Keskustaan vaikuttamaan

Kirjani ”Yhteinen vuosisatamme” takakannessa luvataan, että kerron siinä, millaisella aatteellisella otteella, poliittisella linjalla ja strategialla Keskusta voisi jälleen nousta Suomen suurimmaksi puolueeksi.

Vastaus on yksinkertainen: on tukeuduttava siihen aatteelliseen perustaan ja on toteutettava sitä poliittista linjaa, jolla puolue on aikaisemminkin menestynyt ja jolla se on aikaisemminkin kuilun partaalta pelastettu.

Vuosien 1970 ja 1972 murskatappioiden jälkeen luotiin alkiolaiseen ihmisyysaatteeseen ja vihreään aaltoon perustunut poliittinen linja, jolla pyrittiin luomaan tasa-arvoinen, hajautettu ja luonnonmukainen tieto- ja sivistysyhteiskunta.

Avainasemassa oli desentralismi, keskittymisen vastustaminen. Oli rakennettava yhteiskunta, joka on alueellisesti hajautettu ja jossa päätöksenteko on mahdollisimman lähellä ihmisiä. Myös talouden rakenteen tuli olla hajautettu. Pienyrityksillä ja osuustoiminnalla tuli olla siinä keskeinen asema.

Strategiaksi valittiin keskustavoimien kokoaminen ja aatteellinen tahtopolitiikka.

Tällä tavoin Keskusta nousi 1980-luvun lopulla Suomen suurimmaksi puolueeksi. Arvokkaan lisänsä puolueen kannatuksen kasvuun toivat silloin mukaan tulleet sivistysliberaalit. Myöhemmin Keskustan liberalismi on kehittynyt kovan talous- ja arvoliberalismin suuntaan.  

1990-luvun alusta lähtien Keskustassa on käyty valtataistelua alkiolaisen ihmisyysaatteen kannattajien ja liberaalien välillä. Tällä ja vielä seuraavallakin vuosikymmenellä henkilövalinnoissa otettiin huomioon puolueessa vallalla olleet erilaiset mielipiteet.

Vuoden 2010 puoluekokouksessa liberaalit valtasivat kaikki puolueen johtopaikat. Seuraavan vuoden eduskuntavaaleissa koettiin pahempi tappio kuin 1970-luvun alussa, ja kesällä 2011 kannatus painui 12 prosenttiin.

Luottamus palautettiin vuoden 2012 presidentinvaaleissa, joissa selviydyin Keskustan ehdokkaana Sauli Niinistön ja Pekka Haaviston jälkeen kolmanneksi ja voitin sekä Timo Soinin että Paavo Lipposen. Keskusta nousi takaisin suurten puolueiden joukkoon.

Hyvä menestys perustui siihen, että kampanjassa oli selkeä alkiolainen linja.  Puolustin Suomen itsenäisyyttä ja puolueettomuutta. Jalkauduin maakuntiin. Vaalitilaisuuksia järjestettiin lähes kaikissa Suomen kunnissa.

Viime kevään eduskuntavaaleissa Keskusta kärsi historiansa suurimman tappion. Kirjassani käyn seikkaperäisesti läpi ne virheet, joiden vuoksi Keskustan kannatus romahti ja joiden vuoksi se painui edelleen nykyisiin lukemiin.

Olen joutunut tekemään tämän sen vuoksi, että puolueen piirissä tappion syistä ei ole avoimesti ja julkisesti keskusteltu. Ilman virheiden tunnistamista ja tunnustamista uuteen nousuun ei ole mahdollista päästä.

Omalta osaltani keskityn nyt tulevaisuuteen, johon kirjani loppuosa lukijoita johdattelee.

Menestyäkseen Keskustan tulee:

• Selventää olemustaan ainutlaatuisena juuriltaan suomalaisena talonpoikais- ja keskustapuolueena, joka pyrkii rakentamaan tasa-arvoista, hajautettua ja luonnonmukaista sivistysyhteiskuntaa.
• Puolustaa rohkeasti Suomen itsenäisyyttä ja puolueettomuutta.
• Vastustaa keskittävää metropolipolitiikkaa ja huolehtia maaseudun ja maakuntien elinvoimasta.
• Toimia köyhyyden poistamiseksi ja yhteiskunnallisen tasa-arvon kaikinpuoliseksi edistämiseksi.
• Toteuttaa kestävää ilmastopolitiikkaa ja edistää laajemminkin ympäristöllisesti, yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävää kehitystä kaikkialla maailmassa.
• Vaikuttaa globalisaation synnyttämien ongelmien ratkaisemiseen ja kestävän talous- ja yhteiskuntajärjestelmän kehittämiseen.
• Puolustaa ihmisyyttä ja sen kehitystarvetta sitä uhkaa vastaan, jonka datauskonto ja muu teknologiauskovaisuus ihmiskunnalle muodostavat.
• Palautua kansanliikkeeksi, jonka ohjelmiin ja politiikkaan jäsenet voivat aidolla tavalla vaikuttaa.

Lisää evästyksiä löytyy kirjastani. Olen kirjoittanut sen – Kantelettaren ja Kalevalan kieltä käyttäen – ennen muuta ”nuorisolle nousevalle, kansalle kasuavalle”. Elämme oman ikäluokkani, sotien jälkeen syntyneiden, yhteisen vuosisadan loppupuolta ja nykynuorten yhteisen vuosisadan alkupuolta. Lähi vuosikymmenet kuuluvat meidän molempien yhteiseen vuosisataan.

Tammikuun 29. päivänä julkaisemassani kannanotossa kerroin, että olen päättänyt harkita sitä mahdollisuutta, että liittyisin jälleen Keskustan jäseneksi. Harkinnan tuloksista lupasin kertoa kirjani julkistamisen yhteydessä.

Kerroin alkaneeni uskoa siihen, että Keskustan aatteelliseen ja poliittiseen linjaan on ehkä sittenkin mahdollista vaikuttaa. Katastrofaalisen tappion jälkeen puolueessa on pakko suorastaan rohkaista avointa aatteellista ja poliittista keskustelua. Yksinvaltaista johtamistapaa ei enää siedetä.

Tällä perusteella olen päättänyt vastata esitettyihin toivomuksiin myönteisesti ja liittyä jälleen Keskustan jäseneksi. Aion ryhtyä käyttämään kaikkia puolueen jäsenille  sääntöjen mukaan tarjolla olevia mahdollisuuksia vaikuttaa sen aatteelliseen ja poliittiseen linjaan.

Oma aatteellinen ja poliittinen linjani käy ilmi tästä uudesta kirjastani. Sillä pyrin rakentamaan parempaa tulevaisuutta Suomelle, Euroopalle ja koko ihmiskunnalle.