Pormestariehdokkaan valinnasta tulee linjavaali

Toivoin, että Keskustan pormestariehdokkaan valinnasta olisi järjestetty avoin neuvoa-antava jäsenäänestys.

Kun se ei toteudu, emmin omaa ehdokkuuttani. Lopulta päätin lähteä mukaan ennen muuta sen vuoksi, että saisimme aikaan linjakeskustelun Helsingin kehittämisestä.

Kokemuksemme kertovat, kuinka meidän on viisasta toimia.

Jo 1970-luvulta lähtien Keskusta pyrki tehostamaan aluepolitiikkaa myös hillitsemällä Helsingin seudun kasvua. Tässä oli se logiikka, että liian voimakas muuttoliike aiheutti pääkaupunkiseudulla ongelmia, kuten asuntopulaa, korkeita asumiskustannuksia, liikenneruuhkia, ympäristöongelmia ja puutetta kunnollisista palveluista.

Vuosina 1983-87 toimineessa Sorsan hallituksessa saimme aikaan aluepolitiikan historiallisen kompromissin, jolla alueen kasvua hillittiin ja valtio osallistui sen erityisten ongelmien ratkaisemiseen. Erkki Tuomioja apulaiskaupunginjohtajana tuki tätä sopimusta voimakkaasti.

Vuoden 1988 kuntavaaleissa Keskusta teki läpimurron ja sai neljä valtuustopaikkaa.

Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa Keskusta sai ”veret seisauttavan” vaalivoiton ja kansanedustajan myös Helsingistä.

Sittemmin Keskusta on viime vuosiin saakka säilyttänyt nämä asemansa.

x  x  x

Huonoja kokemuksia meillä taas on ollut 2010-luvulla harjoitetusta politiikasta.

Matti Vanhasen johtamat hallitukset myötäilivät sinipunan ja cityvihreiden keskittävää aluepolitiikkaa.

Vuoden 2011 eduskuntavaalien edellä valmistelin puolueen johdon toivomuksesta kannanoton, jolla olisimme irtisanoutuneet keskittävästä metropolipolitiikasta.

Puoluehallituksen työvaliokunnan kokouksessa se kuitenkin hylättiin sillä perusteella, että jotkut helsinkiläiset kansanedustajaehdokkaat sitä vastustivat.

Heikko aluepoliittinen linja oli keskeinen syy siihen, että Keskusta koki vuoden 2011 eduskuntavaaleissa siihenastisen historiansa suurimman vaalitappion. Menetyksiä tuli kautta maan. Paikka Helsingissäkin menetettiin.

Vuoden 2012 presidentinvaaleissa asemat palautettiin. Keskeisessä asemassa kampanjassamme oli aluepolitiikka, vaihtoehto keskittävälle metropolipolitiikalle.

x  x  x

Vuoden 2015 eduskuntavaaleihin Keskusta meni perinteisellä aluepoliitttisella linjallaan. Kannatus palautui sekä maakunnissa että Helsingissä.

Vaalien jälkeen muodostettu Juha Sipilän johtama hallitus ryhtyi kuitenkin toteuttamaan keskittävää aluepolitiikkaa. Kevään 2019 vaaleissa kannatus romahti vielä pahemmin kuin kahdeksan vuotta aikaisemmin. Helsingistä ei taaskaan saatu kansanedustajaa.

Vuoden 2017 kuntavaaleihin en voinut osallistua Keskustan ehdokaslistalla. Puheenjohtaja Juha Sipilä torjui ehdokkuuteni, vaikka olin Keskustan jäsen.

Keskustan Helsingin piirin silloinen puheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula ilmoitti julkisuudessa, ettei minua olisikaan otettu ehdokkaaksi, kun minulla oli hänen mielestään ”väärä linja”.

Vaalien tulokset puhuvat puolestaan.

x  x  x

Ensi kevään kuntavaaleihin mentäessä Keskustan Helsingin piirin tulee ottaa kantaa siihen, millä linjalla vaaleihin mennään. Tämä selviää pormestariehdokasta valittaessa.

Piirin ratkaisulla on suuri valtakunnallinenkin merkitys. Jos piiri tukee selkeästi koko maan tasapainoista kehittämistä, se edesauttaa Keskustan vaalimenestystä myös muissa kaupungeissa ja maaseutukunnissa.

Keskustan asema on niin tukala, että kaikki mahdollinen on tehtävä asemiemme vahvistamiseksi kevään vaaleissa.

Näistä asioista on tarjolla lisätietoa mm. kirjoistani ”Suomen linja”, ”Huonomminkin olisi voinut käydä” ja ”Yhteinen vuosisatamme”, jotka ovat luettavissa kotisivuni kirja-arkistosta. ”Suomen linja” on tarjolla myös äänikirjana.