Pitäisikö Euroopalla olla itsenäinen ydinasepelote?

Perjantaina julkaisemani blogi ”Britanniaan tulee 12 ydinaseiden ”laukaisulavettia” – Suomeen viisi kertaa enemmän” sai runsaasti lukijoita ja kommentteja.

Kirjoituksen synnyttämä keskustelu on jälleen osoittanut Suomessa harjoitetun propagandan tehokkuuden. Taas olemme saaneet lukea väitteitä, että Suomi päätti hankkia F-35 hävittäjät ja liittyi Natoon sen vuoksi, että Venäjä hyökkäsi helmikuun lopulla 2022 Ukrainaan.

Tosiasiassa näiden tapahtumien järjestys oli päinvastainen. Tosiasiassa Suomenkin toiminta ja ratkaisut omalta osaltaan vaikuttivat siihen, että Venäjä käynnisti onnettoman hyökkäyksensä.

Kommentointi nosti esiin myös kysymyksen, pitäisikö Euroopalla olla itsenäinen ydinasepelote.

x  x  x

Suomen tie kohti Nato-jäsenyyttä sai uutta valaisua viime keväänä, kun presidentti Sauli Niinistö antoi haastattelun Juho-Pekka Rantalalle ohjelmasarjan ”Itse asiassa kuultuna” juhlalähetyksessä. 

Helmikuun 2022 lopulla päätöksenteon järjestys oli ollut, että ensin Suomi päätti antaa Ukrainalle tappavaa aseistusta ja sitten tämän seurauksena hakea Nato-jäsenyyttä.

Haastattelussa Niinistö kertoi, että Venäjän 24.2. alkanutta hyökkäystä seuranneena viikonloppuna puolustusministeri Antti Kaikkonen tuli Mäntyniemeen häntä tapaamaan ja keskustelemaan Ukrainalle suunnitellusta apupaketista.

Tappavan aseistuksen luovuttamisesta päätettiin maanantaina 28.2.: 

”Tasavallan presidentti on tänään valtioneuvoston esityksestä päättänyt, että Suomi luovuttaa Ukrainalle materiaaliapuna 2500 kappaletta rynnäkkökiväärejä, 150000 kappaletta patruunoita rynnäkkökivääreihin, 1500 kappaletta kertasinkoja ja 70000 kappaletta taistelumuonapakkauksia.”

Ruotsissa vastaava päätös tappavan aseistuksen luovuttamisesta oli tehty jo 27.2.  

Norja ei ryhtynyt vielä silloin antamaan Ukrainalle tappavaa aseistusta. Se lykkäsi omaa päätöstään vuoden 2023 lopulle saakka.

Niinistö kommentoi Suomen ratkaisua toteamalla, että oli suuri periaatteellinen muutos, kun maamme aikaisemmasta poiketen päätti lähettää tappavaa aseistusta sotaa käyvään maahan.

Itse hän kertoi pitäneensä olennaisempana, että tappavien aseiden lähettäminen Ukrainaan merkitsi sitä, että niillä tappaminen kohdistuisi venäläisiin. Tämä väistämättä muuttaisi olennaisesti Suomen suhdetta Venäjään, joka alkaisi pitää meitä vihollisenaan. Tämä johdatteli hänen mukaansa polkua eteenpäin kohti Nato-jäsenyyttä.

 x  x  x

Kirjoitukseni synnytti runsaasti keskustelua sosiaalisessa mediassa. Siinä palattiin tapahtumiin ennen Venäjän hyökkäystä.

Kommentoin keskustelua 8.4.2025 julkaisemassani blogissa ”Suomikin sai 1.2.2022 Venäjältä nootin – Suomi ei vastannut”.

Kerroin, että Facebook-sivullani oli tartuttu Venäjän   17.12.2021 Yhdysvalloille ja Natolle lähettämiin turvallisuuspoliittisiin ehdotuksiin. Mieliin muistutettiin, että vuodenvaihteessa Venäjä oli lähettänyt kirjeen myös Suomelle. Suomi ei ollut siihen vastannut, vaan vastauksen antaminen oli jätetty EU:lle.  

Helmikuun alussa Suomelle ja useille muille maille lähettämässään kirjeessä ulkoministeri Sergei Lavrov kertoi Venäjän olevan tyytymätön vastauksiin, joita se oli saanut Yhdysvalloille ja Natolle tekemiinsä ehdotuksiin.

Juho-Pekka Rantalan haastattelussa presidentti Sauli Niinistö kertoi reagoineensa Venäjän vaatimuksiin vuoden 2022 uudenvuoden puheessaan. 

Puheessaan Niinistö oli kutsunut Venäjän tekemiä ehdotuksia ”ukaaseiksi”. 

”Ne ovat ristiriidassa Euroopan turvallisuusjärjestyksen kanssa. Etupiirit eivät kuulu 2020-luvulle. Kaikkien valtioiden täysivaltainen tasa-arvoisuus on keskeinen perusperiaate, jota kaikkien tulee kunnioittaa.”

Niinistö sanoi, että Venäjän vaatimuksiin on vastattu vuoropuhelua tarjoamalla. ”Dialogia on myös Suomi pyrkinyt edistämään ja osaltaan käymään.”

Helmikuun alussa Suomi ei kuitenkaan vastannut Venäjän lähettämään kirjeeseen. 

Helmikuun 24. päivänä Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.

x  x  x

Muitakin paljastuksia Niinistön haastatteluun sisältyi. Ne liittyivät erityisesti syksyn 2021 tapahtumiin, jolloin Suomen Nato-jäsenyyttä valmisteltiin. 

Haastattelussa Sauli Niinistö puhui neuvotteluista, joita Yhdysvallat ja Venäjä kävivät sen jälkeen, kun Venäjän välittömän hyökkäyksen uhka Ukrainaan keväällä 2021 oli väistynyt.

Aikaisemmin olimme tienneet, että Sauli Niinistö oli keskustellut marraskuun alussa Glasgowin ilmastokokouksen yhteydessä  presidentti Joe Bidenin kanssa.

Nyt Niinistö kertoi, mitä tietoja Biden oli hänelle Venäjän kanssa käytyjen neuvottelujen sisällöstä antanut. Esille olivat tulleet samat vaatimukset, jotka tulivat julkisiksi myöhemmin. Venäjä oli vaatinut, että länsimaiden aseistusta pitää vetää kauemmaksi sen rajoilta, eikä Nato saa enää laajentua itään päin.

Julkisiksi Venäjän vaatimukset tulivat puheessa, jonka presidentti Vladimir Putinin piti joulukuun 1. päivänä 2021 joukolle ulkovaltojen uusia suurlähettiläitä.

Myöhemmin ne sisältyivät niihin sopimusehdotuksiin, jotka Venäjä jätti 17.12. Yhdysvalloille ja Natolle.

Tämä osio Niinistön haastattelussa herätti kysymyksen, oliko Venäjän kanssa neuvoteltu myös niistä toimenpiteistä, joita Yhdysvallat keväällä 2021 kehitteli Venäjän painostamiseksi.

Tuolloin Yhdysvallat ryhtyi presidentti Joe Bidenin johdolla käynnistämään ”uutta kylmää sotaa”, jossa maailma jaetaan yhtäältä Kiinan ja Venäjän johtamiin autoritaarisiin maihin ja toisaalta Yhdysvaltain johtamiin demokraattisiin valtioihin.

Osana tätä hanketta Yhdysvallat kehitti yhteistyössä liittolaistensa kanssa vastatoimia, joihin ne ryhtyisivät, jos Venäjä hyökkäisi Ukrainaan.

Washington Postin toukokuussa 2022 julkaisemien tietojen mukaan näihin pelotteisiin kuului Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys. Toinen pelote oli Saksalta hankittu sitoumus, jonka mukaan Nord Stream 2 –kaasuputkea ei oteta käyttöön, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan.

x  x  x

CIA:n johtajan Bill Burnsin marraskuun alussa 2021 toteutuneen Moskovan vierailuun liittyneestä uutisoinnista kävi ilmi, että kaasuputken sulkeminen oli ollut mukana Venäjän ja Yhdysvaltain välisissä keskusteluissa. 

Kun kaasuputki oli Yhdysvaltojen ja Venäjän keskusteluissa esillä, herää kysymys, oliko myös Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys.

Tähän viittaa sekin, että päätösten jälkeen Joe Biden pilkkasi Vladimir Putinia siitä, että Venäjä oli hyökkäyksellään aiheuttanut Naton laajentumisen.

Joka tapauksessa on ilmeistä, että Venäjä oli tietoinen suunnitelmasta Suomen ja Ruotsin liittymiseksi Natoon.

Tämä tekee ymmärrettäväksi sen, että Venäjä ehdotti sovittavaksi, että Ukrainan lisäksi Naton jäsenyys evättäisiin myös muilta mailta. Asiasta haluttiin neuvotella.

Suomessa tapahtumien järjestys on esitetty päinvastaisena: Nato-jäsenyyttä oli haettava sen vuoksi, että Venäjä ehdotti sopimusta sen estämiseksi. On sanottu, että meitä uhkasi Nato-option menettäminen.

Kun presidentti Sauli Niinistö ilmoitti presidentti Vladimir Putinille 14.5.2022, että Suomi hakee Nato-jäsenyyttä, yhtenä perusteena esitettiin Venäjän loppuvuodesta 2021 esittämät “vaatimukset Natoon liittymisen estämisestä”.

Tietysti neuvotteluissa olisi voitu sopia myös option säilyttämisestä. Tätä mahdollisuuttahan Ukrainallekin ennen Venäjän hyökkäystä tarjottiin.

Vuoden 2022 alussa ei saatu aikaan neuvotteluja ja ”diiliä”, jolla sota olisi voitu välttää.

x  x  x

Perjantainen blogini sai aikaan yhden erityisen painavan kommentin.

Raimo Hynynen terästi puheenvuoroaan liittämällä siihen linkin Ari Pesosen 11.3.2025 julkaisemaan blogiin ”Euroopan tulevat omat ydinaseet – Vaikeaa tulee poliittisesti olemaan sekä Yhdysvaltojen että Venäjän muodostamassa ristitulessa”. 

Ari Pesonen käy kirjoituksessaan perusteellisesti läpi ydinaseiden kehityksen ja niiden vaikutuksen eri maiden strategisiin suunnitelmiin.

Pesonen päätyy johtopäätökseen, että raskaskaan varustautuminen tavanomaisin asein ei Euroopalle riitä, vaan meillä tulisi olla itsenäinen ydinasepelote.

Kumpikaan vaihtoehto ei houkuttele.

Pesosen artikkeli osoittaa, että itsenäisen eurooppalaisen ydinasepelotteen luominen on hyvin vaikeaa, ja se saattaa myös heikentää meidän turvallisuuttamme.

Tavanomaisen aseistuksen voimakas suunniteltu lisääminen on raskas taakka maanosamme maille ja kansoille.

Eikö olisi viisasta tukea presidentti Donald Trumpin ponnistuksia Ukrainan sodan lopettamiseksi, ja ryhtyä sen jälkeen neuvottelemaan Venäjän kanssa tehokkaiden aseriisunta- ja asevalvontasopimusten aikaansaamisesta?