Keijo Korhonen – isänmaan mies

Eilen saapui suruviesti Keijo Korhosen kuolemasta.

Se palautti mieleeni kohtaamisiamme vuosikymmenten varrella.

Tutustuin Keijoon 1970-luvun alussa, kun toimin pääministerin sihteerinä Ahti Karjalaisen johtamassa hallituksessa. Mieleeni on jäänyt erityisesti yhteinen matkamme Karjalaisen virallisella vierailulla Moskovaan ja Krimille keväällä 1971.

Tämän matkan yhdessä meillä oli tilaisuus mukavaan yhdessäoloon ja antoisiin keskusteluihin.

Keijo teki vakuuttavan vaikutuksen ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntijana, joka otti terävästi kantaa asioihin.

Seuraavat muistot ovat ajalta, jolloin tulin toukokuussa 1977 ulkoministeriksi.

Keijo Korhonen oli edeltäjäni. Hänen oli vaikea luopua ulkoministerin virasta.

Ulkoministerikauteni alussa Keijo toimi ministeriön johtavana virkamiehenä. Yhteistyö ei ollut aivan helppoa.

Näiltä ajoilta ovat peräisin monet niistä Keijon lausunnoista, joita hän myöhemmin kertoi katuneensa.

x x x

Seuraavan kerran tiemme kohtasivat vuoden 1994 presidentinvaaleissa.

Niiden jälkeen emme olleet Keijon kanssa yhteyksissä vuosikausiin.

Vuoden 2013 alussa Keijo kuitenkin lähetti minulle kirjeen saatuaan entisten ulkoministereiden joululounaalta otetun valokuvan.

Keijo asui tuolloin Yhdysvalloissa eikä päässyt lounaille koskaan mukaan. Kuva allekirjoituksineen oli häntä kovasti ilahduttanut.

Keijo kirjoitti pitäneensä minua aina erinomaisen hyvänä poliitikkona. Hän totesi peruslinjamme vain eronneen toisistaan isoina ratkaisuaikoina.

Ehdokkuuttaan vuoden 1994 presidentinvaaleissa Keijo perusteli sillä, että minä en ollut hänen mielestään ottanut riittävän tiukkaa kantaa Suomen itsenäisyyden säilyttämisen puolesta ja EU-jäsenyyttämme vastaan.

Keijo kirjoitti ottaneensa vuosien mittaan eri yhteyksissä liian rajua kantaa minun henkilööni. Hän valitteli liioittelujaan ja mahdollista huonoa käytöstään.

Lopuksi Keijo totesi, että olisi joskus mukava tavata nokakkain ja setviä vanhoja asioita.

Vastasin kirjeeseen ja tapaamisehdotukseen myönteisesti. Toivoin, että hän ottaisi Suomessa käydessään yhteyttä.

Tämä toiveeni ei valitettavasti toteutunut.

x x x

Keijo Korhonen oli ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahva asiantuntija, joka oli loppuun saakka Kekkosen linjan tinkimätön toteuttaja.

Meidän kaikkien on syytä kiittää Keijo Korhosta hänen toiminnastaan isänmaan puolesta.