Sauli Niinistöllä on päävastuu Suomen pakolaiskriisistä

Vuoden 2015 aikana olin useaan kertaan yhteydessä Sauli Niinistön kanssa Eurooppaan ja myöhemmin myös Suomeen kohdistuneesta pakolaiskriisistä. Olen kertonut tästä yhteydenpidosta kirjassani ”Suomen linja 2017” (ss. 309-310 ja 315-316).

Toukokuun puolivälissä 2015 lähetin Niinistölle muistion, jossa ehdotin, että Välimeren eteläpuolelle pyrittäisiin perustamaan UNHCR:n leirejä, joiden kautta Eurooppaan voisi pyrkiä. Merellä tavoitetut palautettaisiin leireille. Niissä selvitettäisiin, kenellä on oikeus turvapaikkaan, ja EU-maat ottaisivat sellaisen saaneita vastaan kiintiöpakolaisina. Tähän ajatukseen Suomen ulkopoliittinen johto ei tarttunut.

Syyskuussa 2015 (17.9.) julkaisin blogina ALDE-ryhmän käyttöön laatimani muistion Kohti kestävää maahanmuuttopolitiikkaa. Lähetin sen tiedoksi Niinistöllekin.

Muutamaa päivää myöhemmin esitin blogissani Järjestys on palautettava (20.9.), että Suomi ottaisi käyttöön osittaiset rajatarkastukset, kuten Itävalta ja Saksa olivat jo tehneet.

Sauli Niinistö vastasi 1.10. lähettämällään sähköpostilla, jossa hän kommentoi myös haastatteluani Marja Sannikan Kioski-ohjelmassa.

Niinistö yhtyi näkemyksiini.

Kerron kirjassani:

”Niinistö totesi, että Suomessakin jännitteet ovat nopeasti kasvamassa, kun suuri joukko nuoria miehiä odottelee pitkään tyhjänpanttina. Hän pelkäsi, että kun vastapuolellakin on ärtyisää väkeä, jälki voi olla pahaa.

Presidentti oli kiinnostunut kuulemaan näkemykseni siitä, missä vaiheessa mielestäni olisi mahdollista saada hallitsematon muuttoliike loppumaan. Hän mainitsi, että pohdinnoissa oli ollut esillä sekin malli, että pohjoisesta päin alettaisiin sulkea rajoja, jolloin etelämpänä syntyy dominovaikutusta.

Vastauksena lähetin uusimman 28.9. julkaisemani blogin Suomen on palautettava rajavalvonta Tornionjoelle. Vastasin siinä myös Sannikalle, joka haastattelussa oli väittänyt, että rajatarkastuksia ei ollut mahdollista palauttaa eikä Suomeen pyrkiviä käännyttää.

Tässä kirjoituksessa esitin juuri sitä ratkaisua, jota presidentti kertoi pohditun. Olisi mielenkiintoista tietää, miksi tätä ajatusta ei toteutettu.”

Paljolta pahalta olisi vältytty, jos osittaiset rajatarkastukset olisi tuolloin palautettu. Tähän ei ryhdytty, vaan Tornioon perustettiin järjestelykeskus, jonka kautta väkeä ryhdyttiin ohjaamaan ei puolille Suomea.

Sanottiin, ettei tarkastuksia ollut mahdollista palauttaa. Kuitenkin Ruotsi, Tanska ja Norja palauttivat myöhemmin tarkastukset ja ovat niitä useaan otteeseen jatkaneet. Suomi olisi voinut palauttaa tarkastukset jo alkusyksystä 2015.

Euroopan tuomioistuimen viime kesänä antama ratkaisu Dublin-asetuksen tulkinnasta osoittaa, että Ruotsista Suomeen pyrkineiden käännyttämiseenkin olisi ollut lailliset perusteet.

Sauli Niinistö on jatkanut avointen rajojen politiikkaa myös myöhemmin. Suomi ei ole vieläkään palauttanut rajatarkastuksia. Kahden viimeksi kuluneenkin vuoden aikana Suomeen on tullut yli 10 000 turvapaikanhakijaa lisää.

Viimeksi alkukesän hallituskriisin yhteydessä ja uudelleen viime elokuussa Sauli Niinistö on torjunut osittaisten rajatarkastusten käyttöönoton. ”Suomi ei voi sulkea rajojaan sulkeutumatta itse”, sanoi Niinistö.

Tulevissa vaalikeskusteluissa Niinistön vastattava sanoistaan ja teoistaan pakolaiskriisin hoitamisessa. Nykyistä holtitonta menoa ei voida jatkaa.