Suomen eroaminen Euroopan unionista

Lauantaina julkaisemassani blogissa ”Suomen eroaminen euroalueesta” kerroin siitä, kuinka kansanäänestystä koskenut kansalaisaloitteeni haudattiin marraskuussa 2016 tekaistuin perustein perustuslakivaliokuntaan ja kuinka eduskunnalta evättiin siten mahdollisuus keskustella Suomen jäsenyydestä euroalueessa ja ottaa siihen kantaa.

Totesin, että nyt keskustelua pakostakin syntyy. Tällä kertaa se koskee Suomen jäsenyyttä myös Euroopan unionissa sen vuoksi, että komissio pyrkii kytkemään koko unionin ja sen tulevan kehityksen euroalueen pelastamiseen.

x  x  x

EU-maiden elpymistä ajatellen komission ehdotuksessa ei ole mitään järkeä.

Jäsenmaat käyttävät jo runsaasti velkarahaa oman taloutensa elvyttämiseen. Eihän se toisi niille mitään lisäarvoa, että ne ottaisivat lisäksi kantaakseen valtavat velat, jotka kierrätettäisiin unionin kautta. Unionissa päätettäisiin kuinka rahat olisi käytettävä. Rahaston kautta toteutettaisiin mittava varainsiirto nettomaksajilta nettosaajille.

On kyseenalaista, onko ylivelkaantuneiden valtioiden ylipäätään järkevää käyttää runsaasti velkarahaa taloutensa elvyttämiseen. Jos sen käyttöä kuitenkin halutaan lisätä, on parempi, että jäsenmaat ottavat lainaa itselleen ja käyttävät sen oman harkintansa mukaan oman taloutensa jälleenrakentamiseen.

Elpymisen käynnistäisi euroalueen hallittu purkaminen siten, että kaikki jäsenmaat tai osa niistä ottaisi euron rinnalla käyttöön kansallisen valuutan. Tätä kautta kilpailukykyään menettäneet ja talousvaikeuksista kärsivät jäsenmaat pääsisivät taloudellisen kasvun tielle.

Tähän johtavissa EU-maissa ei ole ainakaan vielä valmiutta. Sen sijaan ollaan valmiit tekemään mitä tahansa nykymuotoisen yhtenäisvaluutta euron pelastamiseksi.

Komission ehdottaman jälleenrakennusrahaston varsinainen tehtävä onkin estää euroalueen velkakriisi vahvistamalla pahimmin velkaantuneiden jäsenmaiden velkakestävyyttä. Samalla pyritään pelastamaan Ranskan ja muiden keskeisten jäsenmaiden pankkeja, jotka ovat lainanneet kriisimaihin runsaasti rahaa.

Elvytysrahastoon pyritään saamaan mukaan myös euroalueeseen kuulumattomat EU-maat. Tästä syystä mm. Bulgaria, Romania ja Puola saisivat sieltä suhteettoman suurta tukea. Mukana ovat ehdotuksen mukaan myös Ruotsi ja Tanska, joiden saama hyöty näyttää jäävän vähäiseksi. Britannia pelastuu näiltä vaateilta Brexitin ansiosta.

Toinen jälleenrakennusrahaston tehtävä on toteuttaa liittovaltioaatetta. Euroopan unioni pyritään kehittämään ylikansalliseksi liittovaltioksi, joka voi laajentaa toimintaansa velkarahalla ja EU-verojen avulla. Jälleenrakennusrahaston takaisinmaksu synnyttäisi yhteisvastuun ja riippuvuuden, jolla uudet EU-erot voitaisiin estää.

x  x  x

Viime aikoihin saakka olen sanonut, että kannatan Suomen eroamista vain euroalueesta, en Euroopan unionista. Unionista eroaminen tulisi mahdolliseksi vain siinä tapauksessa, että Tanska ja Ruotsi eroaisivat.

Komission esitys jälleenrakennusrahastoksi pyrkii poistamaan eroa euroalue- ja EU-jäsenyyksien välillä. Siten se vaikuttaa myös keskusteluun siitä, olisiko meidän erottava vain euroalueesta vai myös unionista.

Suomenkin kannalta katsoen tilanne muuttuisi, jos kehityksestä kohti velkaunionia ja liittovaltiota pääsisikin irti vain eroamalla myös Euroopan unionista.

Toisaalta komission esitys elvytysrahastoksi sysäisi vastuun euroalueen synnyttämistä ongelmista myös sen ulkopuolella olevien EU-maiden kannettavaksi. Tämä saattaa kypsyttää Tanskaa ja Ruotsia eroamaan unionista ja avata siten tien myös Suomen EU-erolle.

Tällöin voisimme toteuttaa sen vuonna 1994 vahvasti esillä olleen ajatuksen, että kaikki viisi Pohjoismaata osallistuisivat EU:n sisämarkkinoihin Euroopan talousalueen (ETA) kautta ja muodostaisivat keskenään Pohjolan yhteisön (PY).

Pohjolan yhteisön toteutuminen oli lähellä.

Suomessa kansan enemmistö harhautettiin hyväksymään EU-jäsenyys neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä. Jarrutuskeskustelulla eduskunnan päätös saatiin lykätyksi Ruotsin kansanäänestyksen yli.

Ruotsalaisten enemmistö vastusti EU-jäsenyyttä sekä ennen kansanäänestystä että sen jälkeen. Kansanäänestyksen yhteydessä hetkellinen enemmistö saatiin harhautetuksi sopimuksen tueksi.

Euroopan talousalue ja Pohjolan yhteisö olisivat olleet ja olisivat meille kaikille paljon parempi vaihtoehto kuin jäsenyys velkaunioniksi ja liittovaltioksi kehittyvässä EU:ssa.

Pohjolan yhteisön muodostamiseksi oli olemassa valmis hahmotelma, jonka esitin Nordisk Kontakt –lehdessä syksyllä 1994 ilmestyneessä artikkelissani. Kaksikymmentä vuotta Suomen EU-kansanäänestyksen jälkeen, 15.10.2014, julkaisin sen blogina ”Euroopan unioniin vai Pohjolan yhteisöön?”.

Tämä suunnitelma tulisi nyt päivittää ja toteuttaa.