirtymistä. Sanottiin, että se kansainvälistyy ja investoi euroalueen ulkopuolelle. Käynnistettiin kalliiksi käyneet Amerikan investoinnit.

Suomessa euroalueeseen liityttiin perustuslakia rikkoen ilman kansanäänestystä. Eduskunnalle ei annettu edes lakiesitystä, vaan liittymisestä päätettiin yksinkertaisella enemmistöllä tiedonantomenettelyä käyttäen.

Ruotsissa ja Tanskassa euroalueeseen liittymisestä järjestettiin kansanäänestys. Molemmissa maissa enemmistö vastusti euroon siirtymistä. Oma raha ja taloudellinen itsenäisyys säilytettiin.

Kokemukset vuonna 2008 alkaneesta finanssikriisistä osoittavat, että Ruotsin ja Tanskan ratkaisu oli oikea.

Suomi syöksyi lamaan ja koki menetetyn vuosikymmenen, jolloin maamme talous ei kasvanut lainkaan. Elintaso ei lainkaan kohonnut. Kärsimme suuresta työttömyydestä. Valtiontalous velkaantui raskaasti.

Näinä vuosina Ruotsin ja Tanskan taloudet kasvoivat, elintaso nousi kohisten ja valtiontalous säilyi terveellä pohjalla.

Nyt käynnistyneen laman aloissa joudumme jälleen kärsimään jäsenyydestämme euroalueessa.

x x x

Nato-jäsenyyden hakemisen yhteydessä on koettu samankaltaisia vaiheita kuin 1990-luvun yhdentymisratkaisuissa.

Suomi lähti mukaan Yhdysvaltain käynnistämään ”uuteen kylmään sotaan”.

Suomen Nato-jäsenyys pantiin vireille joulukuussa 2021, jolloin presidentti Joe Biden soitti Sauli Niinistölle ja ”vokotteli” hänet johtamaan Suomen Natoon. Tästä kertoi viime keväänä Washington Post.

Kansa ja kansan edustajat saatiin jäsenyyden kannalle sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan. Venäjän pelkoa hyödynnettiin Nato-jäsenyyden edistämiseen, vaikka samaan aikaan vakuutettiin, ettei Suomeen silloin eikä näköpiirissä olleessa tulevaisuudessa kohdistunut sotilaallista uhkaa.

Suomi houkutteli myös Ruotsin hakemaan Nato-jäsenyyttä. Tämän ansiosta jäsenyyden kannatus Suomessa kasvoi entisestään.

Jos Suomi menee Natoon erikseen, on mahdollista, että Ruotsi ei liity ollenkaan. Ruotsista tulisi Itävallan ja Sveitsin kaltainen Nato-maiden ympäröimä puolueeton maa.

Suomesta tulisi neljäs Baltian maa. Me kantaisimme molempien puolesta Nato-jäsenyyden velvoitteet.

Asetelma olisi samankaltainen kuin talous- ja rahaliittoon liityttäessä.

Toivottavasti Naton nykyiset jäsenmaat pitävät kiinni siitä, millä Suomen ja Ruotsin jäsenyys niille markkinoitiin.

Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon vain käsi kädessä.

x x x

Lisää tietoa 1990-luvun yhdentymisratkaisuista on löydettävissä kirjastani ”Itsenäisen Suomen puolesta”. Se on luettavissa kotisivuni kirja-arkistosta.