Tutkimus osoittaa: Keskustalle kasvua PS:n ja pienpuolueiden kannattajista
Taloustutkimuksen toukokuun alussa tekemä mielipidetutkimus osoitti, että Annika Saarikolla oli kansan ylivoimainen kannatus Keskustan puheenjohtajaksi.
Minulla oli kuitenkin suurempi kannatus Perussuomalaisten, VKK:n ja muiden pienpuolueiden kannattajien keskuudessa. Tämä osoittaa, miltä suunnalta Keskustan on mahdollista saada kasvavaa kannatusta.
Taloustutkimus teki tilauksestani tämän tutkimuksen internetpaneelissa 9.-11. toukokuuta. Haastateltavia oli 1614.
Tulokset osoittivat, että tutkimusmenetelmä karsii vastaajia valikoivasti. Mukaan oli osunut vain 117 Keskustan kannattajaa. Jopa Vasemmistoliiton ja etenkin Vihreiden kannattajia oli paljon enemmän.
Koko kansan keskuudessa luvut olivat Annikan hyväksi 67-12. Vastaajista 21% ei ilmaissut kantaansa. Keskustan kannattajien osalta luvut olivat vielä ylivoimaisemmat. Tutkimusmenetelmä ilmeisesti vinoutti jokin verran tuloksia Annikan eduksi.
Perussuomalaisten kannattajista 48% ilmoitti kannattavansa minua ja 27% Annikaa. Pienpuolueiden luvut vastanneiden osalta olivat: LiikeNyt 25-66, VKK 76-0 ja muut puolueet 42-24.
Nämä luvut osoittavat, että Keskusta voi tulevaisuudessa kasvattaa kannatustaan erityisesti Perussuomalaisten ja pienpuolueiden kannattajien keskuudessa.
Suurin potentiaali ovat kuitenkin Keskustan politiikkaan pettyneet ja katsomoon vetäytyneet äänestäjät.
Heitä on paljon. Parhaimmillaan Keskustan kannatus ollut kaksi kertaa nykyistä korkeammalla.
x x x
Viimeisetkin mielipidemittaukset osoittavat, että Keskustan kannatus on 12 prosentin tasolla, noin kaksi prosenttiyksikköä alempana kuin vuoden 2019 romahdusvaaleissa saatu 13,8 prosentin lukema.
Kolme vuotta sitten Keskusta sai 31 kansanedustajaa. Nykyiset kannatusluvut johtaisivat jopa noin 10 eduskuntapaikan menetykseen. Viime vaaleissa Vihreät sai 11,5 prosentin kannatuksella 20 kansanedustajaa.
Keskustan kannattajat ovat tyytymättömiä puolueen linjaan ja toimintaan nykyisessä hallituksessa. Puolue on pari kertaa uhannut lähteä hallituksesta, mutta tiukan paikan tullen yhteistyötä on päätetty jatkaa.
Eilisessä blogissani kirjoitin, että hallituksen hajottaminen tuskin parantaisi Keskustan kannatusta, kun vaalit ovat jo lähellä. Tarjolla olisi riski, että kannatusluvut painuisivatkin alaspäin.
Kirjoitin:
”Näissä oloissa monet puoluekokousedustajat ajattelevat, että on viisasta turvata hallitusyhteistyön jatkuminen ja valita nykyinen puheenjohtaja jatkokaudelle. Hän on selviytynyt vaikeasta tehtävästään kunnialla.
Tarjolla on toinenkin ehdokas. Hän on pelastanut puolueen pahoista ahdingoista aikaisemminkin. Hänen johdollaan Keskusta voisi ehkä nousta jälleen suurten puolueiden joukkoon.
On kysyttävä, voisimmeko valita molemmat vaihtoehdot.
Tämä olisi mahdollista, jos puolueen ja hallituspolitiikan johtaminen eriytettäisiin toisistaan. Niin on aikaisemminkin tehty.”
x x x
Kirjoitin blogissa omista kokemuksistani vuosilta 1982-83, jolloin jäin sivuun hallituksesta ja ryhdyin vetämään puolueen vaalitaistelua.
Muistutin mieliin, että tehtävien jakamista on yritetty myöhemminkin, viimeksi keväällä 2020.
Kun Katri Kulmuni oli eronnut valtiovarainministerin tehtävästä, hän ilmoitti haluavansa jatkaa puheenjohtajana.
Tätä ei Annika Saarikko kuitenkaan hyväksynyt, ja syksyn puoluekokouksessa hän tukijoineen syrjäytti Katrin puheenjohtajan paikalta.
Nyt Keskustan kannatus on jopa alhaisempi kuin kaksi vuotta sitten.
Kirjoitin, että Lappeenrannassa meille saattaisi olla tarjolla mahdollisuus erottaa onnistuneella tavalla toisistaan puolueen ja hallituspolitiikan johtaminen.
”Jos minut valitaan puheenjohtajaksi, en halua enkä suostu ministeriksi nykyiseen hallitukseen. Annika jatkaisi Keskustan hallituspolitiikan johdossa.
Vaaleissa Keskustan on kyettävä tarjoamaan äänestäjille realistinen näkymä paremmasta tulevaisuudesta.
Jos minut valitaan puheenjohtajaksi, paneudun puolueen johtamiseen ja lupaan nostaa Keskustan ensi kevään eduskuntavaaleissa Suomen suurimmaksi puolueeksi.
Epäileekö joku, että tämä ei toteutuisi?”
x x x
Mahdollisille epäilijöille huomautan, että puolueen vaalitulokseen vaikuttaa aina myös puheenjohtajan henkilökohtainen kannatus.
Äskeisissä kunta- ja aluevaaleissa menestyin hyvin.
Valtakunnallista henkilökohtaista kannatusta on minun osaltani mitattu viimeksi hyvin poikkeuksellisissa vuoden 2018 presidentinvaaleissa. Sain silloin kansanliikkeen ehdokkaana runsaan 6 prosentin kannatuksen, ja voitin sekä SDP:n että Keskustan ehdokkaat.
Jo tuon suuruinen lisä Keskustan nykyiseen kannatukseen nostaisi meidät kilvoittelemaan asemasta Suomen suurimpana puolueena.
