26
elo
2015
8

Euroalueen ulkopuolella Suomi olisi 25 miljardia euroa vauraampi

Viime vuoden keväällä julkaistun professori Vesa Kanniaisen johtaman työryhmän raportin mukaan euroalueen maat ovat kokeneet keskimäärin 10 prosentin hyvinvointitappion. Suomen ja Ruotsin välinen vertailu osoittaa, että Suomen tappio on tätä suurempi. Vuoden 2008 jälkeen Ruotsin kansantalous on kasvanut 8 prosentilla ja Suomen talous supistunut 6 prosentilla. Ero on 14 prosenttiyksikköä.

Suomen ja Ruotsin kansantaloudet ovat hyvin riippuvaisia oman valuutan ja Yhdysvaltain dollarin välisistä kursseista. Ruotsilla on ollut oma valuutta, jonka dollarikurssi on tarpeen mukaan vaihdellut sekä alas- että ylöspäin. Suomi puolestaan on kärsinyt euron ja dollarin välisen kurssin rajuista vaihteluista.

Kun euro otettiin käyttöön, sen kurssi oli noin 1,2 Yhdysvaltain dollaria.

Aluksi euro devalvoitui noin 50 prosentilla ja sen kurssi laski noin 0,8:aan dollariin. Tämä oli aivan liian halpa euro Suomen kansantaloutta ajatellen. Taloutemme ylikuumeni ja kustannukset alkoivat nousta.

Tämän jälkeen euro revalvoitui noin 100 prosentilla ja sen arvo nousi noin 1,6 dollariin. Kurssi oli korkeimmillaan juuri vuoden 2008 finanssikriisin alkaessa. Tämä oli aivan liian kallis euro Suomen taloutta ajatellen etenkin kun kustannukset olivat halvan euron aikana kohonneet.

Vuoden 2007 tulopoliittinen ratkaisu nosti palkkoja noin 10 prosentilla. Veturina oli julkinen sektori. Sekä kuntien että valtion menot kasvoivat voimakkaasti ja alijäämät kasvoivat. Yksityisen sektorin palkat seurasivat tietysti mukana, ja Suomen kilpailukyky heikkeni entisestään.

Tässä kunnossa Suomi sukelsi vuoden 2008 finanssikriisin synnyttämään maailmanlaajuiseen lamaan. Vientimme ja teollisuustuotantomme romahtivat. Kansantaloutemme supistui noin 10 prosentilla. Ruotsi selviytyi paremmin ja pääsi nopeasti nousemaan lamasta.

Jotkut ovat väittäneet, että ero johtuu talouden rakenteesta. On jopa laskettu, että ero maiden välillä ei olisi suuri, jos metsäteollisuus ja ict-sektori jätetään tarkastelun ulkopuolelle. Nämä ovat kuitenkin myös Ruotsin talouden avainaloja ja juuri näillä oman valuutan dollarikurssilla on suuri merkitys.

On myös sanottu, että eron Ruotsiin selittää Nokian romahdus, jonka syynä olivat johdon virheet, eikä Suomen jäsenyys euroalueessa. Tällä on kuitenkin pieni vaikutus eroon kasvuluvuissa.

On syytä olettaa, että Suomen talous olisi voinut kasvaa euroalueen ulkopuolella osapuilleen yhtä nopeasti kuin Ruotsin. Tällöin Suomen kansantuote olisi voinut olla nyt ainakin 25 miljardia euroa nykyistä korkeampi. Valtion ja kuntien käytettävissä olisi voinut olla 10-15 miljardia euroa nykyistä enemmän. Näihin lukuihin vaikuttaa sekin, että toisin kuin Ruotsi, Suomi on joutunut tukemaan taloudellisesti euroalueen kriisimaita.

Vastaväitteenä voidaan esittää, ettei oma valuutta olisi estänyt vuoden 2007 tuhoisaa tuloratkaisua. Uskon kuitenkin, että työmarkkinoilla olisi toimittu vastuullisemmin. Lisäksi kelluva valuutta olisi korjannut kilpailukyvylle aiheutettua vahinkoa.

Ainoa kestävä tie Suomen talouden tervehdyttämiseen on rinnakkaisvaluutan käyttöönotto. Sen tueksi tarvitaan vastuuntuntoista finanssi- ja työmarkkinapolitiikkaa. Nytkin kelluva valuutta parantaisi mahdollisuuksia kestäviin tuloratkaisuihin.

Aiheeseen liittyviä kirjoituksia

Kansalaisaloitteita koskevaa lainsäädäntöä on muutettava
Milloinkahan Sailas ja Virtanen ryhtyvät kannattamaan Suomen euroeroa?
EuroThinkTankin raportti antaa tukea Suomen euroeron toteuttamiselle
Onko komissiolla B-suunnitelmaa TTIP-sopimuksen kariutumisen varalle?