22
loka
2017
15

Suomen itsenäisyys ja puolueettomuus ovat uhattuina

Viime viikolla julkaisemani kirja jäi harmillisesti muun julkisuuden varjoon. Jokaisen Suomen tulevaisuudesta vastuuta kantavan olisi hyvä siihen perehtyä.

Suomen linja 2017 kertoo Sauli Niinistön toiminnasta tasavallan presidenttinä. Sen aineistona on muun muassa henkilökohtaista yhteydenpitoani hänen kanssaan. Kirja osoittaa, että Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlinnan keskellä maamme itsenäisyys ja puolueettomuus ovat vakavasti uhattuina.

Pahinta on, että Sauli Niinistön johdolla Suomea on viety liittoutumispolitiikan tielle.

Muutos alkoi jo Jyrki Kataisen johtaessa valtioneuvoston työtä. Tasavallan presidentti ja valtioneuvosto muun muassa päättivät heinäkuussa 2014 solmia isäntämaasopimuksen Naton kanssa.

Juha Sipilän hallituksen toimikaudella Suomi on pyrkinyt tulkitsemaan Lissabonin sopimusta siten, että se velvoittaisi EU:n jäsenmaita antamaan toisille jäsenmaille myös sotilaallista apua. Tällä perusteella säädettiin äskettäin laki, jonka nojalla suomalaisia sotilaita voidaan lähettää ulkomaille myös taistelutehtäviin.

Viime vuosina osallistumista sotaharjoituksiin on voimakkaasti lisätty, ja niitä on toteutettu myös Suomen maaperällä, merialueilla ja ilmatilassa.

Jos Euroopan unioni muutettaisiin sotilasliitoksi, Suomelle tulisi kovempia sotilaallisia velvoitteita kuin Nato-jäsenyyden perusteella. Sotilasliitoksi muuttuvan EU:n kautta Suomesta tulisi lisäksi osa Naton eurooppalaista pilaria.

Sauli Niinistö on toiminut kuuden vuoden takaisten vaalilupaustensa mukaisesti: EU:n yhteistä puolustusta pyritään kehittämään niin pitkälle kuin suinkin mahdollista ja jos tätä kautta ei päästä riittävän pitkälle, liitytään Natoon. Niinistö on antanut vahvan tuen jopa EU:n yhteisen armeijan muodostamiselle.

Vielä ei ole myöhäistä selkeyttää Suomen linjaa. Meidän on palautettava uskottavuutemme sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana.

Sauli Niinistö näyttää edistävän Suomen sotilaallista liittoutumista samaan tapaan kuin hän on ajanut maamme jäsenyyttä euroalueessa – hivuttamalla ja todelliset tarkoitusperät kätkien.

Vuonna 1994 Sauli Niinistön johtama eduskunnan peristuslakivaliokunta totesi mietinnössään, että liittyminen Euroopan unioniin ei merkitse edes sitoutumista osallistua talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen. Kolme vuotta myöhemmin hän Lipposen hallituksen valtiovarainministerinä totesi, että itse asiassa oikeudellinen ratkaisu liittymisestä euroalueeseen tehtiin jo silloin, kun päätettiin liittymisestä Euroopan unioniin.

Päätös liittymisestä euroalueeseen tehtiin perustuslain vastaisesti. Asiasta ei järjestetty kansanäänestystä, eikä eduskunnalle annettu edes lakiehdotusta, vaan ainoastaan tiedonanto.

Ruotsissa ja Tanskassa kansanäänestys järjestettiin, ja molemmissa maissa jäsenyys tuli hylätyksi. Niin olisi käynyt Suomessakin, jos kansa olisi saanut asian ratkaista.

Vielä vuoden 2012 presidentinvaalien yhteydessä Sauli Niinistö voimakkaasti puolusti Suomen jäsenyyttä euroalueessa. Vain vuotta myöhemmin hän sanoi, ettei olisi silloisilla tiedoilla kannattanut euroalueen muodostamista eikä Suomen jäsenyyttä siinä.

On ilmeistä, että Sauli Niinistö puuttui viime kesäkuussa hallituspolitiikkaan ensi sijassa edistääkseen Suomen mukanaoloa, kun euroaluetta ryhdytään viemään yhteisvastuullisen liittovaltion suuntaan. Tukemalla Kokoomuksen pyrkimyksiä syrjäyttää Jussi Halla-ahon johtamat Perussuomalaiset hallituspolitiikasta Niinistö avasi tietä Suomen taloudellisen ja lopulta myös valtiollisen itsenäisyyden kaventamiselle.

Suomen linja 2017 –teoksen sivuilta käy ilmi myös Sauli Niinistön mieskohtainen vastuu siitä, että Suomi ei syksyllä 2015 palauttanut Itävallan ja Saksan tapaan osittaisia rajatarkastuksia. Suomeen ehti tulla yli 30 000 turvapaikan hakijaa, joista useimmilla ei ole ollut oikeutta siihen. Tilanne Suomen länsirajalla rauhoittui vasta, kun Ruotsi, Tanska ja Norja palauttivat tarkastukset.

Vastikään muut Pohjoismaat jatkoivat jälleen tarkastuksiaan. Suomi ei ole palauttanut niitä vieläkään. Viime vuonnakin Suomeen tuli yli 6000 uutta turvapaikanhakijaa. Vielä viime kesänä Sauli Niinistö vastusti ”rajojen sulkemista”.

Teokseni Suomen linja 2017 on saatavana kirjakauppojen välityksellä, Pohjanrannan verkkokaupasta (pohjanranta.com) ja Helsingin kirjamessuilta.