Oikeutta nuorille ja eläkeläisille

Eduskunnassa käytiin tällä viikolla kaksi vilkasta lähetekeskustelua. Toinen niistä koski nuorten, toinen pienituloisten eläkeläisten oikeuksia.

Tiistaina lähetekeskustelussa oli hallituksen lakiesitys, jolla sallittaisiin 16 vuotta täyttäneille nuorille mahdollisuus ajaa tavallista autoa, jonka kattonopeus olisi 45 kilometriä tunnissa. Eilen keskusteltiin kansaneläkeindeksin leikkaamisesta.

Molemmat esitykset ovat mielestäni kelvottomia.

Mopoautot vaarantavat liikenneturvallisuutta. Ne eivät ole turvallisia niitä ajaville, eivätkä niissä matkustaville. Ne aiheuttavat ruuhkia ja vaarallisia ohituksia. Siksi ehdotin itsekin viime eduskuntavaalien edellä, että nuorille annettaisiin mahdollisuus ajaa 16-vuotiaana tavallista autoa, jonka ajonopeutta rajoitettaisiin.

Hallituksen esitystä kiiteltiin lähetekeskustelussa. Ainoa merkittävä arvostelun aihe oli ajonopeuden alhaisuus. Jotkut esittivät nopeusrajoituksen nostamista 60 kilometriin tunnissa.

Hallituksen esitys jää mielestäni pahasti puolitiehen. Olisi parempi alentaa 16 vuoteen oikeus ajokortin hankkimiseen. Ajokortin hankittuaan nuorilla olisi oikeus ajaa tavallista autoa, mutta nopeus olisi rajoitettu 80 kilometriin tunnissa siihen asti, kun he täyttävät 18 vuotta.

Mopoautoa voisivat jatkossakin ajaa alle 16-vuotiaat nuoret. Ne olisivat edelleen myös yli 16-vuotiaiden nuorten käytettävissä ja varteenotettava vaihtoehto monille ikäihmisille. Mopoauton ajo-oikeus voitaisiin alentaa 14 vuoteen, minkä EU-direktiivi sallii.

Ehdotan, että eduskunta hylkää hallituksen esityksen kevytautoista. Hallituksen tulee antaa eduskunnalle uusi lakiehdotus niiden ikärajojen alentamiseksi, joista lähtien nuorilla on edellä esitetyllä tavalla oikeus saada ajokortti yhtäältä henkilöauton ja toisaalta mopoauton ajamiseen.

Kansaneläkeindeksin leikkaamisesta käytiin eduskunnassa kiivas keskustelu. Otin itsekin siihen osaa.

Ihmettelin sitä, että Perussuomalaiset ja Keskusta olivat suostuneet indeksin leikkaamiseen. Keskustaa arvostelin siitä, että puolue oli ryhtynyt leikkaamaan perusturvaa ja unohtanut siten Santeri Alkion ja Urho Kekkosen kehotuksen puolustaa köyhän asiaa.

Perussuomalaiset väittivät, etteivät ole indeksileikkausta hyväksyneet. Tosiasiassa Perussuomalaiset oli hallituksessa, kun siellä ja eduskunnassa vuosien 2017-2019 leikkauksesta päätettiin.

Keskustan puhujat väittivät, ettei indeksin leikkaaminen ole perusturvan leikkaamista. Jouduin huomauttamaan, että indeksiturva on oleellinen osa perusturvaa, ja sitä nyt leikataan.

Arvostelin hallituksen esitystä myös siitä, että kansaneläkeindeksin leikkaaminen vaikuttaa laajalti muuhun sosiaaliturvaan. Tästä syystä syntyy myös runsaasti turhaa byrokratiaa. Kielteisiä vaikutuksia pyritään osittain paikkaamaan. Kehotin perustuslakivaliokuntaa tarkkaan selvittämään, onko hallituksen esitys perustuslain mukainen.

Puhuin jälleen myös euro-elefantista, asiasta, josta eduskunnassa ei haluta puhua.

Sanoin, ettei hallitus ilkeyttään leikkaa sosiaaliturvaa ja julkisia palveluja. Syynä on se, että kansantaloutemme on kärsinyt jäsenyydestämme euroalueessa. Ruotsi on ulkopuolella, ja sen kansantalous on kasvanut, sen elintaso on noussut ja siellä sosiaaliturvaa on parannettu. Seuraava euroalueen kriisi kohtelee meitä taas kaltoin, ja kansa kärsii.

On kohtuutonta, että Sipilän hallituksen leikkaukset kohdistuvat myös ja erityisesti kaikkein pienituloisimpiin ihmisiin. Hallituksen tulee vetää pois esityksensä kansaneläkeindeksin leikkaamisesta. Omalta osaltani teen kaikkeni sen hylkäämiseksi eduskunnassa.