Johtaako Brexit Pohjolan yhteisöön?

Olen esittänyt sen arvion, että enemmistö briteistä todennäköisesti äänestää EU:sta eroamisen puolesta. Olen kuitenkin todennut, ettei tämä välttämättä johda siihen, että Britannia todella eroaisi unionista. Olen ajatellut, että vasta eroamisen uhka synnyttää todelliset neuvottelut EU:n tulevaisuudesta.

David Cameronin ensisijainen tavoite oli uudistaa koko unionia siten, että päätösvaltaa palautetaan jäsenmaille ja estetään unionia liiaksi puuttumasta jäsenmaiden asioihin. Federalistit suuntasivat kuitenkin keskustelun ja neuvottelut Britannian erityisaseman vahvistamiseen. Eurooppa-neuvostossa he keskittyivät varmistamaan sen, että Britannialle annettavat myönnytykset eivät ainakaan vaikeuttaisi muun unionin kehittymistä ylikansalliseksi liittovaltioksi.

Eilinen Financial Times julkaisi arvostetun kolumnistinsa Wolfgang Münchaun artikkelin, joka sai minut epäilemään, että olen saattanut erehtyä. Hän pitää kansanäänestyksen tulosta epävarmana. Keskustelu on toden teolla vasta alkamassa. Uusia tosiasioita ja valheita nousee esiin. Ja: ”Brittien äänestystulos EU:sta eroamiseksi saattaa laukaista kansanäänestykset Ruotsissa ja Tanskassa”!

On todellakin täysin mahdollista, että Britannian ero on lopullinen ja että jotkut muut maat seuraavat perässä. Tähän suuntaan vaikuttaisi keskeisten EU-maiden haluttomuus antaa briteille uusia myönnytyksiä tai muuttaa unionin luonnetta heidän tahtomallaan tavalla. Tanskassa ja Ruotsissa kynnys kansanäänestykseen saattaa olla matala.

Tanska liittyi EEC:n jäseneksi ennen muuta maataloutensa saamien etujen vuoksi. Tästä syystä se asetti EEC-jäsenyyden Pohjolan talousliiton, NORDEKin edelle.

Tanskalla on EU:n sopimusjärjestelmässä runsaasti poikkeuksia. Sillä on mm. oikeus pysyä sekä talous- ja rahaliitto EMUn että yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ulkopuolella. Joulukuun kansanäänestyksessä enemmistö hylkäsi ehdotuksen oikeus- ja sisäasioissa toteutetun poikkeuksen lieventämiseksi.

Tanskan yleinen mielipide on ollut ja on hyvin EU-vastainen. Maatalousetujen painoarvo ei ole entisensä.

Ruotsi vietiin EU:n jäseneksi hyvin arveluttavalla tavalla. Enemmistö vastusti jäsenyyttä ennen kansanäänestystä ja useita vuosia sen jälkeenkin. Kansanäänestyksessä ihmisiä johdettiin harhaan väittämällä, että Suomi liittyy joka tapauksessa. Meillä lopullinen päätös eduskunnassa oli kuitenkin tekemättä, kun se jarrutuskeskustelun ansiosta siirrettiin Ruotsin kansanäänestyksen yli.

EU:ssa Ruotsi on vastustanut federalismia. Samaan aikaan kun Suomi Paavo Lipposen johdolla antoi tukensa komission johtaman ylikansallisen unionin kehittämiselle, Ruotsin pääministeri Göran Persson ehdotti, että komissio pitäisi muuttaa jäsenvaltioita edustavan ministerineuvoston sihteeristöksi.

Myös Ruotsissa tyytymättömyys unionia kohtaan on viime aikoina kasvanut.

Suomi haki jäsenyyttä ja liittyi unioniin Ruotsin vanavedessä. Kansanäänestyksen yhteydessä ihmisiä johdettiin karkeasti harhaan. Venäjällä peloteltiin. Kansalle ei kerrottu, että tarjolla oli parempi vaihtoehto, Euroopan talousalue ja Pohjolan yhteisö.

Jos Ruotsi eroaisi, Suomen tulisi tietysti tehdä samoin. Tällöin Suomi ja Ruotsi palaisivat Euroopan talousalueeseen, johon kuuluvat jo Islanti ja Norja. Jos Tanskakin tulisi mukaan, voisimme saada aikaan kaikki Pohjoismaat kattavan Pohjolan yhteisön.

Britannialle luultavasti neuvoteltaisiin Sveitsin mallin mukainen erityissopimus.

Britannian kansanäänestyksellä saattaa olla kauaskantoiset vaikutukset myös Pohjolan tulevaisuuteen.