Nyt tarvitaan K.J. Ståhlbergin kaltaisia laillisuuden puolustajia

Viime maanantaina julkaisin kirjoituksen ”Lailla on maata rakennettava”.

Nojauduin tasavaltamme ensimmäiseen presidenttiin Kaarlo Juho Ståhlbergiin.

Ståhlberg oli ennen muuta laillisuusmies, joka vaikutti keskeisellä tavalla tasavaltaisen valtiomuodon toteuttamiseen ja maamme ensimmäisen perustuslain laatimiseen.

Ståhlbergin johdolla laadittu perustuslaki säilyi kautta vuosikymmenten sellaisenaan, ja sitä myös noudatettiin.

Kirjoitin, että 1990-luvulta alkaen meno on muuttunut.

Kun Suomi vietiin vuoden 1995 alussa Euroopan unionin jäseneksi, säädettiin poikkeuslaki sen vuoksi, että liittymissopimusta ei olisi saatu hyväksytyksi perustuslain mukaisessa järjestyksessä.

Euroalueeseen Suomi vietiin perustuslakia rikkoen ilman kansanäänestystä.

Kirjoitin:

”Nyt kun Suomea ollaan viemässä sotilasliitto Natoon, perustuslakia jälleen rikotaan.

Vielä tämän vuoden tammikuussa tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä oli selvä kanta, että jäsenyyden hakemisesta päätetään kansanäänestyksellä. Keväällä hän luopui tästä ja katsoi, että mielipidetutkimukset riittivät.

Myös päätöksentekoa valmisteltaessa toimittiin tavalla, joka oli ilmeisessä ristiriidassa perustuslain määräysten kanssa.”

Näistä asioista kirjoitin 1.4.2022 julkaisemassani kirjoituksessa ”Nato-kansanäänestys on järjestettävä nyt – ennen jäsenyyden hakemista”.

Toukokuun lopulla kävi ilmi, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli sopinut Suomen Nato-jäsenyydestä Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kanssa jo joulukuussa 2021 käymässään puhelinkeskustelussa.

Tämä antoi aiheen kirjoittaa 2.6.2022 blogin ”Noudattiko Sauli Niinistö perustuslakia keskusteluissaan Joe Bidenin kanssa?”.

x x x

Perustuslaista piittaamaton meno näyttää jatkuvan ja vain pahenevan, kun Suomessa valmistaudutaan liittymissopimuksen käsittelemiseen.

Valtioneuvosto on yllättäen lähettänyt jo nyt lausunnolle luonnoksen laiksi, jolla eduskunta hyväksyisi Suomen liittymisen sotilasliitto Natoon. Aika lausunnon antamiseen on lyhyt.

Lakiehdotuksen mukaan se voitaisiin hyväksyä eduskunnassa yksinkertaisella enemmistöllä.

On yllättävää, että lakiehdotus on lähetetty lausunnolle jo tässä vaiheessa, kun kaksi Naton jäsenmaata ei ole liittymissopimusta vielä ratifioinut.

Esillä on ollut mahdollisuus, että Turkki hyväksyisi tässä vaiheessa vain Suomen jäsenyyden, mutta Ruotsin osalta päätös lykkääntyisi ainakin ensi kesänä pidettävien presidentin- ja parlamenttivaalien yli.

Jos näin kävisi, Suomikaan ei voisi omalta osaltaan liittymissopimusta hyväksyä. Vai aiottaisiinko Suomen jäsenyys ajaa läpi siinäkin tapauksessa, että Ruotsi ainakin toistaiseksi jäisi ulkopuolelle?

Toinen yllätys on se, että lakiehdotus aiottaisiin hyväksyä nykyisessä eduskunnassa ja sen yksinkertaisella enemmistöllä. Lakiehdotuksesta syntyy se käsitys, että lain voimaansaattaminen voisi tapahtua vasta eduskuntavaalien jälkeen.

Tämä on mahdoton ajatus.

Parasta olisi, että päätös tehtäisiin ensi kevään vaaleissa valittavassa eduskunnassa.

Päätös olisi tehtävä 2/3 määräenemmistöllä, ja lisäksi olisi toimeenpantava neuvoa-antava kansanäänestys. Kysymyksessä on perustavanlaatuinen muutos Suomen valtiollisessa asemassa, kun luopuisimme itsenäisestä turvallisuus- ja puolustuspolitiikastamme ja tulisimme sotilasliiton jäseneksi.

Lakiehdotusta esiteltäessä todettiin, että lopullisen päätöksen säätämisjärjestyksestä tekee eduskunnan perustuslakivaliokunta.

Avoin lausuntomenettely saattaa kuitenkin synnyttää niin suuren poliittisen paineen, että se rajoittaa valiokunnan oikeudellista harkintaa.

Näinäkin aikoina tarvittaisiin K.J. Ståhlbergin kaltaisia suoraselkäisiä laillisuuden puolustajia. Odotan, että niitä nousee esiin.