Kysymys Suomen oikeusoppineille: ”Kuinka oikeusvaltiossamme saa oikeutta?”

Viikko sitten julkaisin blogin, jossa kerroin, että kannattajakorttien katoamisen arvoitus oli ratkennut. Pohjois- ja Itä-Suomesta postitettuja kortteja oli lähetetty Viroon.

Blogissani kerroin kuinka osa kannattajakorteista oli ilmeisesti päätynyt Tallinnaan. Nyt tästä on käytettävissä uutta tietoa.

Viime viikon blogissani kerroin, että valitsijayhdistyksen edustajat olivat tutkineet valitsijayhdistykselle tulleita lähes 11 000 kannattajakorttia.

Tarkemmin oli tutkittu ne runsaat 2000 korttia, joita ei ollut ehditty luovuttamaan Helsingin vaalipiirilautakunnalle. 

Pintapuolisemmin oli tarkasteltu niitä noin 8700 korttia, jotka oli luovutettu lautakunnalle 12., 15., 18. ja 19. joulukuuta.

Nyt kaikkia kortteja on tutkittu tarkemmin. Tätä kautta on saatu vahvistusta niille arvioille, joita jo viikko sitten kirjoittamassani blogissa esitin.

x  x  x

Lukuisat kannattajani ovat pyytäneet tarkistamaan, ovatko heidän lähettämänsä kortit tulleet perille. Tämä on mahdoton tehtävä. 

Sen sijaan olemme pyrkineet selvittämään, keiden lähettämät kortit ovat kadonneet. 

Olemme ryhmitelleet kortit allekirjoituspäivän perusteella. Oletuksemme on ollut, että yleensä kortit on postitettu samana päivänä, ja ne ovat tulleet perille seuraavana päivänä.

Olemme keskittyneet selvittämään niiden korttien kulkua, joiden olisi pitänyt olla perillä ehdokkuutta ajatellen ratkaisevina päivinä eli 12., 19. ja 20 joulukuuta. 

Valitsijayhdistyksen edustajat kävivät keskiviikkona vaalipiirilautakunnassa tutkimassa aikaisempaa tarkemmin erityisesti ne kortit, jotka kannattajat olivat allekirjoittaneet 11. joulukuuta. 

Tällaisia kortteja on kaikkiaan vajaat 300 kappaletta. Ne ovat sisältyneet vastauslähetyksiin, jotka on toimitettu suoraan Helsingin Postikeskukseen. 

Oulun ja Kuopion alueilla allekirjoitetut ja sieltä vastauslähetyksinä postitetut puuttuvat kokonaan. Muutamat kymmenet näillä alueilla allekirjoitetut kortit on toimitettu valitsijayhdistykselle muulla tavoin.   

Joulukuun 12. päivänä ihmettelimme, kuinka vastauslähetyksiä oli tullut perille vain muutamia satoja, vaikka koko maassa oli viikonlopun aikana toteutettu mittava ilmoituskampanja. Seuraavina päivinä sen ansiosta perille tuli tuhansia kortteja. 

Pohjois-Suomessa ilmoituksia julkaistiin Lapin Kansassa ja Kalevassa. Itä-Suomessa kampanja ulottui Kainuusta Etelä- ja Itä-Savoon. 

Myöhempien tapahtumien valossa näyttää ilmeiseltä, että 11.12. Oulun ja Kuopion Postikeskusten alueella postitettuja vastauslähetyksiä ei lähetetty Helsingin Postikeskukseen, vaan ne ohjattiin Tallinnaan.    

x  x  x

Maanantaina 18.12. vastauslähetyksiä tuli perille runsaat 1000, ja ne sisälsivät lähes 3000 kannattajakorttia. Nämä oli postitettu torstaina 14. ja perjantaina 15. joulukuuta.   

Tiistaina ja keskiviikkona odotimme vastauslähetyksiä, jotka oli allekirjoitettu ja postitettu viikonlopun päivinä ja maanantaina. 

Viikonloppuna oli toteutettu vielä laajempi mainoskampanja kuin viikkoa aikaisemmin. Ilmoituksia julkaistiin useimmissa maakuntalehdissä ja lisäksi Iltalehdessä, Ilta-Sanomissa ja Helsingin Sanomissa.   

Tiistaina perille tuli kuitenkin vain runsaat 500 vastauslähetystä. Niihin 18.12. allekirjoitettuja kortteja sisältyi vajaat 400 kappaletta. Osa saapuneista oli allekirjoitettu aikaisemmin. 

Pohjois- ja Itä-Suomessa 18.12. allekirjoitettuja kortteja ei 19.12. saapuneisiin vastauslähetyksiin sisältynyt lainkaan.   

Keskiviikkona 20.12. odotimme saavamme tuhansia kannattajakortteja, jotka oli allekirjoitettu edellisenä päivänä. 

Perille tuli vain runsaat 100 kannattajakorttia, jotka kaikki oli allekirjoitettu Helsingin Postikeskuksen keräysalueelta. Mukana ei ollut yhtään korttia Oulun ja Kuopion Postikeskusten toiminta-alueilta. 

Joulukuun 18. ja 19. päivinä Pohjois- ja Itä-Suomesta postitetut vastauslähetykset ilmeisesti ohjattiin Viroon.

Korttien pieni kokonaismäärä 19.12. ja erityisesti 20.12. viittaa siihen, että niitä hävitettiin myös alueella, jolta vastauslähetykset toimitetaan suoraan Helsingin Postikeskukseen. 

Viime perjantain blogissani arvioin, että kadonneitten vastauslähetysten määrä olisi voinut olla runsaat 10 000 ja hävitettyjä kannattajakortteja olisi voinut olla 12 000 – 14 000. 

Näitä lukuja on syytä täsmentää. Vastauslähetyksissä on ollut keskimäärin 2-3 kannattajakorttia. Näin ollen jo noin 5000 vastauslähetyksen katoaminen saattoi johtaa runsaan 10 000 kortin hävittämiseen ja ehdokkuuteni estymiseen.    

Vähintään tämä määrä vastauslähetyksiä 12., 18. ja 20. joulukuuta katosi.

x  x  x    

Kadonneitten korttien arvoitus alkoi ratketa sitä kautta, että Suomen linja ry:n vastauslähetysosoitteeseen postitettiin neljä pikapakettia, jotka tulivat viralliseen seurantaan.

Seurantatietojen mukaan paketit lähetettiin 18. ja 19.12. Oulusta Viroon, missä ne luovutettiin ”vastaanottajalle” 20.12. klo 11.53.

Postin edustajat eivät ole suostuneet kertomaan, mihin osoitteeseen ja kenelle pikapaketit Tallinnassa luovutettiin.

Onkohan vastaus niin yksinkertainen, että pikapaketit ja muut vastauslähetykset toimitettiin Tallinnassa sijaitsevaan Postin omaan toimintakeskukseen?

Seurannassa olleet Oulusta 18. ja 19. joulukuuta Tallinnaan lähetetyt pikapaketit palautettiin Suomeen. Tavalliset vastauslähetykset hävitettiin.

Postin edustajat ovat peitelleet tapahtunutta väittämällä, että 19.12. Pohjanrannasta postitettu paketti ei ollut käynyt Virossa ja että se oli luovutettu vastaanottajalle Suomessa 20. joulukuuta. Lisäksi on väitetty, että paketin perilletulo oli varmistettu puhelimitse.  

Tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Paketti palautettiin lähettäjälle Keminmaalle 22. joulukuuta. Tästä meillä on kirjalliset todisteet. 

x  x  x

Kannattajakorttien katoamiseen liittyvien epäiltyjen väärinkäytösten ja rikosten selvittämisessä on jouduttu aikamoiseen umpikujaan.

Vaikka olemme esittäneet kirjeenvaihdossa ja 5.2. järjestetyn tapaamisen yhteydessä pitäviä todisteita tuhansien kannattajakorttien katoamisesta, valtionyhtiö Postin edustajat ovat todenneet, ettei lisäselvityksille heidän mielestään ole tarvetta.

Meille vastattiin: ”Mikäli poliisi on kiinnostunut tutkimaan asiaa, Posti toimii täydessä yhteistyössä viranomaisten kanssa.”

Toisaalta valitsijayhdistyksen 27.12. Keskusrikospoliisille tekemä rikosilmoitus siirrettiin Helsingin paikallispoliisin käsiteltäväksi. Pinnallisten selvitysten ja lähinnä Postin antamien tietojen perusteella se katsoi, ettei esitutkinnan aloittamiseen ollut aihetta.   

Päätöksestä ei voinut valittaa. Kannella voisi.

Poliisin selvitystyön ollessa vielä kesken kirjoitin 29.12. blogin ”Onko Suomi oikeusvaltio?”. 

Suomi on ylpeillyt sillä, että olemme oikeusvaltio. Muita maita Suomi on kovistellut niiden oikeusjärjestelmään liittyvistä puutteista. 

Nyt kysynkin Suomen oikeusoppineilta, kuinka meidän oikeusvaltiossamme saa oikeutta?