Keskustan pormestariehdokkaasta on järjestettävä avoin jäsenvaali
Keskustanaisten Helsingin piiri vaati 26.11. pidetyn syyskokouksensa kannanotossa, että keskustan jäsenten on päästävä mahdollisimman laajasti vaikuttamaan puolueen pormestariehdokkaan valintaan .
Piirin mukaan demokratia toteutuu parhaimmin jäsenäänestyksellä, mutta vähintään on järjestettävä ylimääräinen piirikokous, jossa ehdokas valitaan.
”Kun pormestariehdokas valitaan läpinäkyvästi ja demokraattisesti, sen myötä saadaan vaaleihin toivottua säpinää ja itsensä likoon laittaneille ehdokkaille näkyvyyttä.
Ennen kuin päätös tehdään, on järjestettävä virtuaalinen ehdokaskiertue, johon kaikki halukkaat keskustalaiset pääsevät osallistumaan.
Kun ehdokkaat voivat esittäytyä ja heille voidaan tehdä kysymyksiä, myös heidän välisensä erot tulevat parhaiten näkyville. Millaiseksi he haluavat pääkaupunkiamme kehittää?”
x x x
Kannatan Helsingin keskustanaisten esitystä. Käytännössä tarvitaan sekä neuvoa-antava jäsenäänestys että ylimääräinen piirikokous.
Jäsenäänestys antaa mahdollisuuden hankkia puolueelle runsaasti uusia jäseniä. Puolueeseen on voitava liittyä äänestyksen yhteydessä.
Vireillä on uuden kaksikielisen osaston perustaminen Helsingin seudulle. Senkin kautta puolueeseen voi liittyä.
Tarvitaan myös keskustanaisten esittämä virtuaalinen ehdokaskiertue, jonka yhteydessä ehdokkaat joutuvat kertomaan oman linjansa Helsingin kehittämiseksi.
Helsingin ja Helsingin seudun kehityksellä on suuri merkitys koko Suomen tulevaisuudelle. Toisaalta muun Suomen kehitys vaikuttaa ratkaisevasti siihen, kuinka kykenemme parantamaan helsinkiläisten ja koko pääkaupunkiseudun asukkaiden hyvinvointia.
Samankaltainen kohtalonyhteys vaikuttaa Keskustan menestymiseen. Meidän tulisi kyetä toteuttamaan Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla sellaista politiikkaa, joka tuo meille kannatusta koko maassa. Ja puolueen valtakunnallisen politiikan linja vaikuttaa meidän kannatukseemme Helsingissä ja Helsingin seudulla.
x x x
Kokemuksemme kertovat, kuinka meidän on viisasta toimia.
Ensimmäinen niistä on 1980-luvulta.
Jo 1970-luvulta lähtien Keskusta pyrki tehostamaan aluepolitiikkaa myös hillitsemällä Helsingin seudun kasvua. Tässä oli se logiikka, että liian voimakas muuttoliike aiheutti pääkaupunkiseudulla ongelmia, kuten asuntopulaa, korkeita asumiskustannuksia, liikenneruuhkia ja puutetta kunnollisista palveluista.
Vuosina 1983-87 toimineessa Sorsan hallituksessa saimme aikaan aluepolitiikan historiallisen kompromissin, jolla alueen kasvua hillittiin ja valtio osallistui sen erityisten ongelmien ratkaisemiseen. Erkki Tuomioja apulaiskaupunginjohtajana tuki tätä sopimusta voimakkaasti.
Vuoden 1988 kuntavaaleissa Keskusta teki läpimurron ja sai neljä valtuustopaikkaa.
Vuoden 1991 eduskuntavaaleissa Keskusta sai ”veret seisauttavan” vaalivoiton ja kansanedustajan myös Helsingistä.
Sittemmin Keskusta on viime vuosiin saakka säilyttänyt nämä asemansa.
x x x
Huonoja kokemuksia meillä taas on ollut 2010-luvulla harjoitetusta politiikasta.
Matti Vanhasen johtamat hallitukset myötäilivät sinipunan ja cityvihreiden keskittävää aluepolitiikkaa.
Vuoden 2011 eduskuntavaalien edellä valmistelin puolueen johdon toivomuksesta kannanoton, jolla olisimme irtisanoutuneet keskittävästä metropolipolitiikasta.
Puoluehallituksen työvaliokunnan kokouksessa se Mari Kiviniemen johdolla kuitenkin hylättiin sillä perusteella, että jotkut helsinkiläiset kansanedustajaehdokkaat sitä vastustivat.
Heikko aluepoliittinen linja oli keskeinen syy siihen, että Keskusta koki vuoden 2011 eduskuntavaaleissa siihenastisen historiansa suurimman vaalitappion. Menetyksiä tuli kautta maan. Paikka Helsingissäkin menetettiin.
Vuoden 2012 presidentinvaaleissa asemat palautettiin. Keskeisessä asemassa kampanjassamme oli aluepolitiikka, vaihtoehto keskittävälle metropolipolitiikalle.
x x x
Vuoden 2015 eduskuntavaaleihin Keskusta meni perinteisellä aluepoliitttisella linjallaan. Kannatus palautui sekä maakunnissa että Helsingissä.
Vaalien jälkeen muodostettu Juha Sipilän johtama hallitus ryhtyi kuitenkin toteuttamaan keskittävää aluepolitiikkaa. Kevään 2019 kannatus romahti vielä pahemmin kuin kahdeksan vuotta aikaisemmin. Helsingistä ei taaskaan saatu kansanedustajaa.
Vuoden 2017 kuntavaaleihin en voinut osallistua Keskustan ehdokaslistalla. Puheenjohtaja Juha Sipilä torjui ehdokkuuteni, vaikka olin Keskustan jäsen.
Keskustan Helsingin piirin silloinen puheenjohtaja Ville-Veikko Rantamaula ilmoitti julkisuudessa, ettei minua olisikaan otettu ehdokkaaksi, kun minulla oli ”väärä linja”.
Vaalien tulokset puhuvat puolestaan.
x x x
Ensi kevään kuntavaaleihin mentäessä Keskustan Helsingin piirin tulee ottaa kantaa siihen, millä linjalla vaaleihin mennään. Tämä selviää pormestariehdokasta valittaessa.
Piirin ratkaisulla on suuri valtakunnallinenkin merkitys. Jos piiri tukee selkeästi koko maan tasapainoista kehittämistä, se edesauttaa Keskustan vaalimenestystä myös muissa kaupungeissa ja maaseutukunnissa.
Keskustan asema on niin tukala, että kaikki mahdollinen on tehtävä asemiemme vahvistamiseksi kevään vaaleissa.