Ympäristöpolitiikkaan on saatava suunnanmuutos

Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Tytti Tuppurainen tuotti minulle suurta iloa sanomalla Helsingin Sanomien haastattelussa, että turpeen energiakäytölle olisi huoltovarmuussyistä annettava jatkoaikaa.

Korona-kriisi ja sen synnyttämä talouslama näyttävät tervehdyttävän talouspoliittista ja ympäristöajattelua.

Hallituksen riveistä on toki kuultu toisensuuntaistakin viestiä kaukolämmön ja sähkön tuotantoon liittyen. Hiilen käytön lopettamista on kovasti kiirehditty. Käytännössä hiili korvattaisiin lämpöpumpuilla eli sähköllä. Tämä edellyttäisi suuria investointeja mm. tuulivoimaan.

Kapasiteettia tarvittaisiin runsaasti lisää sen vuoksi, että myös yhdistelmälaitoksissa hiilivoimalla tuotettava sähkö olisi korvattava muulla tuotannolla. Kaikki tavat tuottaa suuria määriä sähköä ovat ympäristön kannalta jotenkin ongelmallisia.

x  x  x

Huoltovarmuutta korostava Tuppuraisen linja tarjoaa mahdollisuuden win-win-win –ratkaisuun, josta hyötyvät lisäksi sekä kestävä ympäristöpolitiikka että kansantalous.

Hiili voidaan korvata ilman merkittäviä lisäkustannuksia käyttämällä olemassa olevissa voimaloissa turvepellettejä. Tätä esitin jo helmikuussa julkaisemissani blogeissa. Toistin ehdotukseni 29.4. julkaisemassani kirjoituksessa (https://www.paavovayrynen.fi/2020/04/29/cityvihreasta-ymparistopolitiikasta-ekologisesti-kestavaan-kehitykseen/).

Soilla kasvava turve on uusiutuva luonnonvara samalla tavalla kuin metsissä kasvavat puut. Suomen on korjattava se kansainvälisessä ilmastopolitiikassa syntynyt virheellinen tulkinta, jonka mukaan turve olisi kivihiileen rinnastettava fossiilinen polttoaine.

Suomen tulee huolehtia myös siitä, että voimme täysimääräisesti hyödyntää metsiämme. On korjattava se kansainvälisessä ilmastopolitiikassa syntynyt virhe, että hiilipäästöjä ja –nieluja tarkastellaan liian lyhyellä aikajänteellä. Tätä kautta metsistämme ollaan kehittämässä hiilivarastoja.

Tämä ei ole kestävän kehityksen periaatteiden mukaista. Kansantaloudellisesti meillä ei kerta kaikkiaan ole tähän varaa.

x  x  x

Uusiutuvia biopolttoaineita on järkevää käyttää suunniteltua enemmän myös liikenteessä.

Korona-virus näyttää johtavan siihen, että ajatukset henkilöautoilun vähentämiseksi eivät toteudu. Hallituksen hahmottelemassa ”uudessa normaalissa” ja ”kahden metrin yhteiskunnassa” henkilöautoilu säilyttää suosionsa.

Fossiiliset liikennepolttoaineet voidaan helposti korvata uusiutuvilla kotimaisilla, joita voidaan käyttää polttomoottoreissa.

Sähköautoilun voimakas laajentaminen ei ole ekologisesti, luonnontaloudellisesti, järkevää. Akkujen valmistamiseen tarvitaan runsaasti uusiutumattomia luonnonvaroja. Niiden ja niihin ladattavan sähkön tuottaminen aiheuttavat mittavia ympäristöongelmia.

Sähköautoihin liittyy myös omia erityisiä turvallisuusongelmiaan. Äskettäin TV-uutisissa esiteltiin sammutuskontti, jollaisia tarvitaan palamaan syttyneen sähköauton sammuttamiseen.

x  x  x

Uusiutuvan sähköenergian tuottamiseen meillä on käyttämättömiä mahdollisuuksia. Yksi järkevä ratkaisu on vesivoiman täydennysrakentaminen. Vanhoja pieniä vesivoimaloita voidaan samaan aikaan purkaa ja palauttaa siten vesistöjä vaelluskalojen käyttöön.

Vuotoksen allas tulisi nopeasti rakentaa. Siihen on vahvat perusteet myös tulvasuojelun kannalta katsoen. Rovaniemi saattaa jo tänä keväänä kärsiä suurista tulvavahingoista. Tulevaisuudessa tulvien ennustetaan lisääntyvän.

Vuotoksen altaan rakentamisen vaihtoehdoksi on esitetty tulvapenkereitten rakentamista Rovaniemen kohdalle. Tämä ei ole järkevää edes ympäristöä ajatellen. Penkereet pilaisivat jokivarren maisemia. Vuotoksen altaan alueella ei toisaalta ole mitään ainutlaatuisia ympäristöarvoja.

Entä sitten talous? Vuotoksen allas tuottaa ilman valtion investointitukia suuren määrän uusiutuvaa säätöenergiaa, jota tarvitaan mm. tuulivoiman käytön lisääntymisen vuoksi. Pengerrykseen uppoaisi runsaasti veronmaksajien rahaa.

Suomessa on siirryttävä cityvihreästä ilmasto- ja ympäristöpolitiikasta luonnontaloudellisesti kestävään kehitykseen, kun edellä mainitussa 29.4. julkaisemassani blogissa esitin.