EU&Nato – onko Suomen itsenäisyys viety?

Viime vuoden marraskuun lopulla annoin IRR-TV:n toimittajalle Markku Tenhuselle haastattelun, joka otsikoitiin ”EU&Nato – onko Suomen itsenäisyys viety?”. Ohjelma ajettiin ulos 27. marraskuuta. Se on saanut Youtubessa jo yli 71 000 katsojaa.

Huhtikuun alussa teimme Tenhusen kanssa uuden haastattelun. Sitä ei IRR-TV ole ohjelmistoonsa vielä sijoittanut. Kun haastattelu saattaa tapahtumien riennossa menettää ajankohtaisuuttaan, pyysin lupaa julkaista sen ennakkoon Polaris-TV:n kanavalla.

Tässä se on. Otsikoksi sekä videoon että tähän blogiin sopii sama kuin viisi kuukautta sitten.

x  x  x

Uusi haastattelu on suoraa jatkoa viime marraskuussa tehdylle.

Silloin Donald Trump oli juuri valittu Yhdysvaltain presidentiksi. Esitin käsityksiäni siitä, kuinka presidentin vaihtuminen vaikuttaa maan ulkopolitiikkaan.

Joe Biden oli pyrkinyt käynnistämään ”uuden kylmän sodan” ja jakamaan maailman kahtia yhtäältä Kiinan ja Venäjän johtamiin autoritaarisiin maihin ja toisaalta Yhdysvaltain johtamiin demokraattisiin valtioihin.

Donald Trump tavoittelee moninapaista maailmanjärjestystä. Hän pyrkii vähentämään kansainvälisen järjestelmän ylikansallisia piirteitä, mikä vahvistaisi kansallisvaltioiden asemaa. Tätä muutosta pidin Suomenkin kannalta myönteisenä.

Uudessa haastattelussa käsittelemme Donald Trumpin ulkopolitiikkaa laajemmin niiden kokemusten valossa, jotka olemme hänen toiminnastaan saaneet.

Puhun muun muassa siitä, mihin Donald Trump kauppapolitiikallaan pyrkii. Äärimmilleen viety globalisaatio, globalismi, on ollut Yhdysvalloille vahingollista. Sitä vastaan Trump taistelee ja pyrkii vahvistamaan oman maansa omavaraisuutta.

Trumpin politiikka on myönteistä koko ihmiskunnalle muun muassa sen vuoksi, että se vahvistaa yleensäkin maiden ja alueiden omavaraisuutta. Tämä on omiaan myös vähentämään valtavaa maailmanlaajuista tavaraliikennettä, joka vahingoittaa elinympäristöämme.

x  x  x

Marraskuun haastattelussa puhuin siitä, kuinka Suomi presidentti Sauli Niinistön johdolla vietiin osapuoleksi Ukrainan sotaan ja jäseneksi sotilasliitto Natoon.

Puhuin siitä, että johtavat Nato-maat asettivat Suomen Nato-jäsenyyden ehdoksi sen, että ryhdyimme antamaan Ukrainalle heti Venäjän hyökkäyksen käynnistyttyä myös tappavaa aseistusta. Huomautin, että vanha Nato-maa Norja ryhtyi aseistamaan Ukrainaa vasta vuoden 2024 alusta alkaen.

Huhtikuun haastattelun aikaan käytettävissä oli uutta tietoa. Maaliskuun lopussa oli julkaistu Juho-Pekka Rantalan tekemä Sauli Niinistön haastattelu, jossa hän kertoi tehtyjen päätösten järjestyksen.

Haastattelussa Niinistö muistutti mieliin vuoden 2018 presidentinvaalien yhteydessä antamansa lausunnot, joiden mukaan Nato-jäsenyyttä olisi haettava tilanteessa, jossa Venäjä pitäisi Suomea ja EU:ta samanlaisena uhkana kuin Natoa.

Niinistö kertoi pitäneensä ratkaisevana askeleena helmikuun 2022 lopulla tekemäänsä päätöstä antaa Ukrainalle tappavaa aseistusta.

Oli suuri periaatteellinen muutos, kun Suomi aikaisemmasta poiketen päätti lähettää tappavaa aseistusta sotaa käyvään maahan.

Olennaisempaa Niinistön mukaan oli, että tappavien aseiden lähettäminen Ukrainaan merkitsi sitä, että niillä tappaminen kohdistuisi venäläisiin. Tämä väistämättä muuttaisi olennaisesti Suomen suhdetta Venäjään, joka alkaisi pitää meitä vihollisenaan. Tämä johdatteli hänen mukaansa polkua eteenpäin kohti Nato-jäsenyyttä.

Tämä huhtikuun alun haastattelussa tuli esille.

x  x  x

Huhtikuun alussa tehty uusi haastattelu kannattaa katsoa. Sen taustaksi suosittelen lukijoilleni myös marraskuussa tehtyä.

Haastatteluissa käsiteltyjä asioita on käsitelty teoksissani ”Sota vai rauha Suomelle?” (2022) ja ”Mitä Suomelle on tapahtunut?” (2024). Uusinta tietoa löytyy kirjoituksistani, jotka ovat luettavissa kotisivuni blogiarkistosta.

Teokset ovat luettavissa kotisivuni kirja-arkistosta.

Ne voi tilata Pohjanrannan verkkokaupasta.