Suomella on Matti kukkarossa

Sanontaa ”Matti on kukkarossa” on käytetty kuvaamaan tilannetta, jossa rahat ovat loppuneet.

Suomen kielessä käytetty Matti-nimi tulee saksankielisestä nimestä Matteus. Saksanmaalla käytetään ilmaisua ”Matteus on lopussa”, millä tarkoitetaan sitä, että joku on lopussa terveydellisistä tai taloudellisista syistä. Sanonta on syntynyt Matteuksen evankeliumista, joka päättyy sanoihin ”Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.”.

Matti-nimi on ollut käytössä meidänkin suvussamme. Se on minun toinen nimeni ja yksi poikamme kolmesta etunimestä. Meille kahdelle se tuli äitini isältä, jonka nimi oli Matti Kaijankoski.

Matti Kaijankoski oli maanviljelijä ja yrittäjä.

Yrittäjänä Matti oli ennen muuta liikemies, joka osti ja myi tiuhaan sekä hevosia että maatiloja. Parhaimmillaan Matti omisti useita asuintaloja Oulun Heinäpäässä, mutta 1920-luvun lama vei lähes kaiken. Elämänsä loppupuolella hän omisti enää puolet yhdestä kaksikerroksisesta puutalosta. Matti Kaijankoski oli Oulun ensimmäinen taksiyrittäjä.

Kun isäni oli puutarhayrittäjä, olen saanut yrittäjyyden geenin kahta kautta. Tähän liittyy myös säästäväisyys, joka minun osaltani on johtanut suoranaiseen pihiyteen.

x  x  x

Nyt Suomella on Matti kukkarossa kahdessakin mielessä. Rahat eivät riitä, ja elämme velaksi. Kukkaromme nyörejä pitelee Matti Vanhanen.

Viime päivinä julkisuudessa on kauhisteltu valtion voimakasta velkaantumista. Tänä vuonna ylimääräistä velkaa otetaan parinkymmenen miljardin verran. Ensi vuoden varsinaisen budjetin alijäämä on lähes 11 miljardia euroa.

Tässä yhteydessä on muistutettu siitä, että Matti Vanhasen toimiessa pääministerinä edellisen laman aikana vuosina 2007-2011 Suomi velkaantui yhtä hurjaa vauhtia. Vuonna 2010 budjettialijäämä oli peräti 13 miljardia euroa.

Vanhasen/Kiviniemen hallituksen talouspoliittisena strategiana oli rakentaa taantuman yli silta valtion velkaa kasvattamalla. Tämän minäkin hallituksen ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä hyväksyin.

 

Samalla linjalla jatkoivat Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin johtamat hallitukset. Kun taantuma kuitenkin muuttui lamaksi ja pitkittyi, kasvoi valtion velka kaikkiaan noin 50 miljardilla eurolla. Velkaantumiskierrettä ryhdyttiin katkaisemaan vasta Juha Sipilän johtaman hallituksen voimin.

Näiden kokemusten perusteella ryhdyin heti korona -kriisin puhjettua varoittamaan liiallisen velkaantumisen vaaroista.

Lukuisissa julkaisemissani blogeissa kirjoitin, että kysymyksessä ei ollut lyhytaikainen taantuma, jonka yli voitaisiin valtion varoin silta rakentaa. Varoitin, että olemme ajautumassa pitkäaikaiseen kansainväliseen lamaan. Arvioilleni sain heti vahvaa tukea Tuomas Malisen julkisuudessa esittämistä ennusteista (13.3. Koronan talousvaikutuksia vähätellään, 14.3. Väärää politiikkaa meillä ei ole varaa jatkaa).

Kun valtio joka tapauksessa raskaasti velkaantui, tuli varainkäytössä noudattaa tiukkaa säästäväisyyttä. Oli varauduttava pitkäaikaisen laman oloihin. Suorastaan kauhistelin sitä, että Sannan Marinin johtama hallitus ryhtyi jakamaan valtion varoja hyvin avokätisesti erilaisiin hallitukselle mieluisiin tarkoituksiin.

Maaliskuun lopulla arvostelin hallitusta siitä, että se rohkaisi kaikkia kuluttamaan. En pitänyt viisaana sitäkään, että sekä yrityksiä että kuntia kehotettiin välttämään lomautuksia. Maaliskuun 29. päivänä julkaisemassani blogissa kysyin, ”Pitääkö nyt tuhlata vai säästää?”.

x  x  x

Huhtikuun 15. päivän blogissani ”Lamojen opetukset”, varoitin siitä, että velkaantuminen syventää lamaa ja pidentää sen kestoa:

”Suomessakin velkaantumista pitää hillitä ja käyttää valtion varoja hyvin, hyvin harkiten.

Toinen keskeinen syntymässä oleva virhe on leväperäinen suhtautuminen EU:n ja EKP:n toimintaan, joiden kautta velkaantumiskierre uhkaa kiihtyä ja Suomenkin yhteisvastuu muiden maiden veloista kasvaa. Tähän meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa.”

Huhtikuun 22. julkaisemassani blogissa ”Nyt ei ole aika elvyttää, vaan sopeuttaa” arvioin eduskunnassa käytyä talouspoliittista keskustelua. Se oli murheellista kuultavaa, kun sekä hallitukselta että oppositiolta puuttui kestävä talouspoliittinen linja.

”Valtiontalouteen on syntymässä suuri rakenteellinen alijäämä. Tänä vuonna se uhkaa kasvaa jopa 30 prosenttiin. Seuraavina vuosina valtiontalouden alijäämä uhkaa pysyä 15-20 prosentin tasolla.

Velaksi elämistä emme voi toisaalta jatkaa, kun valtion velkataakka on jo entuudestaan kovin raskas. Velkasuhteemme on nousemassa eteläisen Euroopan kriisimaiden tasolle.

Tasapainon saavuttaminen on äärimmäisen vaikeaa. Tämä pitäisi muistaa, kun menoja nyt huolettomasti lisätään.

Tähän tilanteeseen ei sovi ollenkaan se, että EU:ssa ja euroalueella ollaan perussopimuksen vastaisesti kehittämässä yhteistä finanssipolitiikkaa.”

Sekä hallitusta että oppositiota moitin siitä, että ne vaikenivat suunnitelmista lisätä taloudellista yhteisvastuuta.

x  x  x

Nyt on jo nähtävissä, että hallituksen keväällä ja alkukesästä harjoittama talouspolitiikka perustui liian toiveikkaaseen tilannearvioon. Nyt tiedetään, että korona -viruksen leviämisessä on alkamassa toinen aalto ja vientiteollisuus on ajautumassa syviin vaikeuksiin.

Tästä huolimatta kesäkuussa valtiovarainministeriksi ryhtynyt Matti Vanhanen jatkaa aikaisemmin valitulla linjalla. Valtion budjetti perustuu valtavaan velkaantumiseen, vaikka siinä ei ole otettu huomioon kaikkia korona -viruksen ja sen synnyttämän talouslaman vaikutuksia.

Menopuolella on kaikki vaatimukset ja toiveet täytetty. Talouskasvua vahvistavat ja työllisyyttä parantavat ratkaisut ovat mitättömiä. Jotkut päätökset jopa heikentävät taloutemme pohjaa.

EU:n elpymisväline ei auta Suomen kansantaloutta. Joudumme päinvastoin tukemaan muiden jäsenmaiden taloutta ja työllisyyttä. Oma velkataakkamme kasvaa.

Matti Vanhanen oli lauantaina Marja Sannikan haastateltavana. Hänen mukaansa Suomi ei voinut kaataa Saksan ja Ranskan ajamaa elpymisvälinettä, mutta tulevat paketit voitaisiin torjua. Kukahan tähän uskoo?

Eipä taida Matti Suomen kukkarosta Matin opein ja voimin poistua.

Yllä mainitut kirjoitukset ovat luettavissa kotisivuni blogi-arkistosta. Siellä on muutakin mielenkiintoista luettavaa.