14
tammi
2023
44

Vaaransiko perustuslakivaliokunta Suomen Nato-jäsenyyden?

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnin viivästyminen Unkarissa ja Turkissa on saanut aikaan melkoista hermostuneisuutta jäsenyyshanketta ajaneiden keskuudessa.

Ensimmäinen suoranainen paniikkireaktio oli hallituksen suunnitelma, että nykyinen eduskunta voisi säätää lain Suomen Nato-jäsenyyden vahvistamisesta, vaikka kaikki jäsenmaat eivät olisi sopimusta vielä ratifioineet.

Kirjoitin tästä 6.12. julkaisemani blogikirjoituksen, jossa kiittelin eduskunnan puhemies Matti Vanhasta siitä, että hän oli nämä suunnitelmat tyrmännyt. Sittemmin eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho on yhtynyt Vanhasen kantaan.

Kiirehtimisen syynä näyttää olleen pyrkimys estää Nato-jäsenyyden nousemisen esille kevään eduskuntavaalien yhteydessä.

Hallitus esitti myös, että Suomen Nato-jäsenyys voitaisiin lyödä lukkoon eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä.

Edellä mainitussa blogissani kirjoitin, että sopimuksen hyväksymiseen tarvittaisiin mielestäni 2/3 määräenemmistö ja neuvoa-antava kansanäänestys.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta kuitenkin päätti, että yksinkertainen enemmistö riittää. Tämä oli huonosti harkittu ratkaisu, ja se saattaa osaltaan jopa vaarantaa jäsenyyden toteutumisen.

x x x

Jo hyvissä ajoin ennen Nato-hakemuksen jättämistä varoitin, että siitä saattaisi tulla ”kelvoton yritys”.

Ensimmäisen kerran käytin tätä sanontaa 27.3. kirjoittamassani blogissa ”Nato-jäsenyyden hakemiseen liittyisi suuria riskejä”:

Suurin riski olisi tietysti se, että hakemusta ei hyväksyttäisi. Kelvoton yritys saattaisi pahasti heikentää Suomen asemaa sekä yleisesti että erityisesti suhteessa Venäjään.”

Pian tämän jälkeen myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi julkisuudessa, että ”kelvoton yritys” olisi pahin mahdollinen vaihtoehto – että hakisimme jäsenyyttä, mutta se ei toteutuisi.

Juuri ennen päätöksentekoa 13.5. julkisuuteen tuli tieto, että Turkki vastustaa Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä.

Seuraavana päivänä julkaisemassani blogissa varoitin, että on olemassa todellinen riski siihen, että Suomen ja Ruotsin hakemus johtaisi ”kelvottomaan yritykseen”. Muitakin kompastuskiviä Nato-tielle voisi ilmaantua.

Kirjoitin: ”Vielä on mahdollisuus perääntyä. Kasvojen menettämiseltä voisi välttyä lykkäämällä hakemuksen jättämistä.”.

x x x

Hakemuksen jättämisen jälkeen 20.5. kirjoittamassani blogissa ”Kelvoton yritys?” kirjoitin edellisen päivän uutisten viittaavan siihen, että tuo pahin vaihtoehto saattaa toteutua.

Muistutin siitä, että Turkissa pidetään kesällä 2023 presidentinvaalit ja parlamenttivaalit. Arvioin Turkin ratifioinnin saattavan viivästyä niiden yli.

Jo toukokuun 14. julkaisemassani blogissa olin huomauttanut, ettei keskustelussa ollut otettu huomioon Ukrainassa käytävän sodan vaikutuksia Turkin päätöksentekoon.

Vaille huomiota oli jäänyt myös se tosiasia, että Turkki on hyvin riippuvainen Venäjästä.

Jos Suomen jäsenyys viivästyy pitkään, kasvaa riski, että päädytään ”kelvottomaan yritykseen”. Oli muistettava, että Ukrainassa käydään täysimittaista sotaa, jolla on arvaamattomia ja syvälle käyviä vaikutuksia sekä valtioiden välisiin suhteisiin että eri maiden sisäiseen kehitykseen.

Kirjoitin: ”Joka tapauksessa tasavallan presidentin ja valtioneuvoston on tehtävä kaikki mahdollinen, että yrityksestä ei tulisi kelvoton.”.

x x x

Turkin vastustus ei tullut yllätyksenä, mutta sen voimakkuus ja vakavuus näyttää tulleen.

Turkin vaatimukset ovat liittyneet kahdenvälisiin suhteisiin. Suomi ja Ruotsi ovat jo tehneet kipeitä myönnytyksiä, jotka ovat liittyneet ihmisoikeuksiin ja asevientiin. Tämä ei näytä riittävän.

Tosiasiassa Turkin käyttäytyminen liittyy myös ja ensi sijassa sen omiin strategisiin etuihin ja suurvaltasuhteisiin. Niihin emme voi vaikuttaa.

Alkaa näyttää mahdolliselta, että Turkin ratifiointi siirtyy myös Suomen presidentinvaalien yli.

Yllättävää ei olisi, jos Turkki nostaisi omien kansallisten vaatimustensa rinnalla yleisemminkin esille Suomen ja Ruotsin sitoutuneisuuden Nato-jäsenyyden velvoitteisiin.

Tämä keskustelu saattaisi saada vastakaikua myös muissa Naton jäsenmaissa. Kaikissa niissä seurataan tarkkaan sitä, kuinka jäsenehdokkaat aikovat velvoitteensa täyttää.

Jäsenehdokkaan sitoutuneisuus oli Naton sääntöjen mukaan selvitettävä jo hakemuksen jättämisen ja sen käsittelyn yhteydessä.

Suomella on tässä heikko kohta. Vielä vuosi sitten 27.1.2022 tasavallan presidentti Sauli Niinistö otti MTV:n haastattelussa sen vahvan kannan, että jäsenyyden hakemisesta olisi päätettävä kansanäänestyksellä. Sen vaihtoehtona hän piti laajoja julkisesti valvottuja mielipidetutkimuksia.

Pari kuukautta myöhemmin 30.3 Svenska Ylelle antamassaan haastattelussa Niinistö katsoi, että siihen mennessä tehdyt mielipidetutkimukset riittivät. Kuten uudessa kirjassani kerron, ne olivat hyvin epämääräisiä internetpaneelissa tehtyjä kyselyjä.

x x x

Kansanäänestystä ei järjestetty, eikä edes kunnollisia mielipidetutkimuksia tehty.

MTV:n äskettäin julkaisemissa mielipidemittauksissa kävi ilmi, että yli puolet kansasta ei hyväksy edes sitä, että Suomeen tulisi Naton tukikohta tai että osallistuisimme tähänastista enemmän Naton kriisinhallintaan.

Kuinka suomalaiset suhtautuisivat siihen, että meidän olisi muodostettava maajoukkoihin vahva palkka-armeijan yksikkö käytettäväksi tarvittaessa Viron ja muiden Baltian maiden puolustamiseen? Hyväksyisikö kansan enemmistö sen, että Suomen F-35 -hävittäjiin tulisi ydinaseita osana Venäjää vastaan suunnattua pelotetta?

Näistä ja muista jäsenyyteen liittyvistä velvoitteista kansalle ei ole kerrottu. On puhuttu vain ”turvatakuista”, joiden merkitystä on ylikorostettu. Jo ennen jäsenyyden hakemista korostettiin, ettei Suomeen kohdistunut silloin eikä näköpiirissä olleessa tulevaisuudessa mitään sotilaallista uhkaa.

Ei olisi ihme, jos Naton jäsenmaat alkaisivat kysellä, kuinka Suomi aikoo jäsenyyteen liittyvistä velvoitteistaan vastata.

Tähän liittyy perustuslakivaliokunnan tulkinta jäsenyyssopimuksen käsittelyjärjestyksestä.

Mihin Suomi katsoo sitoutuvansa, kun jäsenyys voidaan näin kevyttä menettelytapaa käyttäen ratkaista? Missä oloissa Suomi voisi eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä noin vain erota Natosta?

Näitäkin asioita olisi valiokunnan ollut syytä pohtia.

x x x

Kirjoituksessa mainitut kirjoitukset ovat luettavissa kotisivuni blogiarkistosta.

Laajempaa tietoa on saatavissa uusimmasta teoksestani ”Sota vai rauha Suomelle?”. Teos on ostettavissa ja tilattavissa kirjakaupoista ja markettien kirjaosastoilta. Se on tilattavissa myös Pohjanrannan verkkokaupasta.