19
loka
2017
27

Presidentin- ja eduskuntavaaleissa ratkaistaan Suomen linja

Julkaisen tänään uuden kirjani ”Suomen linja 2017”. Teoksessa kerron historian valossa, millainen Suomen poliittisen linjan tulisi lähi vuosina ja vuosikymmeninä olla. Avainasemassa ovat ensi vuoden presidentinvaalit ja seuraavan vuoden eduskuntavaalit.

Edustuksellinen kansanvalta ei toimi Suomessa. Maassamme toteutetaan politiikkaa, joka on vahingoksi Suomen kansalle ja jota kansan enemmistö ei kannata. Tulevissa valtiollisissa vaaleissa se punnitaan.

X X X

Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Sauli Niinistön presidenttikaudella Suomi on astunut liittoutumispolitiikan tielle.

Muutos alkoi jo Jyrki Kataisen johtaessa valtioneuvoston työtä. Tasavallan presidentti ja valtioneuvosto muun muassa päättivät heinäkuussa 2014 hyväksyä isäntämaasopimuksen Naton kanssa.

Juha Sipilän hallituksen toimikaudella on säädetty laki, jolla suomalaisia sotilaita voidaan lähettää ulkomaille myös taistelutehtäviin. Osallistumista sotaharjoituksiin on voimakkaasti lisätty, ja niitä on toteutettu myös Suomen maaperällä, merialueilla ja ilmatilassa.

Perustuslain mukaan Eurooppa-politiikka kuuluu valtioneuvoston ja eduskunnan tehtäviin. Se on esillä myös presidentinvaaleissa siitä syystä, että Sauli Niinistö on ylittänyt siinä toimivaltansa rajat.

Suomi on ryhtynyt yhdessä Ranskan kanssa johtamaan EU:n yhteisen puolustuksen kehittämistä. Yhteinen puolustus muuttaisi unionin sotilasliitoksi, ja siitä tulisi Naton eurooppalainen pilari. Lopulliseksi tavoitteeksi on unionissa asetettu EU:n yhteinen armeija. Sauli Niinistö on antanut tasavallan presidenttinä sillekin vahvan tuen ja käynyt komission edustajien kanssa neuvotteluja yhteisen puolustuksen kehittämisestä.

Presidentin- ja eduskuntavaalien yhteydessä on selkeytettävä Suomen linjaa sotilaallisesti liittoutumattomana, puolueettomana maana.

X X X

Suomelle jäsenyys euroalueessa on tuottanut suurta taloudellista ja
yhteiskunnallista vahinkoa. Suunnitteilla on jäsenmaiden taloudellisen
yhteisvastuun kasvattaminen ja niiden taloudellisen ja lopulta myös valtiollisen
itsenäisyyden voimakas kaventaminen.

Euroalueen ongelmista ei kuitenkaan haluta Suomessa edes puhua. Eduskunnan
perustuslakivaliokunta hautasi yksimielisesti kansalaisaloitteen, jolla
kansanedustajille pyrittiin tarjoamaan mahdollisuus keskustella Suomen
jäsenyydestä euroalueessa.

Euroalueeseen Suomi vietiin perustuslain vastaisesti ilman kansanäänestystä ja
vain tiedonantomenettelyä käyttäen. Sauli Niinistöllä oli eduskunnan
perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana ja Paavo Lipposen hallituksen
valtiovarainministerinä tästä keskeinen vastuu.

Niinistö itse myönsi jo muutama vuosi sitten julkisuudessa, että silloisilla tiedoilla
hän ei olisi kannattanut euroon siirtymistä ja Suomen jäsenyyttä euroalueessa.
Viime aikoina hän on kuitenkin pyrkinyt estelemään julkista keskustelua
euroalueen ongelmista.

Presidentinvaaleissa ehdokkaiden on kerrottava, kuinka he aikovat puolustaa
Suomen kansallista suvereniteettia euroalueen tulevaisuuteen liittyvissä
ratkaisuissa.

X X X

Maahanmuuttopolitiikassa Suomen ulkopoliittinen johto on toiminut
kelvottomasti. Sekä tasavallan presidentti että vastuuministerit ovat
laiminlyöneet tehtävänsä Eurooppaan ja Suomeen suuntautuneen muuttoliikkeen
hillitsemiseksi.

Heti kriisin alkuvaiheessa keväällä 2015 olisi pitänyt ryhtyä Euroopan unionin
tasolla hillitsemään maahanmuuttoa, kuten omalta osaltani esitin sekä
hallitusneuvotteluja johtaneelle Juha Sipilälle että presidentti Sauli Niinistölle
lähettämissäni viesteissä. Kirjoitin asiasta myös blogeissani. Tähän ehdotukseen ei
tartuttu.

Kun Suomeen suuntautui saman vuoden syksyllä voimakas muuttoliike länsirajan
yli, esitin, että Suomen tulisi palauttaa osittaiset rajatarkastukset, kuten Itävalta ja
Saksa olivat jo tehneet. Olin asiasta sähköpostiyhteydessä Juha Sipilään, Timo
Soiniin ja Sauli Niinistöön. Esitin ajatukseni myös julkisuudessa. Vastauksellaan
Sauli Niinistö osoitti, että rajatarkastusten palauttamisesta oli keskusteltu. Miksi
siihen ei ryhdytty?

Jälkikäteenkin on väitetty, että rajatarkastusten palauttaminen ei ollut
mahdollista. Tottakai oli. Myöhemmin Ruotsi, Tanska ja Norja palauttivat
tarkastukset ja Suomenkin osalta tilanne sen jälkeen rauhoittui. Viime kesänä
Euroopan tuomioistuin antoi Dublin-järjestelmään liittyvän ratkaisun, jonka
mukaan rajalta käännyttäminenkin olisi ollut mahdollista.

Syksyn 2015 laiminlyönnit ovat aiheuttaneet vakavia ongelmia, kun valtaosa
Suomeen tulleista ei ole ollut oikeutettu turvapaikkaan. Kielteisen päätöksen
saaneiden palauttaminen on osoittautunut hyvin vaikeaksi. Kuka kantaa tästä
vastuun? Eduskunnassa oppositiokin hiljaisesti hyväksyi hallituksen laiminlyönnit.

Vastikään Ruotsi, Tanska ja Norja jatkoivat osittaisia rajatarkastuksiaan. Suomen
tulee liittyä tähän pohjoismaiseen rintamaan.

X X X

Suomen sisäpolitiikan linja ratkeaa vuoden 2019 eduskuntavaaleissa, mutta se
nousee esiin myös presidentinvaalien yhteydessä.

Vuonna 2015 Yhdistyneissä Kansakunnissa hyväksytyt kestävän kehityksen
tavoitteet velvoittavat kaikkia jäsenmaita. Myös Suomella on kansainvälinen
velvoite toimia sekä köyhyyden poistamiseksi että ympäristöllisesti,
yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen edistämiseksi kaikkialla
maailmassa.

Suomen on toteutettava kestävän kehityksen tavoitteita osallistumalla sekä
itsenäisenä kansakuntana että Euroopan unionin jäsenenä ihmiskuntapolitiikkaan.
Näihin tavoitteisiin on pyrittävä myös Euroopan unionissa ja jokaisessa sen
jäsenmaassa. Meillä on siis kansainvälinen velvoite poistaa köyhyyttä ja edistää
kestävää kehitystä myös omassa maassamme.

Tasavallan presidenttinä Sauli Niinistö on puuttunut ratkaisevalla tavalla Suomen
sisäpolitiikkaan. Kesäkuussa hän ryhtyi julkisesti tukemaan Kokoomuksen
pyrkimyksiä syrjäyttää johtoaan vaihtanut Perussuomalaiset hallituksesta. Tämän
tueksi hän antoi asemaansa sopimattomia lausuntoja uuteen puoluejohtoon
valituista henkilöistä. Sauli Niinistö on keskeisessä vastuussa sekä
Perussuomalaisten hajoamisesta että Kokoomuksen aseman vahvistumisesta
hallituspolitiikassa.

Kokoomuksen politiikka on ristiriidassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.
Nykyisellään se edistää yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja lisää köyhyyttä
suomalaisessa yhteiskunnassa. Lisäksi puolueen harjoittama keskittämispolitiikka
heikentää Suomen sekä ympäristöllistä, yhteiskunnallista että taloudellista
kestävyyttä.

Suomen sisäpolitiikan suunta ratkeaa vasta eduskuntavaalien kautta, mutta
erityisesti Sauli Niinistön viimeaikainen toiminta nostaa sen myös
presidentinvaalien yhteydessä käytävään keskusteluun.

X X X

Omalta osaltani olen valmis tekemään kaiken mahdollisen sen hyväksi, että
Suomen poliittinen linja saadaan tulevissa valtiollisissa vaaleissa korjatuksi. Tähän
tarvitaan Suomen kansan vahva tuki.

Kannattajani ovat keräämässä kannattajakortteja valitsijayhdistykselle, joka tukee
valintaani tammi-helmikuun presidentinvaaleissa. Keräyksen onnistuminen
vaikuttaa myös seuraavan vuoden eduskuntavaalien asetelmaan.

Jos kannattajani saavat kootuksi tarvittavan määrän kortteja, olen ehdokkaana ja
teen parhaani päästäkseni toiselle kierrokselle ja voittaakseni vaalin.

Jos en tulisi valituksi, jatkaisin työtäni Suomen suunnan muuttamiseksi
eduskuntavaalien kautta. Niihin valmistautumisen aloittaisin palaamalla
eduskuntaan jo seuraavalla kevätistuntokaudella.