5
kesä
2020
29

”Joukkueen” tulee kantaa vastuu

Uusimman mielipidetutkimuksen tulokset ovat synnyttäneet keskustelua Keskustan puheenjohtajan Katri Kulmunin asemasta. Ikään kuin tilauksesta julkisuuteen tuli samaan aikaan tieto Katrin saamasta esiintymiskoulutuksesta.

Monet merkit viittaavat siihen, että Keskustaa vuodesta 2010 johtanut ”joukkue” valmistautuu vaihtamaan puolueen puheenjohtajaa Oulun puoluekokouksessa.

x  x  x

Muiden suurten puolueiden tapaan Keskustassakin on käyty vuosikymmenten mittaan valtataisteluja. Parhaimmillaan kysymys on ollut puolueen aatteellisesta ja poliittisesta linjasta, pahimmillaan jotkut ovat tavoitelleet valtaa omien henkilökohtaisten etujen saavuttamiseksi.

Vuoden 1970 murskatappion jälkeen kehitimme Keskustalle alkiolaiseen ihmisyysaatteeseen perustuvan aatteellisen ja poliittisen linjan. Sen avulla puolue palasi 1980-luvun lopulla Suomen suurimmaksi puolueeksi.

Samaan aikaan 1980-luvun lopulla toimintaan tuli mukaan Olli Rehnin johdolla nuorten uusi sukupolvi, joka otti tavoitteekseen Keskustan muuttamisen liberaalipuolueeksi. Tästä lähtien Keskustassa on käyty valtataistelua, jonka keskiössä on ollut ennen muuta alue-, sosiaali-, talous- ja Eurooppa-politiikan suunta.

Aluksi Keskustassa oli tilaa erilaisille ajatuksille ja poliittisille linjoille. Tämän ansiosta puolue saattoi kahden vuosikymmenen ajan säilyttää asemansa yhtenä suurimmista puolueista.

Vuoden 2010 Lahden puoluekokouksessa kaikki muuttui. Johtoon nousivat Mari Kiviniemi, Timo Laaninen ja Annika Saarikko. Puoluesihteeri Jarmo Korhonen ja varapuheenjohtaja Antti Rantakangas saivat mennä.

Valtaan nousi ”joukkue”, johon kuului ja kuuluu vain liberaalisiiven edustajia. Ydin muodostuu muutamasta poliitikosta, mutta sen ympärille on kertynyt joukko avustajia, joille näistä tehtävistä on muodostunut elämäntehtävä ja elinkeino.

x  x  x

Sittemmin ”joukkue” on sanellut puolueen aatteellisen ja poliittisen linjan. Sen piirissä on päätetty ratkaisevista henkilövalinnoista. Nuorille poliitikoille on tehty selväksi, että menestyksen mahdollisuuksia on vain niillä, jotka liittoutuvat ”joukkueen” kanssa.

Lahden puoluekokouksen jälkeen käydyissä vuoden 2011 eduskuntavaaleissa Keskusta koki siihenastisen historiansa suurimman vaalitappion.

Vuoden 2012 presidentinvaaleissa ja saman vuoden kuntavaaleissa luottamus Keskustaan palautettiin.

Valitettavasti Keskusta palasi vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen sille aatteelliselle ja poliittiselle linjalle, jolla olimme kärsineet raskaan tappion vuoden 2011 vaaleissa.

Liberalismia toteutettiin aikaisempaakin tiukemmin. Tuloksena oli, että Keskusta koki vuoden 2019 eduskuntavaaleissa vielä pahemman tappion kuin vuonna 2011.

Vaalitappion jälkeen Juha Sipilä ilmoitti kantavansa vastuun ja eroavansa puolueen puheenjohtajan tehtävästä. Ennen eron toteutumista hän kuitenkin vei Keskustan puolueväen tahdon vastaisesti punavihreään hallitukseen.

Sipilä järjesti ”joukkueelle” mahtavat asemat hallituksessa. Itse hän siirtyi neuvonantajien joukkoon.

Hallituksen muodostamisen jälkeen alamäki on jatkunut ja pahentunut.

Jos tähänastiset toimintatavat jatkuvat, ”joukkue” pyrkii löytämään keskuudestaan uuden keulakuvan, jolla kannatus pyritään saamaan nousuun.

x  x  x

Katri Kulmuni on lahjakas ja lupaava poliitikko, joka on joutunut ”joukkueen” vallankäytön uhriksi.

Tutustuin Katriin keväällä 2010 Lahden puoluekokouksen edellä. Siellä hän käytti puolestani rohkean aatteellisen puheenvuoron.

Kun lehdistöavustajanani toiminut Annika Saarikko siirtyi Liisa Hyssälän erityisavustajaksi, kutsuin Katrin hänen paikalleen töihin ulkoministeriöön.

Kun siirryin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa ehdokkaaksi Uudellemaalle, tein Lapissa voimakasta vaalityötä hänen valintansa puolesta. Kulmuni nousi tuntemattomuudesta varapaikalle.

Menestyksellisten vuoden 2012 presidentinvaalien jälkeen ”joukkueen” voimat keskitettiin estämään ”vanhan isännän” paluu puolueen johtoon Rovaniemen puoluekokouksessa.

Sen lähestyessä Katri joutui ”joukkueen” käsittelyyn. Puheenjohtajan vaalissa hän ei rohjennut edes käyttää puheenvuoroa.

Myöhemminkin Katri on joutunut joukkueen vallankäytön uhriksi.

Kun Keskustan puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä huhtikuussa 2018 keskusteltiin puolueen tulevaisuudesta, Katri oli voiminen kokoamisen kannalla, mutta tyytyi ”joukkueen” tahtoon.

Kun Keskustan johdon piirissä vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen keskusteltiin puolueen osallistumisesta hallitusvastuuseen, Katri oli oppositioon jäämisen kannalla, mutta alistui ”joukkueen” johdon tahtoon.

Nyt Katrille on sälytetty toivoton tehtävä yrittää punavihreän hallituksen taakkaa kantaen nostaa Keskustan kannatusta. Ja nyt ”joukkueessa” katsellaan jo mahdollista uutta keulakuvaa.

x  x  x

Katri on ollut ”joukkueen” vanki myös siinä prosessissa, joka johti minun paluuseeni Keskustan jäseneksi.

Katri pyysi 31.10. järjestetyssä tapaamisessa minua liittymään Keskustan jäseneksi, mutta ”joukkueen” paineessa hän joutui tämän julkisuudessa suorastaan kiistämään. Tervetulleeksi hän ei voinut minua toivottaa, eikä minkäänlaista yhteydenpitoa sallittu – ei edes julkisuuden ulkopuolella.

Kun keskusteluyhteyttä Kulmunin kanssa ei syntynyt, kirjoitin teoksen ”Yhteinen vuosisatamme”. Siinä kerron, kuinka puolue voitaisiin pelastaa.

Kun en päässyt esittelemään kirjaa puhetilaisuuksissa, halusin lähettää sen lahjana kunnallisjärjestöjen vetäjille. ”Joukkue” kieltäytyi antamasta osoitteita ja kehotti piirijärjestöjä toimimaan samoin.

Kun olen hankkinut osoitteita omin voimin, olen joutunut järkyttyneenä toteamaan, että puolueen järjestöllinenkin tila on katastrofaalinen.

Keskustaa vuodesta 2010 johtaneen ”joukkueen” tulee ottaa täysi vastuu toimintansa tuloksista.

Ellei Keskustan poliittista linjaa ja johtamisjärjestelmää korjata, edessä on puolueen tuhoutuminen. Kuntavaaleissakin Keskustaa uhkaa sen historian suurin vaalitappio. Se olisi viimeinen niitti.

Omalta osaltani olen valmis yhteistyöhön kaikkien kanssa.