”Yhdysvallat-riippuvuudelle tulee nyt kova hinta” (HS 24.1.2026)

Helsingin Sanomat julkaisi tänään pääkirjoituksen nimellä ”Yhdysvallat-riippuvuudelle tulee nyt kova hinta”.

HS:n kirjoitus toi mieleeni blogin, jonka julkaisin 13.12.2021 sen jälkeen, kun Suomen F-35 hankinnasta oli tiedotettu julkisuuteen.

Palautin mieliin aikaisemmat kirjoitukseni, joilla olin pyrkinyt vaikuttamaan hävittäjähankintaan. Olin esittänyt, että ottaisimme harkinta-aikaa lykkäämällä hankintapäätöstä parilla vuodella. Kirjoitin, että ilmapuolustusta voitaisiin vahvistaa myös ohjusilmatorjuntaa tehostamalla ja lennokeiden avulla.

Helmikuun 27. päivänä 2020 julkaisin blogin ”Hävittäjähankinnan lykkäämistä on harkittava”.

”Suomen valtiontalouden tila on vakava. Kansantalouden kasvu ja työllisyysasteen nousu tuskin yltävät lukuihin, joihin suunnitelmat valtiontalouden tasapainottamiseksi perustuvat. Pysyviä menoja ollaan tuntuvasti lisäämässä. Valtion velkaantuminen uhkaa jälleen nopeutua.

Tässä tilanteessa hävittäjähankinnan lykkääminen olisi viisas ratkaisu. Jatkamalla Hornet-koneiden elinkaarta, hankkimalla niitä lisää ja kehittämällä ohjusilmatorjuntaa voimme kohtuullisin kustannuksin ja nopeasti jopa vahvistaa ilmapuolustustamme. Myöhemmin päätettävällä punnitulla hävittäjähankinnalla voimme vahvistaa ilmapuolustustamme myös pidemmälle tulevaisuuteen.

Samalla syntyy kipeästi tarvittavaa liikkumatilaa myös maa- ja merivoimien kehittämiselle.”

Elokuun lopulla 2021 julkaisemissani blogeissa totesin, että tuon kirjoituksen jälkeen valtiontalouden tila oli käynyt entistä vakavammaksi. Toisaalta Suomikin oli julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan alkanut perehtyä miehittämättömiin hävittäjiin, lennokkeihin. Maailmalla niitä näköjään jo laajalti ja menestyksellisesti käytettiin.

”Nyt olisi viisasta lykätä hankintapäätöstä parilla vuodella edessä olevien valtiollisten vaalien yli. Jos silloin ollaan vielä samalla kannalla, päätös voidaan tehdä nyt toteutetun valmistelun pohjalta.”

x  x  x

Joulukuun 13. päivän kirjoitukseni lopetin siihen, että päätös oli tehty ja sen mukaan on toimittava.

”Päätymistä nimenomaan F-35 -koneeseen perustellaan sillä, että se soveltuu parhaimmin oman maamme puolustamiseen. Rohkenen epäillä tätä. Tähän tarkoitukseen kaksi muuta loppusuoran ehdokasta olisivat ilmeisesti olleet parempia.

Sen sijaan F-35 soveltuu erinomaisesti kansainväliseen yhteistyöhön.

On tarjolla suuri vaara, että Suomen ilmavoimat pyritään kytkemään Baltian maiden puolustamiseen. On tarjolla suuri vaara, että Suomen hävittäjiä pyritään käyttämään operaatioihin kaukana maamme rajojen ulkopuolella.

On sanottu, että F-35 ehkäisisi maamme joutumista sotaan. Saattaa olla, että vaara joutua sotatilaan muiden maiden kanssa päinvastoin kasvaisi entisestään.”

Huomautin, että risteilyohjusten hankkiminen niihin kytkisi Suomen suurvaltojen väliseen ”uhkatasapainoon”, jolla Sauli Niinistö oli tammikuun 2021 haastattelussaan hävittäjähankintaa perustellut.

”On onnetonta, että juuri nyt jotkut ovat viritelleet keskustelua Suomen Nato-jäsenyydestä ja vieläpä kytkien meitä Ukrainan kriisiin.

Nyt tarvitaan nimenomaan luottamusta siihen, että Suomi säilyttää tulevaisuudessakin puolueettomuutensa ytimen, sotilaallisen liittoutumattomuuden ja itsenäisen uskottavan puolustuksen. Muiden valtioiden on voitava luottaa siihen, että Suomi ei salli alueensa käyttämistä vihamielisiin tarkoituksiin niitä vastaan.”

x  x  x

Edellä olevaa kirjoittaessani en vielä tiennyt, että samana päivänä 13.12.2021 presidentit Joe Biden ja Sauli Niinistö olivat sopineet siitä, että Suomen Nato-jäsenyys pannaan vireille. Hävittäjähankinta liittyi tähän sopimukseen.

Samoihin aikoihin Venäjä pyrki saamaan aikaan neuvotteluja Euroopan turvallisuuden vahvistamiseksi. Ne Nato- ja EU-maat torjuivat, Suomikin.

Neuvotteluissa olisi Yhdysvaltain nykyisen presidentin Donald Trumpin mukaan ollut mahdollista tehdä sopimus, ”diili”, jolla sodan syttyminen olisi voitu estää.

Kun Venäjä oli 24.2.2022 hyökännyt Ukrainaan, julkaisin 20.3. blogin ”Joe Bidenin politiikasta Donald Trumpin strategiaan?”:

”On mahdollista ja jopa todennäköistä, että Donald Trump valitaan vuoden 2024 vaaleissa uudelleen maan presidentiksi. Näköpiirissä ei ole varteenotettavaa kilpailijaa sen paremmin republikaanien kuin demokraattienkaan keskuudessa.

Donald Trump ehti jo antaa tukeaan Venäjän toiminnalle, mutta yleisen mielipiteen paineissa suhtautuminen on muuttunut. Myöhemmin hän hyödyntää sodan kielteiset seuraukset täysimääräisesti.

Donald Trumpin paluu muuttaisi ilmeisesti jälleen perusteellisesti Yhdysvaltain strategian. Tämä pitäisi Suomessa ja muuallakin Euroopassa ottaa huomioon.”

x  x  x

Ei otettu.

Joe Bidenin presidenttikaudella Suomi liittyi Natoon ja solmi DCA-sopimuksen Yhdysvaltain kanssa. Näiden ratkaisujen kautta Naton ja Venäjän välinen raja kaksinkertaistui.

Yhdysvaltain politiikan muututtua Suomi on siinä hankalassa tilanteessa, jota Helsingin Sanomien pääkirjoituksessakin tänään käsitellään.

Mitähän tästä tilanteesta Moskovassa ajatellaan?