Viettäkäämme laatuaikaa, tavatkaamme toisiamme!

Hallitus ei ole riittävästi paneutunut yli 70-vuotiaille asetetun karanteenin mielekkyyteen ja sen aiheuttamiin ongelmiin. Edes eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan Anu Vehviläisen tiukkoja vaatimuksia ei ole kuunneltu eikä otettu huomioon.

Ennen muuta on kysytty, mihin perustuu karanteenille asetettu 70 vuoden ikäraja. Jotkut asiantuntijat ovat huomauttaneet, että suunnilleen yhtä hyvät perustelut voidaan esittää 60 vuoden ikärajalle. Monet asiantuntijat ovat puoltaneet sen korottamista 75 vuoteen. Kannatan tätä ehdotusta.

Toinen arvostelua aiheuttanut asia on ikäihmisille asetettu kielto tavata lapsiaan ja lastenlapsiaan. Eihän kukaan ole väittänyt, että karanteeninomaisissa elänyt voisi tartuttaa koronaa läheisiinsä. Kielto onkin asetettu sen vuoksi, että ikäihmiset eivät saisi tapaamisissa tartuntaa.

Nyt tähän rajoitukseen on saatu tervetullutta lievennystä, kun on korostettu karanteenissa olevien oikeutta ottaa niin halutessaan tietoisen riskin. Riittävä etäisyys ja muut varotoimet ovat tietysti näissäkin tapaamisissa paikallaan.

x  x  x

Vuokon kanssa olemme ihmetelleet sitä, että karanteenissa olevia on vaadittu välttämään kaikkia tapaamisia muiden ihmisten kanssa. Miksi karanteenissa olevat eivät saisi tavata muita karanteenissa olevia?

Ainakin meidän sukulaistemme ja tuttaviemme keskuudessa karanteenimääräyksiä on tiukasti noudatettu. Olemme saaneet ruuan ja muut meille hankitut tavarat talon portaille. Meillä ei ole ollut pienintäkään mahdollisuutta saada tartuntaa.

Tartuntavaaraa ei ole myöskään silloin, jos tapaamme karanteeninomaisissa oloissa eläneitä ja samoin toimineita sukulaisiamme ja tuttaviamme. Siinäkään ei pitäisi olla ongelmaa, jos karanteenissa oleva 70-vuotias tapaa jopa tiukemmassa karanteenissa olevaa 90-vuotiasta vanhempaansa. Näissä tapaamisissa on tietysti noudatettava korostettua varovaisuutta.

Kehotan siis meitä iän perusteella karanteeniin määrättyjä: tavatkaamme toisiamme! Viettäkäämme laatuaikaa tämän kurjuuden keskellä. Vai keksitäänkö tähänkin jokin järjen käyttöä estävä viranomaismääräys?

x  x  x

Olemme Vuokon kanssa joutuneet pohtimaan korona-kriisin vaikutuksia yritystoimintaamme. Mekin olemme kärsineet.

Kylpylähotellimme Pohjanranta menetti keväällä tuntuvan määrän majoitustuottoja. Ensi kesänkin näkymät ovat huonot.

Kesäkuussa valmistuu Jäämerentien varteen rakenteilla oleva opastuskeskus Pohjanportti, jonka avulla pyrimme saamaan Pohjanrantaan lisää asiakkaita. Pohjanporttiin on tarkoitus avata kahvila.

Olemme ajatelleet, että Pohjanranta voisi ehkä toimia ”karanteeni-hotellina”. Siellä voimme tarjota asiakkaille karanteeninomaiset olosuhteet.

Voimme ottaa vastaan myös vierailijaryhmiä ja tarjota heille mieluisaa ohjelmaa. Omasta takaa meillä on kaikkea: hieno luontoympäristö Kemijoen kannalla, kylpylä, viinitila, tanssi- ja karaoke-ravintola ja paanukirkko. Vietämme Vuokon kanssa kesän pääosin Keminmaalla ja voimme mahdollisuuksien mukaan vierailijaryhmiä tavata.

Kaipa hallituksen asettamat rajoitukset sallivat sen, että ryhmä karanteenissa eläneitä voi matkustaa yhdessä linja-autolla Keminmaalle?  Omallakin autolla meille toki pääsee ja pysäköintipaikkoja riittää.

x  x  x

Lopuksi vielä kysymys hallitukselle.

Eikö hallituksessa ole huomattu, että ikärajoitus loukkaa kokoontumisvapautta, joka on perustuslain mukaan kansalaisille kuuluva perusoikeus? Se loukkaa myös kansalaisille perustuslain mukaan kuuluvia poliittisia oikeuksia.

En kirjoita omassa asiassani. Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä olen muiden kunnallisia luottamustehtäviä hoitavien mukana rajoituksen ulkopuolella. Tällä on kai haluttu turvata kansanvallan toteutumista myös poikkeusoloissa.

Puolueet ovat lykänneet puoluekokouksiaan syksyyn. Myös niitä valmistelevia piirien, kunnallisjärjestöjen ja osastojen kokouksia on lykätty. Niissä mm. valitaan puoluekokousedustajia.

Karanteenimääräykset ikärajoineen estävät varttuneen väen osallistumisen näihin kokouksiin. Näin ikärasismi muuttuisi ikään perustuvaksi poliittiseksi syrjinnäksi.

Nykyisen kriisin keskellä päätöksenteossa tarvittaisiin erityisesti sekä elämänkokemusta että kokemusta yhteiskunnallisesta toiminnasta. On onnetonta, jos varttuneen väen osallistuminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon estetään.

Valtiollista johtoa ja kuntapäättäjiä koskeva poikkeus olisikin ulotettava kaikkiin niihin, jotka osallistuvat puolueiden kautta yhteiskunnalliseen toimintaan.