16
joulu
2023
66

Mikä erottaa Suomen Venäjästä – paitsi raja?

Venäjällä valmistaudutaan presidentinvaaleihin.

Suomen tiedotusvälineissä on todettu, etteivät ne ole demokraattiset. Ehdokkaiksi voivat asettua vain Vladimir Putinin linjaa kannattavat ehdokkaat. Toisinajattelijat eivät saa mitään julkisuutta tiedotusvälineissä. 

On julistettu, että Venäjä on autoritaarinen maa, josta demokratia puuttuu kokonaan.

Omien kokemusteni perusteella rohkenin joulukuun alussa julkaisemassani blogikirjoituksessa kysyä: ”Onko Suomi autoritaarinen vai demokraattinen maa?”. 

Kannustin suomalaisia puolustamaan kansanvaltaa – ryhtymään ”demokratian ritareiksi” täyttämällä ja keräämällä kannattajakortteja presidenttiehdokkuuteni tueksi.

x  x  x

Keskustelu valtioiden autoritaarisuudesta ja demokraattisuudesta käynnistyi, kun Yhdysvaltain uusi presidentti Joe Biden ryhtyi vuoden 2021 alussa toteuttamaan suunnitelmaansa ”uudesta kylmästä sodasta”.

Kiinan kasvavan vaikutusvallan patoamiseksi maailma piti jakaa sen ja Venäjän johtamiin autoritaarisiin maihin ja Yhdysvaltain itsensä johtamiin demokraattisiin valtioihin. 

Suomi ryhtyi innokkaasti tukemaan Bidenia, liittyi demokratioiden rintamaan ja asettui sen etulinjaan. 

Suomen innokkuuteen oli kaksi erityistä syytä.

Yhtäältä Suomessa oli vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen ryhdytty toteuttamaan ”ihmisoikeusperustaista” ulkopolitiikkaa. Tämä korosti Suomen kuulumista demokraattisten maiden joukkoon.

Toisaalta vahvat voimat olivat pian kylmän sodan kauden päätyttyä ryhtyneet pyrkimään siihen, että Suomi luopuisi puolueettomuusasemastaan ja liittyisi puolustusliitto Natoon joko suoraan tai sotilasliitoksi kehittyvän EU:n kautta.  

Nykyinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli alusta alkaen kuulunut tähän joukkoon.

Joe Bidenin valinta Yhdysvaltain presidentiksi ja hänen toimintansa maailman jakamiseksi ”uuden kylmän sodan” rintamiin tarjosi Suomen Nato-jäsenyyden kannattajille mahdollisuuden toteuttaa haaveensa. 

x  x  x

Kirjoituksessani kysyin, onko Suomi demokraattinen maa?

Vastausta tähän kysymykseen hain Wikipediasta. 

Siinä esitettyjen määritelmien valossa tein joukon kysymyksiä. 

Kysyin, eikö Suomen poliittisessa ja valtiollisessa järjestelmässä ole sekä demokratian että autoritarismin piirteitä:

”Hallintovallan edustajat kyllä nousevat kansan joukosta ja hallintovalta toteuttaa kansan tahtoa. Mutta onko meillä aitoa ilmaisun- ja lehdistönvapautta ja oikeusturvaa?

Eikö Suomea johda eliittiryhmä? Eikö meillä ole vallalla rajoitettu poliittinen moniarvoisuus ja suvaitsemattomuus oppositiota kohtaan?

Ensi vuoden alussa Suomeen valitaan toimeenpanovallan ylin johtaja, jonka erityinen tehtävä on johtaa maamme ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

Mitä maamme demokraattisuudesta kertoo se, että kaikki vaaleihin toistaiseksi asetetut ehdokkaat edustavat samaa poliittista linjaa, jolla Suomen itsenäisyyttä on viime vuosikymmeninä askel askeleelta kavennettu?

Tämä näkyy erityisesti siinä, että kaikki ehdolle asetetut hyväksyivät sen, että Suomi kovalla kiireellä ilman avointa keskustelua ja ennalta luvattua kansanäänestystä vietiin sotilasliitto Naton jäseneksi.

Jokainen suomalainen voi itse tykönänsä pohtia, onko vaaleihin valmistautuminen sujunut demokratian periaatteita kunnioittaen.

Onko puolueiden ehdokasasettelussa toimittu sääntöjen ja yhdistyslain mukaisesti ja kansanvaltaisella tavalla? 

Onko ehdokkaita asettaneilla valitsijayhdistyksillä ollut tasavertaiset toimintaedellytykset?

Toimiko oikeuskansleri oikein, kun hän hyväksyi vaaliviranomaisten tulkinnan, jonka mukaan sähköisesti tehty ja lähetetty omakätinen allekirjoitus ei kelvannut kannattajakorttiin? Oliko oikein, että vastauksen antaminen asiasta tehtyyn kanteluun kesti neljä kuukautta tilanteessa, jossa korttien kerääminen oli käynnissä ja aikaa oli vähän käytettävissä?

Antoiko tämä oikeuskanslerin toiminta valitsijayhdistyksille oikeusturvaa niiden tärkeässä kansanvaltaisessa toiminnassa?

Onko lehdistössä tuotu avoimesti ja tasapuolisesti esille tarjolla olevat vaihtoehdot?”

x  x  x

Ajattelin, että kirjoitukseni olisi herättänyt julkista keskustelua.

Ei herättänyt, eikä voinutkaan herättää, kun sekään ei missään tiedotusvälineessä ylittänyt uutiskynnystä.   

Rehelliset vastaukset näihin kysymyksiin olisivat osoittaneet, että Suomen poliittisessa järjestelmässä on yllättävän paljon samaa kuin Venäjällä. 

Ratkaiseva ero tosin onneksi on: Suomessa toisinajattelijoita ei tapeta eikä panna vankilaan. Meillä dissidentit pyritään vaientamaan kuoliaiksi.

Tämän olen vuosien varrella saanut karvaasti kokea, kun olen vastustanut sitä politiikan valtavirtaa, joka on murentanut maamme itsenäisyyttä ja joka on johtanut mittaviin kansantaloudellisiin menetyksiin. Näistä koko kansa nyt kärsii.

Uutis- ja julkisuuspimento on seurannut myös valmistautumistani ensi vuoden presidentinvaaleihin. Vain vähättelyä ja kielteistä julkisuutta on ollut tarjolla.

Tiedotusvälineissä herättiin toden teolla viime tiistaina, kun ilmoitin, että valitsijayhdistykseni saa kokoon riittävää määrää kannattajakortteja ja että niitä ei näin ollen jätetä vaaliviranomaiselle. 

Koko syksynä en ollut saanut näin vahvaa julkisuutta.

Se ei ollut enää uutinen, kun muutamaa tuntia myöhemmin ilmoitettiin, että kortit on jätetty ja keräys jatkuu. 

Alkoi taas totaalinen vaikeneminen. 

Vaalitoiminta on vaikeaa ilman julkisuutta. Nytkään kansalle ei ole kerrottu, kuinka ehdokasasetteluun voisi vielä vaikuttaa.

x  x  x

Aikaa korttien keräämiseen on jäljellä vain muutama päivä. 

Tässä tilanteessa joudutaan turvautumaan pääasiassa postin palveluihin.  

Siinä on ollut omat vaikeutensa.

Saamamme tiedon mukaan meidän piti olla mahdollista saada jokaisena arkiaamuna edellisenä päivänä postitetut vastauslähetykset. Viikonloppuisin postilaatikoita ei tyhjennetä, joten niiden aikana postitetut lähetykset ovat perillä vasta tiistaina.

Tämä aikataulu on toteutunut, mutta se ei ole kuitenkaan täysin pitänyt, vaan joissakin tapauksissa aikaa on kulunut useampi päivä.

Oman vaikeutensa aiheutti viime torstain lakko. Sen vuoksi emme saaneet perjantaina lainkaan vastauslähetyksiä. Torstaina ja perjantaina postitettujen tulisi olla meillä maanantaina. Viikonloppuna ja maanantaina postitettujen tulisi olla perillä ensi tiistaina.

Helsingin vaalipiirilautakunta kokoontuu maanantaiaamuna. Toinen, ratkaiseva kokous on keskiviikkona 20.12. kello 16.

Sitä ennen saamme maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona saapuneet vastauslähetykset. Nekin pitäisi ehtiä tarkastaa ja laskea.

Valitsijayhdistys on korostanut, että varmuuden vuosi vastauslähetykset tulisi postittaa viimeistään maanantaina ennen kirjelaatikkojen tyhjentämistä.   

x  x  x

Tiukan aikataulun vuoksi kannattajani ovat järjestäneet äänestäjille mahdollisuuden täyttää ja luovuttaa tänään ja huomenna kannattajakortteja muutamilla paikkakunnilla.  

Käytössä on vaaliautoni, jossa on nimeni sinivalkoisena näkyvänä teippauksena. Itse en ole paikalla, mutta hengessä vahvasti mukana.

Jokainen kannattajakortin täyttänyt tai niitä luovuttanut saa lahjaksi viimeisen kirjani ”Vielä voimme pelastua – itsenäiseen ja eheytyvään Suomeen”.  

Lauantaina ja sunnuntaina on mahdollista täyttää ja luovuttaa kortteja kampanja-autossamme, joka kiertää torilta torille seuraavan aikataulun mukaisesti:

Lauantai 16.12. toreilla:  

klo 10 Turku

klo 12.30 Pori

klo 15 Tampere – keskustori

klo 18 Jyväskylä

Sunnuntai 17.12. toreilla:

klo 10 Lohja

klo 12 Riihimäki

klo 14 Hyvinkää

klo 16 Järvenpää

klo 18 Helsinki Narinkkatori

Tutkimme mahdollisuutta järjestää ainakin Helsingissä tilaisuuden korttien täyttämiseen ja luovuttamiseen vielä maanantaina, tiistaina ja keskiviikkona. Nämäkin kortit saataisiin varmasti ajoissa perille.

Viikonlopun aikana ja maanantaina kortteja voi vielä postittaa vastauslähetyksenä. Ohjeet löytyvät kotisivultani, Sieltä kortteja voi tulostaa.