Alkiolaisuus 2020-luvulla: ”köyhän asia”, aluepolitiikka ja kestävä kehitys

Pohjantähti-keskus järjesti viime viikonloppuna Keminmaan Pohjanrannassa seminaarin ”Alkiolaisuus 2020-luvulla”. Alustajina olivat huippuasiantuntijat. Sekä paikalla olleiden että etäyhteyksin osallistuneiden kesken käytiin vilkasta keskustelua.

Seminaari oli puoluepoliittisesti sitoutumaton, ja alustajien joukossa oli myös muita kuin Keskustan toiminnassa mukana olleita. Kuitenkin alustukset ja käyty keskustelu tarjoavat hyviä eväitä tämän vuosikymmenen keskustalaisuudelle.

Santeri Alkion ajatukset ja niiden varaan rakentunut politiikka ovat edelleen hätkähdyttävän ajankohtaisia.

Kun Keskustan kannatus oli 1970-luvun alussa romahtanut ensimmäisen kerran, rakensimme puolueelle alkiolaisuuden varaan strategian, jolla laajenimme yhteispuolueeksi ja saimme vahvan jalansijan sekä maakuntakaupungeissa että pääkaupunkiseudulla.

Strategiassa uutta kannatusta ryhdyttiin tavoittelemaan tavalla, joka oli täysin sopusoinnussa puolueen perinteisen kannattajakunnan arvomaailman ja sen taloudellisten ja yhteiskunnallisten etujen kanssa.

Sen avulla Keskusta voi nousta myös nykyisestä alennustilastaan.

x x x

Keskustan aatteellinen linja on usein kiteytetty Santeri Alkion testamentiksi kutsuttuun kehotukseen ”älkää unohtako köyhän asiaa”. Saman kehotuksen jätti Maalaisliitolle myös Urho Kekkonen tultuaan valituksi tasavallan presidentiksi.

Keskustan kannatuksen romahdukseen 1970-luvun alussa vaikutti se, että maatalousväestö ja muut maaseudun ihmiset elivät pahassa ahdingossa. Tulot olivat mitättömät ja sosiaaliturva olematon.

Kun Keskusta ryhtyi voimakkaaseen työhön pienituloisimpien ihmisten toimeentulon kohentamiseksi etenkin eläke- ja sairausturvaa parantamalla, saatoimme saada kasvavaa luottamusta myös kaupunkien pienituloisten keskuudessa.

Työ sosiaalisen perusturvan vahvistamiseksi perustui alkiolaiseen arvomaailmaan, jonka mukaan on edistettävä tasa-arvoa ja annettava jokaiselle mahdollisuus ihmisarvoiseen elämään.

Vuosikymmenten ajan Keskusta puolusti vaikeissakin oloissa perusturvaa ja pyrki sitä kehittämään.

Viime hallituskaudella perusturvaa ensimmäisen kerran heikennettiin. Kansaneläkeindeksiä leikattiin ja se jäädytettiin. Tämä oli yksi syy siihen, että Keskusta koki tähänastisen historiansa suurimman vaalitappion vuoden 2019 vaaleissa.

Jos Keskusta mielii palata suurten puolueiden joukkoon, puolueen on edelleen puolustettava pienituloisimpia ja vähävaraisimpia ihmisiä ja pidettävä huolta sosiaalisen perusturvan kehittämisestä.

x x x

1970-luvulta alkaneen Keskustan uuden nousun toinen vankka perusta oli aluepolitiikassa.

Suomessa oli suuret alueelliset tuloerot. Varsinkin Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntia vaivasi suuri työttömyys. Nuoriso joutui muuttamaan etelän keskuksiin ja Ruotsiin. Tilannetta vaikeutti se, että sosialidemokraatit toteuttivat koivistolaista kasvu- ja rakennemuutospolitiikkaa, jota Keskusta ryhtyi oman aatteensa vastaisesti myötäilemään.

Samaan aikaan suurkaupunkien kasvu erityisesti Helsingin seudulla aiheutti suuria ongelmia näiden alueiden ihmisille. Elinkustannukset kohosivat voimakkaasti ja elinympäristö turmeltui. Rakentaminen suuntautui betonilähiöihin.

Keskusta tarttui Santeri Alkion runsaat kolme vuosikymmentä aikaisemmin esittämiin ajatuksiin suurkaupunkien kasvun rajoittamisesta ja maaseudun kehittämisestä. Tehtaissa työskentelevienkin tuli voida elää lähellä luontoa ja viljellä maata.

Tässä yhdistyivät toisiinsa maaseudulla ja maakuntakaupungeissa asuvien kannattajien ja suurkaupungeissa asuvien edut. Jo 1960-luvulla puolue oli ajanut puutarhakaupunkien rakentamista.

Tällä politiikalla Keskusta teki läpimurron myös pääkaupunkiseudulle jo vuoden 1988 presidentinvaalien ja kuntavaalien yhteydessä.

Vuoden 2010 jälkeen on alettu puhua siitä, ettei alueiden välille saa rakentaa vastakkainasettelua. Aluepolitiikasta, maaseudusta ja maakunnista ei ole saanut enää edes puhua.

Tämän vuoksi Keskustan kannatus on romahtanut erityisesti Etelä-Suomen suurimmissa kaupungeissa.

Jos Keskusta mielii menestyä koko maassa, puolueen on palattava vahvan aluepolitiikan toteuttajaksi. Keskittämispolitiikkaa on vastustettava ja on vahvistettava maaseudun ja maakuntien elinvoimaa.

x x x

Omassa alustuksessani käsittelin alkiolaisia arvoja kestävän kehityksen perustana.

Tämä aihepiiri on minulle erityisen läheinen sen vuoksi, että olen pyrkinyt edistämään kestävää kehitystä 1970-luvun alusta alkaen.

Sittemmin olen ollut kehittämässä ja toteuttamassa kehityspolitiikkaa ulkoministerinä ja viime vaiheessa myös ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä. Olin tässä työssä mukana myös Euroopan parlamentin jäsenenä.

Kansainvälisen kehityspolitiikan tavoitteena on köyhyyden poistaminen kaikkialta maailmasta. Kysymys on ”köyhän asian ajamisesta” sekä omassa maassa että kehittyvissä maissa. Tässä toteutetaan perustavanlaatuisia alkiolaisia arvoja.

Köyhyyttä on pyrittävä poistamaan tavalla, joka on kestävä sekä ympäristöllisesti että taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti.

Tässäkin on toteutettava alkiolaisia arvoja. On hillittävä suurkaupunkien kasvua ja turvattava maaseutualueiden elinvoima. On nojauduttava uusiutuviin luonnonvaroihin. Yhteiskuntia on kehitettävä tasa-arvon, demokratian ja ihmisoikeuksien suuntaan.

Viime kädessä ihmiskunnan tulevaisuuden turvaaminen edellyttää sitä, että luovutaan kovista materialistisista arvoista ja kulutuskulttuurista. On nojauduttava henkisiin, hengellisiin ja yhteisöllisiin arvoihin.

Kestävän kehityksen ensimmäiset tavoitteet määriteltiin Rion ympäristö- ja kehityskonferenssissa vuonna 1992. Sittemmin niitä on uudistettu vuosina 2000 ja 2015.

Kansainvälinen kehityspolitiikka on vinoutunut sen vuoksi, että Riossa käynnistetty toiminta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ovat irrottautuneet sen kokonaisuudesta.

Tämän vuoksi kansainvälinen kehityspolitiikka ei ole ollut eikä ole taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävää, mutta se ei ole kaikin puolin kestävää myöskään ympäristöllisesti.

Kestävän kehityksenkään suhteen en ole voinut olla Keskustan viime vuosien politiikkaan täysin tyytyväinen.

Aatteensakin vuoksi Keskustan tulisi olla kärkivoimana kestävää kehitystä edistettäessä.

x x x

Kaikista edellä käsittelemistäni asioista on löydettävissä tietoa lukuisista vuosikymmenten mittaan julkaisemistani kirjoista, jotka ovat luettavissa kotisivuni kirja-arkistosta. Suosittelen erityisesti 1970-luvun alussa julkaisemiani teoksia Köyhän asialla ja On muutoksen aika. Uusinta tietoa löytyy kirjastani Yhteinen vuosisatamme.

Pohjanrannan seminaarin aineisto on lähiaikoina tarjolla Pohjantähti-lehden kautta.