Mitä on ääriliberalismi, mitä itsenäisyys?
Itsenäisyyspäivänä julkaisemani blogikirjoitus ”Vain vallankumous voi pelastaa Suomen, Euroopan ja ihmiskunnan” sai US:n puheenvuorossa ja Facebookissa paljon lukijoita. Illalla se nousi Puheenvuoron suosiolistan kärkeen.
Keskusteluakin syntyi. Tällä kertaa tuli aika runsaasti asiallisia kommentteja. Kysymyksiäkin esitettiin.
Niissä avattiin muun muassa keskustelua keskeisistä käsitteistä, liberalismista ja itsenäisyydestä.
x x x
Kirjoitin blogissani poliittisista ääriliikkeistä, joista nykyään paljon puhutaan paljon.
Kerroin, että itse en ääriajattelua kavahda – en vasemmiston, oikeiston, liberaalien enkä vihreidenkään.
Olenhan itse koko poliittisen urani ajan ollut toisinajattelija ja kapinallinen.
Blogissani lanseerasin uuden käsitteen ”ääriliberalismi”. On kysytty, mitä se on.
Joskus olen määritellyt liberalismin näin:
”Liberalismin arvoperusta on materialismissa. Sen arvot näyttäytyvät keskittymistä ja eriarvoisuutta edistävänä oikeistolaisena talouspolitiikkana ja kapitalismin, ylikansallisen yhdentymisen ja globalisaation kannattamisena.
Moraaliasioissa liberalismin arvot johtavat helposti kaiken sallivaan vapaamielisyyteen.”
Ääriliberalismi on liberalismin äärimmäinen muoto. Useimmat länsimaiset yhteiskunnat ovat siirtyneet ääriliberalismiin. Tämä näyttää nyt saaneen vastavaikutuksensa.
x x x
Blogini suuntautui tulevaisuuteen.
Kerroin, että olen toiveikas sen suhteen, että meille tarjoutuu taas mahdollisuus vahvistaa itsenäisyyttämme. Kansainvälinenkin kehitys saattaa tervehtyä.
Kommenteissa synnytettiin jälleen väittelyä Suomen itsenäisyydestä yhtäältä kylmän sodan kaudella ja toisaalta nyt.
Jotkut väittivät, että kylmän sodan kaudella Suomi ei ollut itsenäinen.
On totta, että heti toisen maailmansodan jälkeen Suomi ei ollut itsenäinen.
Valtaa täällä käytti voittajavaltioitten valvontakomissio. Porkkalassa oli 1950-luvun puoliväliin saakka Neuvostoliiton tukikohta.
Taitavalla ulkopolitiikallaan Suomi kykeni Urho Kekkosen johdolla kuitenkin vahvistamaan itsenäisyyttään ja luomaan itselleen laajaa arvostusta nauttineen puolueettomuuspolitiikan. Tämä kehitys huipentui ETYK:in huippukokoukseen vuonna 1975.
Sen jälkeenkin Suomen kansainvälinen asema vahvistui. Tähän vaikutti mm. Mihail Gorbatshovin johdolla 1980-luvulla toteutettu Neuvostoliiton uudistuspolitiikka.
Kun Neuvostoliitto hajosi, Suomi kykeni saavuttamaan täyden itsenäisyyden.
x x x
Monien mielestä Suomi saavutti itsenäisyyden vasta sitten, kun liityimme Euroopan unioniin ja sotilasliitto Natoon.
Tästä olen täysin eri mieltä.
Valitettavasti Suomi ryhtyi kylmän sodan kauden päätyttyä ja Euroopan yhdentymiskehityksen yhteydessä luopumaan itsenäisyydestään.
Olimme vuoden 1994 alussa päässeet Euroopan talousalueen (ETA) jäsenyyden kautta EY:n sisämarkkinoille ja saavuttaneet tätä kautta yhdentymiskehityksen tärkeimmät edut.
Valitettavasti Suomi luopui olennaisesta osasta itsenäisyyttään liittymällä ylikansallisen Euroopan unionin jäseneksi. Kuluneiden 30 vuoden aikana itsenäisyytemme on jatkuvasti kaventunut.
Liittymällä euroalueeseen Suomi menetti itsenäisen raha- ja valuuttakurssipolitiikkansa. Tämä on johtanut suuriin taloudellisiin menetyksiin erityisesti vuodesta 2008 lähtien. Valtion velka on kasvanut sietämättömälle tasolle ja menoja joudutaan kovalla kädellä leikkaamaan.
Ruotsi oli viisaampi ja säilytti talouspoliittisen itsenäisyytensä. Siellä talous on kasvanut, kansan elintaso noussut ja valtion velka pysynyt kohtuullisella tasolla.
Liittymällä Natoon Suomi luopui itsenäisestä puolustuksestaan ja puolustuspolitiikastaan.
Itsenäisen valtion olennainen tunnusmerkki on, että se voi itse päättää osallistuuko se sotiin ja sotilaallisiin selkkauksiin. Tästä oikeudestaan Suomi luopui. Minkä tahansa Nato-maan joutuminen sodan osapuoleksi vetää meidät mukaan.
Tämä riippuvuus kävi ilmi jo Natoon pyrittäessä. Johtavat Nato-maat asettivat jäsenyytemme ehdoksi sen, että ryhdymme aseistamaan Ukrainaa. Tätä kautta Suomesta tuli Ukrainassa käynnissä olevan sijaissodan (proxy war) osapuoli.
x x x
Itsenäisyyspäivänä luin Pekka Visurin, Pasi Kesselin ja Carl-Fredrik Geustin teosta ”Suomen sodat 1939-1945”. Sain sen omistuskirjoituksella varustettuna Pekka Visurilta UKK-Seuran äskettäisessä kokouksessa.
Vastalahjaksi annoin Visurille kirjani ”Mitä Suomelle on tapahtunut?”. Teokseni ”Sota vai rauha Suomelle?” olin luovuttanut Visurille jo pari vuotta sitten.
Pekka Visurin ja hänen tutkijakollegojensa kirjassa luodaan kokonaiskuva Suomen käymiin sotiin liittyneistä poliittisista ratkaisuista ja sotatapahtumista. Teoksen kirjoittajat ovat huippuasiantuntijoita, jotka ovat voineet nojautua myös viimeisimpinä käytettäviksi tulleisiin ulkomaisiin lähteisiin.
Suosittelen teosta kaikkien niiden luettavaksi, jotka haluavat saada totuudenmukaisen kuvan Suomen selviytymisestä toisesta maailmansodasta.
x x x
Omat teokseni ovat luettavissa kotisivuni kirja-arkistosta. Niissä kerrotaan viime vuosien tapahtumista ja niiden historiallisista taustoista.
Molemmat Pohjantähti-keskuksen kustantamat teokset ovat tilattavissa Pohjanrannan verkkokaupasta poikkeuksellisesti ilman toimituskuluja.