Suomeen on saatava kaikkien puolueiden hätätilahallitus

Marraskuun 30. päivänä 1975 muodostettiin maaherra Martti Miettusen johtama hätätilahallitus. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen ”runnasi” sen kokoon torjumaan uhkaavaa suurtyöttömyyttä. Hallitusohjelmasta sovittiin vasta hallituksen nimittämisen jälkeen. Tulin nimitetyksi hätätilahallituksen opetusministeriksi.

Hallitus epäonnistui päätehtävässään. Keskusta ja vasemmisto olivat eri mieltä harjoitettavasta talouspolitiikasta. Vasemmiston vaatimuksesta työttömyyttä pyrittiin torjumaan valtion menoja lisäämällä ja veroja korottamalla. Tämä johti työttömyyden pahenemiseen.

Syksyllä 1976 hallitus hajosi ja sen tilalle muodostettiin Miettusen johtama keskiryhmien vähemmistöhallitus. Siirryin sen työvoimaministeriksi.

Talous- ja työllisyyspolitiikan linja muuttui. Vuoden 1977 budjetti saatiin hyväksytyksi eduskunnassa Kokoomuksen ja SKL:n tuella.

Oppositiossa SDP:n talouspoliittinen linja muuttui. Toukokuussa 1977 muodostettiin Kalevi Sorsan johtama kansanrintamahallitus, joka ryhtyi toteuttamaan tervettä talouspolitiikkaa ja elvyttämään Suomen kansantaloutta.

Siirryin Sorsan hallituksen ulkoministeriksi. Vastuullani olivat myös ulkomaankauppaministerin tehtävät ja viennin edistäminen.

x  x  x

Vaikka Suomessa oli 1970-luvun puolivälissä ”vain” vajaat 70 000 työtöntä, kriisitietoisuus oli korkealla. Tilastoihin eivät tulleet kaikki työttömät. Työttömyys oli lisäksi nousemassa voimakkaasti, eikä meillä silloin ollut nykyisenkaltaista sosiaaliturvajärjestelmää.

Urho Kekkonen kantoi omaa vastuutaan maan tulevaisuudesta ja suorastaan pakotti puolueet kantamaan sitä vastuuta, joka niille kuului.

On hämmästyttävää, että nykyisessä tilanteessa maan valtiollista johtoa, hallitusta ja eduskuntaa ei näytä painavan huoli huomisesta. Kriisitietoisuus näyttää tyystin puuttuvan. Päätöksiä tehdään ylioptimististen ennusteiden perusteella. Vaikka valtio on vaarallisella tavalla velkaantumassa, menoja kilvan lisätään.

Pahinta on se, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa ei edes keskustella. Maamme liittyminen euroalueeseen oli paha virhe, jonka lähes kaikki ekonomistit jo myöntävät.

Päätös euroon siirtymisestä tehtiin eduskunnassa oikeiston ja vasemmiston voimin. Siksi nämä puolueet ovat haluttomia tehtyä virhettä myöntämään ja sen korjaamisesta keskustelemaan.

Eduskunnassa Keskusta vastusti euroalueeseen liittymistä, mutta jäsenyyttä kannattaneet keskustalaiset ovat olleet haluttomia tuomaan tätä esille. Euroerosta keskustelemisenkin on puolueen johto torjunut.

Euroon siirryttäessä rikottiin Maastrichtin sopimusta. Sittemmin perussopimuksen vastaista toimintaa on jatkettu. Nyt vireillä ovat vielä pahemmat sopimusrikkeet.

Päätös Suomen liittymisestä euroalueeseen tehtiin perustuslakia rikkoen. Sittemmin perustuslakia on rikottu, kun on pantu toimeen EU:n perussopimuksen vastaisia päätöksiä.

Nyt Suomen on vihdoin tehtävä tenä, perustuslaki on otettava Suomen turvaksi, kuten olen blogeissani vaatinut (paavovayrynen.fi/Blogit).

x  x  x

Kun on tehty päätöksiä korona-viruksen taltuttamiseksi ja sen laukaiseman talouslaman hoitamiseksi, eduskunnassa on syntynyt ainutlaatuinen yhteistyö yli puoluerajojen.

Nyt yksituumaisuus näyttää murenevan.

Oppositio ei ole enää valmis kantamaan vastuuta hallituksen päätöksistä. Hallituspuolueiden välillä on pahoja jännitteitä. Sekä hallitus- että oppositiopuolueiden sisälläkin on kasvavia erimielisyyksiä.

Tässä tilanteessa Suomeen on saatava hätätilahallitus, jossa mukana ovat kaikki suurimmat eduskuntapuolueet.

Kaikkien puolueiden hallitusta on historiamme aikana usein ehdotettu. Sellaiseen ei ole aikaisemmin turvauduttu.

Nyt siihen on painavat perusteet. Korona-kriisin laukaisema kansainvälinen lama uhkaa aiheuttaa meille ennen näkemättömän suuria taloudellisia vaikeuksia ja suurtyöttömyyden. Myös taloudellinen ja jopa valtiollinen itsenäisyytemme ovat vakavasti uhattuina.

Kun korona-viruksen aiheuttaman pandemian ja sen laukaiseman kansainvälisen laman aikaansaama poikkeustila on ohi, palaisimme noudattamaan parlamentaarista järjestelmäämme.

x  x  x

Kaikkien puolueiden hallituksiin on turvauduttu kriisiaikoina monissa maissa.

Sveitsin poliittisessa järjestelmässä kaikki puolueet osallistuvat hallitukseen. Tällainenkin voi demokraattinen hallintotapa olla.

Jos Suomessa perustetaan kaikkien puolueiden hallitus, ryhmäkuri ei voisi toimia samaan tapaan kuin parlamentarismin oloissa. Tämä olisi paikallaan senkin vuoksi, että puolueiden sisälläkin on suuria näkemyseroja.

Kaikkien puolueiden hallituksen muodostaminen korostaisi siten kansanedustajien henkilökohtaista vastuuta äänestäjilleen.

Perustuslain 29§:n mukaan ”Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset.”