Yhdysvallat ja Eurooppa ovat vahingollisella tavalla sekaantuneet toistensa sisäpolitiikkaan

Keskiviikkona julkaisemassani blogissa kysyin, missä ovat ne valtiomiehet ja -naiset, jotka palauttavat kestävän rauhan Eurooppaan.

Kommentoin siinä äskeisiä tapahtumia Kauko-idässä.

Kansainvälisen elämän tapahtumat olivat johtaneet siihen, että Venäjä ja Intia olivat esiintyneet Kiinan ylimpinä ystävinä.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kommentit osoittivat, kuinka syvästi tämä tilanne häntä harmitti.

Arvelin, ettei hän ehkä hyvällä ajattele niitä eurooppalaisia kumppaneita, jotka ovat osaltaan kehitystä tähän onnettomaan suuntaan johdatelleet.

x  x  x

Suomessa ja muuallakin Euroopassa on kovin vähän kiinnitetty huomiota siihen, kuinka Ukrainassa käytävä sota on kytkeytynyt Yhdysvaltain sisäisen valtataisteluun.

Donald Trumpin strategia on poikennut selvästi Joe Bidenin politiikasta.

Aseelliset taistelut Ukrainassa käynnistyivät sen jälkeen, kun Kiovassa toteutettiin vuoden 2014 alussa Yhdysvaltain tukema laiton vallankaappaus. Presidentti Barack Obaman varapresidenttinä toiminut Joe Biden vastasi maan suhteista Ukrainaan.

Itä-Ukrainassa puhjennut sisällissota uhkasi laajentua jo vuoden 2015 alussa täysimittaiseksi sodaksi. Ranskan ja Saksan johdolla syntyneellä Minsk II -sopimuksella tämä estettiin.

Vuoden 2016 vaaleissa presidentiksi valittu Donald Trump pyrki liennyttämään Yhdysvaltain suhteita Venäjään muun muassa lieventämällä sitä vastaan asetettuja pakotteita.

Trumpin mielessä oli suuri geopoliittinen suunnitelma ”Big Deal”, jossa Eurooppa, Venäjä ja Yhdysvallat olisivat muodostaneet vahvan vastapainon mahtiasemaan nousevalle Kiinalle. Kongressissa demokraatit tämän estivät.

Seuraavissa vaaleissa presidentiksi noussut Joe Biden kehitti keväällä 2021 suunnitelman ”uudesta kylmästä sodasta” yhtäältä Kiinan ja Venäjän johtamien autoritaaristen valtioiden ja toisaalta Yhdysvaltain johtamien demokraattisten valtioiden välillä. Ukraina oli oleva sen kuuma ydin.

Ukrainan kriisin vuodenvaihteessa kärjistyessä Ranska, Saksa ja monet muut Euroopan maat pyrkivät estämään sodan syttymisen painostamalla Ukrainaa toteuttamaan Minskin sopimuksen. Yhdysvallat rohkaisi Ukrainaa torjumaan nämä vaatimukset.

Venäjän hyökättyä 24.2.2022 Ukrainaan Joe Bidenin suunnittelema ”uusi kylmä sota” alkoi toteutua.

x  x  x

Euroopan maiden politiikasta on johdonmukaisuus tyystin puuttunut.

Neljä vuotta sitten johtavat Euroopan maat, Ranska ja Saksa, pyrkivät estämään Ukrainassa käytävän sodan syttymisen Nyt ne ovat ryhtyneet vaikeuttamaan sen rauhanomaista lopettamista. Suomi on liittynyt näiden maiden joukkoon.

Suomi ja Eurooppa ovat jatkaneet sitä Joe Bidenin johtamaa ”uuden kylmän sodan” politiikkaa, joka osaltaan johti Venäjän hyökkäykseen.

Suomen ja Euroopan jatkaessa Bidenin politiikkaa on Venäjä ajautunut yhä lähemmäksi Kiinaa.

Yhdysvalloilta Suomi ja Eurooppa ovat vaatineet kovempia otteita Venäjän painostamiseksi. Tämä johti osaltaan siihen, että Trump asetti Venäjältä öljyä ostavalle Intialle korkeat tuontitullit.

Suomen ja Euroopan vaikutuksesta on Venäjän lisäksi nyt myös Intia lähentynyt Kiinaa.

x  x  x

Poliittiseen kehitykseen molemmin puolin Atlantin valtamerta näyttää jopa ratkaisevalla tavalla vaikuttaneen se, että sekä Yhdysvallat että Euroopan maat ovat ryhtyneet vaikuttamaan toinen toisensa sisäpolitiikkaan.

Tällainen sekaantuminen kumppaneiden sisäpolitiikkaan ei ole kokonaan uusi ilmiö, mutta viime aikoina se on lisääntynyt ja muuttunut aikaisempaa avoimemmaksi.

Yhdysvaltain presidentinvaalien edellä Euroopan maista, myös Suomesta, osallistuttiin Donald Trumpin vastaiseen vaalitoimintaan.

Donald Trumpin noustua presidentiksi hänen joukkueensa on puuttunut näyttävästi Euroopan maiden väliseen ja sisäiseen valtataisteluun. Poliittista tukea ovat saaneet myös Saksan laitaoikeistolainen AfD-puolue ja Ranskan oikeistovoimat.

Onkohan käynyt niin, että Trumpin administraation sekaantuminen Ranskan ja Saksan sisäpolitiikkaan on osaltaan johtanut siihen, että näiden maiden hallitukset ovat jatkaneet Bidenin aloittaman Ukraina-linjan tukemista?

Donald Trumpin ponnisteluja Ukrainan sodan lopettamiseksi näyttää vaikeuttavan myös se, että Euroopasta on kannustettu niitä voimia, jotka ovat pyrkineet muuttamaan Trumpin Ukraina-strategiaa. Keskeinen henkilö tässä valtapelissä näyttää olleen senaattori Lindsey Graham.

Olisiko tällä toiminnalla ollut jopa ratkaiseva vaikutus siihen, että Trump asetti Intialle ne raskaat rankaisutullit, jotka ajoivat sen läheiseen yhteistyöhön Kiinan kanssa?

Tätä Trump saattaa nyt kovasti katua.

x  x  x

Suomen ja Euroopan tulisi luopua sodan pitkittämisestä. Tämä taistelujen tie johtaa Ukrainan tappioon. Suurten menetysten ja kärsimysten jälkeen tarjolla olisi huonompi sopimus kuin se, mikä nyt olisi saatavilla.

Suomen ja Euroopan olisi viisasta tukea Donald Trumpin rauhanponnistuksia, ja hakea yhdessä hänen kanssaan laajempaa poliittista ratkaisua maanosamme turvallisuuteen.