Terveisiä Hurghadasta
Olemme Vuokon kanssa viettäneet viikon Hurghadassa, Egyptissä. Tällä tavoin käytimme sen lahjakortin, jonka puolue ja puoluejärjestöt meille vuosi sitten lahjoittivat.
Matkallamme mieleemme tulvi muistoja 27 vuoden takaa, jolloin kävimme Hurghadassa edellisen kerran. Toimin tuolloin ulkoministerinä. Teimme koko perheen voimin yhdistetyn työ- ja lomamatkan Egyptiin. Mukana olivat Nokian, Finnairin ja Aurinkomatkojen edustajat, jotka käyttivät vierailua omalle yritykselleen tärkeiden hankkeiden edistämiseen.
Aloitimme vierailumme Kairosta, missä oli järjestetty tapaamisia ministereiden kanssa. Sieltä matka jatkui Assuaniin ja Luxoriin. Viimeinen matkakohteemme oli Hurghada, joka oli tuohon aikaan pieni kalastajakylä. Alueelle oli rakennettu vasta yksi turisteille tarkoitettu hotelli. Nyt se oli tyhjillään ja odotti joko purkamista tai täydellistä peruskorjausta.
Nykyään alueella on hotelleja satamäärin ja uusia rakennetaan.
Hurghadassa on hyvät edellytykset matkailun kehittämiseen. Aurinkoisia päiviä riittää ja Punaisen meren vesi on kirkasta. Kävimme nytkin katsomassa koralliriuttoja ja niiden upeita kaloja. Egyptin suurkaupunkien levottomuudet eivät tuntuneet Hurghadassa mitenkään.
Täältäkin saatoimme seurata kotimaan tapahtumia, vaikka nettiyhteys välillä katkeili.
Suomen EU-keskustelu jatkuu omituisessa uomassa. Pääministeri ja valtiovarainministeri ovat tulkinneet Britannia pääministerin vaatineen omalle maalleen uusia erivapauksia. Timo Soini tukee tätä tulkintaa esittämällä, että Suomenkin tulisi avata neuvottelut oman jäsenyytensä ehdoista.
Sekä hallitus että Soini näyttävät välttelevän keskustelua itse asiasta eli Euroopan unionin uudistamisesta. Kuitenkin euroalueelle kaavaillaan yhtenäisvaluutan pelastamiseksi syvälle käyviä muutoksia, jotka veisivät sitä ja sen mukana koko unionia kohti ylikansallista liittovaltiota. Samaan aikaan Britanniassa, Suomessa ja monissa muissakin maissa on kyllästytty siihen, että kansallista päätösvaltaa siirtyy yhä enemmän ylikansalliselle tasolle.
Cameron vaatiikin uutta perussopimusta koko unionin uudistamiseksi. Tarvitaan hallitusten välinen konferenssi, jossa jäsenvaltiot päättävät yhdessä unionin tulevaisuudesta.
Jos uusi perussopimus vie euroaluetta ja unionia nykyistä ylikansallisempaan suuntaan, siitä on Suomessakin järjestettävä kansanäänestys.
On sanottu, ettei Suomessa tarvita kansanäänestystä, kun meillä vuonna 1994 oli jo sellainen. Tuon ajankohdan jälkeen unioni on kuitenkin olennaisella tavalla muuttunut ja se muuttuu edelleen.
Sitä paitsi euroalueeseen liittymisestä ei Suomessa kansanäänestystä järjestetty. Muissa Pohjoismaissa kansa sai äänestää ja hylkäsi jäsenyyden. Niin olisi Suomenkin kansanäänestyksessä käynyt.
Eduskunnassa liittymistä ei edes käsitelty lakiehdotuksen pohjalta, jonka hyväksymiseen olisi tarvittu määräenemmistö. Liittyminen hoidettiin tiedonannolla.
Tämä oli perustuslakimme vastainen menettely, vaikka perustuslakivaliokunnan enemmistö sen tuolloin siunasikin.
Kansanäänestyksen järjestämiseen on siis vahvat perusteet.
