Suomen on vihdoinkin avattava keskusteluyhteys Venäjään

Keskiviikon blogissani kysyin, miksi Suomi ja Eurooppa eivät keskustele Venäjän kanssa. Otsikosta huolimatta käsittelin tässä kirjoituksessa Suomea vain osana Eurooppaa, Euroopan unionia.

On syytä tarkastella erikseen Suomen yhteydenpitoa Venäjään.

Ponnisteluissa rauhan palauttamiseksi Ukrainan ja Venäjän välille Suomi on ajautunut peräti omituiseen tilanteeseen.

Olemme korkeimmalla valtiollisella tasolla tiiviissä keskusteluyhteyksissä Ukrainaan, Yhdysvaltoihin, Britanniaan, Ranskaan ja Saksaan. Sodan toisen osapuolen, naapurimaamme Venäjän, poliittiseen johtoon meillä ei ole lainkaan yhteyksiä.

Erityisen omituista tämä on oman maamme aikaisemman toiminnan perusteella.

Euroopan unionissa omaksuttiin jo vuoden 2014 tapahtumien seurauksena käytäntö, jonka mukaan jäsenmaat rajoittavat yhteydenpitoaan Venäjän johtoon.

Tällä ilmeisesti haluttiin osoittaa mieltä Venäjän harjoittamaa politiikkaa kohtaan. Toisaalta pyrittiin kai varjelemaan unionin yhtenäisyyttä keskittämällä yhteydenpito yhteisille instituutioille.

Tästä yhteydenpitokiellosta ovat poikenneet lähinnä Ranska ja Saksa. Ne ovat aina kertoneet käymistään keskusteluista unionin johdolle ja muille jäsenmaille.

Suomikin kuului tähän ”tottelemattomien” joukkoon. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi Venäjän johtoa ja piti siihen yhtyettä myös puhelimitse.

x  x  x

Viimeisen tällaisen keskustelun Niinistö kävi Vladimir Putinin kanssa maaliskuun 2022 puolivälissä, lähes kuukausi sen jälkeen, kun Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan.

Kerroin tästä 15.3.2022 julkaisemassani blogissa ”Ukrainan rauhansopimuksen suuntaviivat”.
Sauli Niinistö oli soittanut Vladimir Putinille ja julkistanut CNN:n haastattelussa keskustelun sisällön.
Siteerasin blogissani Helsingin Sanomia:
1. Putin haluaa tunnustuksen, että Krim on osa Venäjää.
2. Putin haluaa, että Donbas katsotaan osaksi Venäjää. Putin tulkitsee Donbasin aluetta laajasti – pelkät separatistialueet eivät riitä.
3. Putin haluaa, että Ukraina demilitarisoidaan. Niinistö ei avannut tarkemmin, mitä tämä käytännössä tarkoittaisi. Aiemmin on tulkittu, että Putin tavoittelisi Ukrainan sotilaallisen infrastruktuurin tuhoamista.
4. Ukrainasta tehdään puolueeton maa. Se ei saisi liittyä Natoon tai Euroopan unioniin.
Kirjoitin, että mielestäni johtavien länsimaiden tulisi rohkaista Ukrainaa hyväksymään Venäjän vaatimukset neuvottelujen pohjaksi. Tällöin olisi ilmeisesti mahdollista saada välittömästi aikaan tulitauko, joka koskisi koko maata.

Johtavien länsimaiden tulisi antaa Ukrainalle takeet siitä, että ne painostavat Venäjän hyväksymään sille kohtuulliset rauhan ehdot.

Tältä pohjalta Turkin johdolla keväällä neuvoteltiin. Huhtikuun alussa johtavat länsimaat Boris Johnsonin johdolla kuitenkin kaatoivat syntymässä olleen sopimuksen.

x  x  x

Sauli Niinistö olisi ilmeisesti jatkanut samanlaista yhteydenpitoa Vladimir Putiniin, jos Suomi olisi pysynyt puolueettomana maana.

Kun Suomi kuitenkin päätti liittoutua, presidenttien välillä oli enää yksi puhelinkeskustelu, jossa Niinistö ilmoitti Putinille, että Suomi liittyy sotilasliitto Natoon.

Julkisuuteen saatettiin 14.5.2022 puhelusta kertova presidentin kanslian tiedote, joka päättyi sanoihin ”Suomi haluaa jatkossakin hoitaa rajanaapuruuden tuottamat käytännön kysymykset asiallisesti ja ammattimaisesti”.

Vuoden 2023 lopulla alkoivat vaikeudet Suomen ja Venäjän välisellä rajalla.

Kirjoitin niistä 17.11.2023 julkaisemassani blogissa ”Rajan tilanteesta pitäisi keskustella Venäjän kanssa”.

”Valitettavasti rajanaapuruuteen liittyviä kysymyksiä ei ole hoidettu asiallisesti ja ammattimaisesti.

Pietarin ja Turun pääkonsulinvirastot on suljettu.

Suomi on tehnyt useita päätöksiä, joilla maassamme asuvien ja täällä loma-asuntoja omistavien venäläisten elämää ja yhteydenpitoa Venäjälle on vaikeutettu. Myös venäläisten matkustamista Suomeen on hankaloitettu. Viimeisin näistä päätöksistä oli kielto käyttää Suomessa Venäjälle rekisteröityjä autoja.”

x  x  x

Palasin asiaan 20.11.2023 kirjoittamassani blogissa, jossa kommentoin presidentti Sauli Niinistön Saksan-vierailulla antamaa lausuntoa.

Niinistön mukaan muutos Venäjän rajaviranomaisten toiminnassa saattaa johtua Suomen Nato-jäsenyydestä ja vireillä olevasta puolustussopimuksesta Yhdysvaltain kanssa

Omasta puolestani arvelin, että Venäjän viranomaisten toimintaan saattavat kuitenkin olla syynä myös ne päätökset, joilla sekä Suomessa opiskelevien ja työskentelevien että maassamme loma-asuntoja omistavien venäläisten elämää on eri tavoin vaikeutettu.

Venäläiset molemmin puolin rajaa ovat niistä kovasti kärsineet.

Nyt Kaakkois-Suomen rajanylityspaikat oli pitkäksi aikaa suljettu. Tästä aiheutui paljon hankaluuksia ja vahinkoa sekä venäläisille että suomalaisisille.

Viime päivien kehitys osoitti, että tilanne oli ikävällä tavalla kärjistymässä.

Esitin, että ongelmista pitäisi keskustella Venäjän hallituksen edustajien kanssa.

Kun arvelin, että presidentti Sauli Niinistö olisi kaiken tapahtuneen jälkeen haluton ottamaan yhteyttä presidentti Putiniin, huomautin, että Suomen ja Venäjän hallitusten välisiä keskusteluja voidaan käydä myös valtioneuvoston jäsenten – siis pääministerin ja ministereiden – tasolla.

Huomautin, että näitä rajanaapuruuteen liittyviä hallitusten välisiä keskusteluja voitaisiin käydä ainakin aluksi myös korkealla virkamiestasolla.

Niinistö ei tähänkään mahdollisuuteen tarttunut. Rajakysymysten hoitaminen oli siirtymässä hänen seuraajansa huoleksi.

x  x  x

Olen sittemmin lukuisissa kirjoituksissani esittänyt, että yhteys Venäjän johtoon avattaisiin nimenomaan keskusteluilla rajaan liittyvistä kysymyksistä. Ne olisivat luonteva keskustelunaihe, eivätkä ne ole kansainvälisen pakotepolitiikan piirissä.

Viime helmikuussa oli nähtävissä merkkejä siitä, että Venäjä saattaisi olla valmis yhteistyöhön, joka avaisi mahdollisuudet rajan avaamiseen.

Kerroin tästä 21.2.2025 julkaisemassani blogissa.

Viime päivinä olimme kuulleet Suomen hallituksen lausuntoja, joiden mukaan Venäjä on Suomelle ja Euroopalle vakava, pysyvä ja jopa eksistentiaalinen uhka. Siksi meidän tulisi raskaasti aseistautua ja koventaa otteitamme Venäjää vastaan.

Kirjoitin:

”On mielenkiintoista, että eilen, samaan aikaan Venäjään kohdistuvien kovasanaisten lausuntojen kanssa, Yle uutisoi, että ”Venäjän rajavartijat ottivat keskiviikkona kiinni neljä Suomeen pyrkinyttä”.

Olisikohan tämä merkki siitä, että Venäjä olisi valmis palaamaan siihen käytäntöön, että se estää rajalle pääsyn sellaisilta, joilla ei ole sen ylittämiseen tarvittavia asiakirjoja? Tämä on ollut kansainvälisen oikeuden vastaista toimintaa, mutta hyvän naapuruuden nimissä Venäjä on ollut tähän valmis.

Jos Venäjä olisi valmis palaamaan vanhaan käytäntöön, raja voitaisiin varsin nopeasti avata henkilöliikenteelle.”

Tähänkään mahdollisuuteen ei tartuttu.

Suomen itäraja on pysynyt kiinni. Venäjälle voi kuitenkin matkustaa Norjan ja Viron kautta.

On käsittämätöntä, että rajaa ei ole vieläkään jossakin kohtaa koeluontoisesti avattu, vaikka tämä rajalain käsittelyn yhteydessä luvattiin.

x  x  x

Keskiviikon blogissani otin esille toisen ”pehmeän” keinon keskusteluyhteyden palauttamiseksi Suomen ja Venäjän välille.

On ilmeistä, että Ukrainan sodan lopettamiseksi ja kestävän rauhan palauttamiseksi Eurooppaan tarvitaan laajempi koko maanosamme turvallisuutta vahvistava sopimusten kokonaisuus. Sellaisesta voitaisiin neuvotella Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) puitteissa.

Tässä voisi avautua tehtävä Suomelle ETY-järjestön puheenjohtajamaana.

Suomi voisi tehdä suuren palveluksen koko Euroopalle ja laajemminkin koko kansainväliselle yhteisölle avaamalla keskusteluja Ukrainan sodan lopettamiseksi. Aloitteen neuvottelujen käynnistämiseksi voisi tehdä joko tasavallan presidentti Alexander Stubb, pääministeri Petteri Orpo tai ulkoministeri Elina Valtonen.

Yhteyttä voitaisiin ensimmäiseksi ottaa Ukrainan, Venäjän ja Yhdysvaltojen hallituksiin. Jos ne näyttäisivät vihreää valoa, Suomi voisi käynnistää yhteydenpidon kaikkien ETY-järjestön jäsenmaiden kanssa.