Mikä muutti Annikan mielen?

Annika Saarikko järjestää huomenna tiedotustilaisuuden, jossa hän ennakkotietojen mukaan ilmoittaa pyrkivänsä Keskustan puheenjohtajaksi.

Huomisen tiedotustilaisuuden sisältö ei yllätä, mutta ajankohta ihmetyttää.

Ilta-Sanomille 18.6. antamassaan haastattelussa Saarikko kertoi asettaneensa takarajaksi puheenjohtajapohdinnoilleen ”päivän 6. elokuuta, jolloin hän palaa äitiysvapaalta tiede- ja kulttuuriministeriksi”. Hän painotti ”olevansa yhä sitoutunut tukemaan Katri Kulmunia puheenjohtajan tehtävässä. Piste.” (Iltasanomat 18.6.)

Ylelle 18.6. antamassaan haastattelussa Annika kertoi ilmoittavansa ratkaisunsa ”palatessaan töihin ministeriksi elokuun alkupuolella” (Yle Uutiset 18.6.).

Mistä syystä Annika Saarikko on päättänyt siirtää ilmoitustaan noin viikkoa aikaisemmaksi?

Ovatko syynä viime päivien uutiset korona-viruksen tartuntojen lisääntymisestä? Ne saattavat johtaa vaatimuksiin puoluekokouksen siirtämisestä ensi kesään.

Aikaistamalla ehdokkuuden julkistamista voidaan luoda mielikuva, että kokousta haluttaisiin lykätä sen vuoksi, että estettäisiin Saarikon nousu puolueen johtoon. Kokous pyrittäisiin pandemia-tilanteesta piittaamatta väen väkisin järjestämään.

Ajatus kokouksen siirtämisestä ensi kesään ei ole uusi. Se oli esillä jo ennen juhannusta. Julkaisin 19.6. blogin, jossa kirjoitin:

”Hallituksen äskettäin päättämät lievennykset kokoontumisrajoituksiin ja karanteeniohjeisiin jättävät epävarmaksi sen, voidaanko Keskustan puoluekokous syyskuun alussa puolueen sääntöjen ja yhdistyslain edellyttämällä tavalla järjestää. Näissä oloissa puoluekokous olisi viisasta siirtää ensi kesään.

Tämä myös rauhoittaisi puolueen tilannetta ja koko maan poliittista elämää.

Hallitus voisi keskittyä korona-kriisin ja sen seurausten täysipainoiseen hoitamiseen. Annika Saarikko saisi tilaisuuden näyttää kykynsä hallituspolitiikan johtamisessa ja Keskustan kannatuksen kasvattamisessa. Edellisessä hallituksessa annetut näytöt eivät vielä vakuuta.”

Kokoontumisrajoituksia on lievennetty siten, että yli 500 henkilön kokoontumiset sallitaan erityisjärjestelyin sisätiloissakin. Tämä lievennys tulee voimaan 1. elokuuta.

Tällä perusteella Keskustassa on katsottu, että puoluekokous kyetään syyskuun alussa järjestämään.

Tämä ratkaisu on kuitenkin hyvin kyseenalainen senkin vuoksi, että puoluejärjestöt eivät ole voineet valita puoluekokousedustajiaan yhdistyslain ja puolueen sääntöjen mukaisella tavalla. Varttunut väki saattaa tartuntavaaran vuoksi myös arkailla osallistumista kokoukseen.

Nyt on lisäksi tarjolla vaara, että kokoontumisrajoituksia uudelleen kiristetään. Tartunnat ovat alkaneet Helsingin ja Uudenmaan alueella lisääntyä nopeasti. HUS:in apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen piti maanantain A-studiossa erityisen arveluttavana yli 500 henkilön kokoontumisten sallimista. Tämä päätös saatetaan peruuttaa.

Julkisuudessa on ollut tietoja, joiden mukaan puheenjohtajan vaaliin pyritään Saarikon lisäksi värväämään suuri joukko muitakin ehdokkaita. Tällä pyrittäisiin välttämään ”puoluetta sisäisesti repivä kaksintaistelu” (HS 29.7.). Vaali käytäisiin ehdokkaista syntyneiden julkisten mielikuvien perusteella.

Käytännössä tämä merkitsisi sitä, että puoluekokouksessa vältettäisiin jälleen avoin keskustelu puolueen linjasta. Siitä Kulmuni ja Saarikko ovat selvästi erimieltä.

Nyt on kuitenkin syytä varautua siihen, että korona-virus pakottaa Keskustan siirtämään puoluekokouksen ensi kesään. Tähän liittyisi monia hyviä puolia, kuten blogissani 19. kesäkuuta kirjoitin.