Elisabeth Rehn antoi väärän todistuksen
Elisabeth Rehn väitti lauantain Ylen aamu-tv:ssä, että edellisen hallituksen kehityspolitiikka ja toiminta YK:ssa olisivat vaikuttaneet Suomen jäämiseen valitsematta YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi.
Vastaan väitteeseen omalta osaltani.
Edellisen hallituksen toimikaudella Suomen kehitysyhteistyön määrärahat kasvoivat vuoden 2007 746 miljoonasta eurosta vuoden 2011 1074 miljoonaan euroon eli 328 miljoonalla eurolla. Määrärahojen bruttokansantulo-osuus kasvoi noin 0.40 prosentista noin 0.56 prosenttiin, mikä merkitsi sitä, että Suomi eteni tasaisesti EU:n puitteissa antamansa sitoumuksen mukaisesti kohti 0.7 prosentin bruttokansantulo-osuutta vuonna 2015.
Kataisen hallitus päätti ohjelmassaan jäädyttää kehitysyhteistyön määrärahojen bktl-osuuden vuosiksi 2012-14 vuoden 2011 tasolle. Tämä heikensi ratkaisevalla tavalla Suomen kehityspoliittista uskottavuutta ja vaikutti monien kehitysmaiden äänestyskäyttäytymiseen YK:ssa. Valtaenemmistö YK:n jäsenvaltioista on kehitysmaita.
On muistettava, että muut Pohjoismaat ovat jo pitkään ylittäneet 0.7 prosentin bruttokansantulo-osuuden. Kilpakumppanimme Luxemburgin määrärahat ovat yltäneet jopa 1 prosentin bktl-osuuteen.
Rohkenen väittää, että edellisellä hallituskaudella Suomi toimi sekä EU:n että YK:n kehityspolitiikassa aktiivisemmin kuin koskaan aikaisemmin. Näkyviä tuloksiakin syntyi. Suomen aloitteesta saatiin mm. aikaan EU:n ja Yhdysvaltain välinen kumppanuus kestävän kehityksen edistämiseksi.
Edellisen hallituksen ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä edistin omalta osaltani parhaani mukaan Suomen jäsenyyttä turvallisuusneuvostossa.
