Kuunnelkaa Petteri Orpoa: Euroopan unionia ei pidä militarisoida!
Tänään Eurooppa-päivänä Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA) julkaisi teettämänsä arvo- ja asennetutkimuksen, jossa kerrotaan, että suomalaisten enemmistö kannattaa Euroopan unionin yhteistä puolustusta.
EVA:n julkaiseman tiedotteen mukaan jo lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista haluaa Euroopan unionille yhteisen puolustuksen.
Tuki EU:n yhteiselle puolustukselle oli kasvanut tuntuvasti vuoden takaisesta.
Keväällä 2024 Evan tutkimuksessa yhteistä puolustusta oli kannattanut 51 prosenttia vastaajista, kun nyt kannatus oli kasvanut 64 prosenttiin.
Enemmistö suomalaisista katsoi nyt myös, että Suomen tulisi suhtautua hyväksyvästi, mikäli EU ottaa uutta yhteisvelkaa puolustustarkoituksiin. Näin ajatteli 54 prosenttia vastaajista, kun vain 20 prosenttia vastusti puolustusvelan ottamista.
Keväällä 2022 Venäjän hyökkäyssodan juuri alettua EU:n yhteispuolustusta oli kannattanut Evan kyselyssä 60 prosenttia vastaajista. Tuki oli nyt siis vielä korkeammalla tasolla.
Viime vuodesta tapahtuneeseen ”pomppaukseen” Evan tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto näki syyksi Yhdysvaltain muuttuneen linjan.
”Donald Trumpin palattua presidentiksi Yhdysvaltain sitoutuminen Natoon ja Euroopan turvallisuuteen on aiempaa epävarmempaa.
– Suomalaiset ovat heränneet siihen, että Euroopan on kyettävä huolehtimaan turvallisuudestaan myös tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen tuki ei ole itsestäänselvyys. Siksi EU:n yhteinen puolustus ja siihen liittyvä rahoitus nähdään nyt aiempaa perustellumpina, Haavisto arvioi tiedotteessa.”
x x x
Eduskunnassa maaliskuussa käydyssä turvallisuuspoliittisessa keskustelussa vallalla oli suuri yksimielisyys Euroopan unionin yhteisen puolustuksen kehittämisestä.
Kommentoin keskustelua 13.3. julkaisemassani blogissa ”Eduskunnassa keskusteltiin asevarustelusta, mutta arvosteltiin rauhanpyrkimyksiä”:
”Ukrainan ja koko Euroopan tulevaisuudesta käytävät keskustelut ovat saaneet jälleen liikkeelle globalistit ja federalistit, jotka ovat ehdottaneet EU:n kehittämistä ylikansalliseksi liittovaltioksi, suurvallaksi ja sotilasmahdiksi.
Euroopasta pitäisi heidän mukaansa luoda neljäs maailmanmahti Yhdysvaltojen, Kiinan ja Venäjän rinnalle.
Tähän suuntaan ei pidä edetä. Sen sijaan meidän kannattaa pohtia mahdollisuuksia kehittää Euroopan unionia jälleen rauhan järjestönä.”
Kiittelin pääministeri Petteri Orpoa, joka oli korostanut, että eurooppalainen turvallisuuspilari pitää rakentaa Naton puitteisiin.
”Juuri näin on toimittava. Mukana olisivat myös EU:n ulkopuoliset Nato-maat. Toisaalta näissä puitteissa olisi mahdollisuus järjestää järkevää yhteistyötä puolueettomien EU-maiden kanssa.
Euroopan unionilta pitäisi karsia sotilaalliseen turvallisuuteen liittyviä tehtäviä. EU pitäisi pelkistää siviili- ja talousvoimaksi. Tämä helpottaisi unionin tulevaa laajentamista.
Toisaalta EU:n sisällä ja sen ulkopuolella olisi toteutettava joustavaa eriytyvää yhdentymistä. Olisi rakennettava samankeskisten kehien Eurooppaa.”
x x x
Palasin asiaan maaliskuun lopulla sen vuoksi, että presidentti Sauli Niinistö oli ottanut julkisuudessa siihen kantaa. Julkaisin 27.3. blogin ”Presidentti Sauli Niinistönkin pitäisi tukea pääministeri Petteri Orpon linjaa”.
Saman viikon alussa Niinistö oli puhunut Varsovassa järjestetyssä eurooppalaisten parlamentaarikkojen puolustus- ja turvallisuuspoliittisessa konferenssissa hybridiuhkista ja niihin varautumisesta.
Tähän liittyen Helsingin Sanomat oli julkaissut Niinistön haastattelun.
Omasta aloitteestaan Sauli Niinistö otti esille ajatuksen EU:n yhteisen puolustuksen, yhteisen armeijan, muodostamisesta.
Tätä aihepiiriä Niinistö oli pitänyt esillä myös presidenttikaudellaan, etenkin sen alkupuolella.
Koko virkakautensa ajan Sauli Niinistö oli pyrkinyt edistämään Suomen sotilaallista liittoutumista joko suoran Nato-jäsenyyden kautta tai kehittämällä Euroopan unionia Naton eurooppalaiseksi pilariksi.
Mahdollisuudet Suomen Nato-jäsenyyteen avautuivat Joe Bidenin voitettua Donald Trumpin vuoden 2020 presidentinvaaleissa. Tähän mahdollisuuteen Niinistö hanakasti tarttui.
Ihmettelin blogissani, miksi Sauli Niinistö Suomen Nato-jäsenyyden toteuduttua näyttää edelleen pyrkivän Euroopan unionin kehittämiseen sotilasliitoksi ja sotilaalliseksi suurvallaksi.
x x x
Kirjoitin, että Euroopan Nato-maiden tulee omalta puoleltaan varjella ja vaalia transatlanttisia suhteitaan.
”Suomen Eurooppa-politiikkaa johtava pääministeri Petteri Orpo on ollut täysin oikeassa, kun hän on korostanut, että eurooppalainen turvallisuuspilari on rakennettava Naton puitteisiin.
Puolustuksen järjestäminen Euroopan unionin puitteissa saattaisi johtaa Naton vahingolliseen jakautumiseen ja heikentymiseen. Transatlanttinen yhteys Yhdysvaltoihin heikkenisi ja se saattaisi jopa katketa. Eurooppalaiset Nato-maat jakautuisivat nykyistä enemmän EU:n jäseniin ja ei-jäseniin.
Pääministeri Orpon linja on viisas senkin vuoksi, että se antaa mahdollisuuden vahvistaa Euroopan unionia siviili- ja talousmahtina, jonka laajeneminen ei synnyttäisi sotilaallisia jännitteitä ja jonka olisi helppo toimia laajemman eurooppalaisen yhteistyön edistäjänä.
Rauhanmahti Eurooppa voi vahvistaa vakautta, poistaa köyhyyttä ja edistää kestävää kehitystä koko maailmassa.”
Päätin kirjoitukseni: ”Jos Suomen entinen presidentti haluaa osallistua Euroopan turvallisuutta koskevaan keskusteluun, hänen tulisi tukea pääministeri Petteri Orpon viisasta Eurooppa-linjaa.”
x x x
Tätä omaa kantaani olen tuonut esille myös kahdessa äskettäin videoidussa haastattelussa.
Polaris-TV on julkaissut IRR-TV:n toimittajan Markku Tenhusen 8.4. tekemän haastattelun. Esittelin sitä 25.4.
julkaisemassani blogissa.
Mediamaailman Juha Korhonen teki ja julkaisi oman videohaastattelunsa 5.5.
