9
kesä
2016
2

Entä jos eduskunta tekisi tenän?

Olin eilen kuultavana eduskunnan talousvaliokunnassa, joka valmistelee lausuntoa kansalaisaloitteesta kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa.

Aluksi aloitetta aiottiin käsitellä vain perustuslakivaliokunnassa. Lopulta kuitenkin päätettiin, että talousvaliokunnan on annettava siitä lausuntonsa.

Perustuslakivaliokunta järjesti 24.5. julkisen kuulemistilaisuuden. Siihen oli kutsuttu neljä asiantuntijaa, joiden joukossa ei ollut yhtään euroeron kannattajaa.

Toivoin, että talousvaliokuntakin olisi järjestänyt julkisen kuulemistilaisuuden. Asiaa käsiteltiin kuitenkin vain valiokunnan suljetussa kokouksessa.

Kuulemistilaisuuteen oli lisäkseni kutsuttu kymmenen asiantuntijaa, joista kolmelle oli tullut este. Asiantuntijoiden joukossa oli kolme euroeron kannattajaa.

Talousvaliokunnalle laaditut asiantuntijalausunnot tulevat julkisiksi vasta sitten kun sen lausunto on valmistunut. Keskusteluistakaan ei ole mahdollista kertoa julkisuuteen.

Kansalaisaloitteen laatimisen jälkeen asiantuntijoiden piirissä on käyty vilkasta keskustelua euroalueen tulevaisuudesta ja Suomen mahdollisesta euroerosta.

Käydyn keskustelun perusteella useimmat asiantuntijat katsovat, että Suomen liittyminen euroalueeseen oli paha virhe. Tämän osoittaa selvästi vertailu Ruotsin taloudelliseen kehitykseen. Lisäksi velkaantuva Suomi on joutunut ja joutuu – toisin kuin Ruotsi – rahoittamaan euroalueen puitteissa kriisimaille maksettavaa taloudellista tukea.

Useimmat asiantuntijat ovat yhä vakuuttuneempia myös siitä, että Suomen olisi parempi olla euroalueen ulkopuolella. Monet heistä kannattavat Suomen eroamista euroalueesta. Jotkut kuitenkin vastustavat euroeroa sillä perusteella, että se aiheuttaisi heidän mielestään liian suuria hankaluuksia ja kustannuksia.

X  X  X

Kuluneen vuoden aikana käydyssä keskustelussa on alkanut syntyä laaja yhteisymmärrys siitä, kuinka mahdollinen euroero olisi parasta toteuttaa.

Päätös omaan valuuttaan palaamisesta tehtäisiin eduskunnassa valtioneuvoston tiedonannon pohjalta. Tämän jälkeen käytäisiin neuvottelut eron toteuttamiseen liittyvistä käytännön järjestelyistä Euroopan keskuspankin, komission ja euroalueen muiden jäsenmaiden kanssa.

Suomalaissa rahalaitoksissa olevat talletukset ja lainat muutettaisiin markoiksi kurssiin yhden suhde yhteen. Käteisrahana käytettäisiin euroja siihen saakka, kunnes markan setelit saataisiin painetuiksi ja kolikot lyödyiksi.

Omaan valuuttaan palaamisen jälkeen palkat, eläkkeet, tulonsiirrot ja verot maksettaisiin markoilla. Ruokaa, vaatteita ja muita hyödykkeitä ostettaisiin markoilla.

Markka olisi kelluva valuutta. Korot asettuisivat suunnilleen samalle tasolle kuin euroalueella, kuten Ruotsin kokemus osoittaa.

Kun Suomen yleinen kustannus- ja hintataso on liian korkea, markan kurssi aluksi heikkenisi. Kilpailukyvyn kohentuessa vienti alkaisi vetää, teollisuustuotanto kasvaa, työllisyystilanne parantua ja kansalaisten tulot nousta. Valtion ja kuntien verotulot lisääntyisivät ja menot vähenisivät. Julkisen talouden kipeimmistä leikkauksista voitaisiin luopua.

Markan heikkenemisen vuoksi tuontihyödykkeiden hinnat hieman kohoaisivat. Tämäkin vahvistaisi talouskasvua, kun kysyntä suuntautuisi enemmän kotimaisiin tavaroihin ja palveluihin.

Käydyssä keskustelussa euroeroa on vastustettu lähinnä sillä perusteella, että oman valuutan devalvoituminen vaikuttaisi kielteisesti tulonjakoon. Tuloeroja kasvattavat kuitenkin paljon rajummin hitaan talouskasvun aiheuttama pitkittyvä suurtyöttömyys, heikko ansiokehitys, julkisten palvelujen rapautuminen ja tulonsiirtoihin kohdistuvat leikkaukset.

X  X  X

Kun talouskasvu euroeron ansiosta nopeutuisi, kaikki hyötyisivät ja hyvinvointiyhteiskuntaa päästäisiin jälleen kehittämään. Suomen viennin ja teollisuustuotannon taso on niin alhainen, että meillä on lähivuosina mahdollisuudet todella nopeaan talouskasvuun.

Euroeron hyödyt ovat kuitenkin vielä suuremmat, kun tarkastellaan jäsenyyden vaikutuksia maamme talouspolitiikkaan ja kansantaloutemme pitkän aikavälin kehitykseen.

Euroopan unionissa ollaan toteuttamassa niin sanottua viiden presidentin suunnitelmaa todellisen talous- ja rahaliiton synnyttämiseksi euroalueelle. Eurooppa-neuvosto on viime joulukuun kokouksessaan sitoutunut sen viimeistelemiseen.

Suomen kansantalous poikkeaa olosuhteiltaan kaikista muista euroalueen maista. Tulevaisuudessakin on odotettavissa epäsymmetrisiä häiriöitä, jotka aiheuttavat meille erityisiä ongelmia. Yhä pidemmälle viety talouspolitiikan koordinaatio ja kasvava yhteisvastuu vahingoittavat Suomea muita jäsenmaita enemmän.

Todellisessa talous- ja rahaliitossa mukana oleminen olisi tuhoisaa Suomen kansantaloudelle. Se olisi myös täydellisessä ristiriidassa voimassaolevan hallitusohjelman kanssa.

Viime kädessä kysymys on Suomen valtiollisestakin itsenäisyydestä. Professori Antti Tanskanen onkin kiteyttänyt vaihtoehdot: euro ja liittovaltio tai markka ja itsenäisyys.

Kun monet pitävät euroeron toteuttamista vaikeana, esille on noussut se mahdollisuus että eduskunta tekisi tenän eikä enää hyväksyisi ainuttakaan askelta kohti kasvavaa yhteisvastuuta ja liittovaltiota. Kukaan ei ole osannut kertoa, mitä tällöin tapahtuisi.

Aiheeseen liittyviä kirjoituksia

Kansalaisaloitteita koskevaa lainsäädäntöä on muutettava
Milloinkahan Sailas ja Virtanen ryhtyvät kannattamaan Suomen euroeroa?
EuroThinkTankin raportti antaa tukea Suomen euroeron toteuttamiselle
Keskustelu Suomen EU-erosta vie harhaan