17
huhti
2020
16

Euron ja EU:n hajoamisesta Pohjolan Yhteisöön?

Suomen taloustieteilijöistä korona-kriisin laukaiseman talouskriisin kulun on osannut parhaimmin ennakoida Tuomas Malinen. Muiden muassa hänen arvioihinsa olen viime viikkoina julkaisemissani kirjoituksissa nojautunut.

Toinen tärkeä viisauden lähteeni on ollut Marina Mazzucaton vuonna 2018 julkaisema teos ”Arvo – globaalin talouden luojat ja välistävetäjät”, johon nojaudun äskettäin ilmestyneessä kirjassani ”Yhteinen vuosisatamme”.

Ensimmäisissä talouskriisiä käsitelleissä blogeissani ”Koronan talousvaikutuksia vähätellään” (13.3.) ja ”Väärää politiikkaa meillä ei ole varaa jatkaa” (14.3) ennakoin, että syntymässä on kansainvälinen talouslama, joka aiheuttaa Suomelle paljon pahempia ongelmia kuin vuonna 2008 käynnistynyt finanssikriisi.

Maaliskuun 28. päivänä julkaisemassani blogissa ”Älkää ampuko viestintuojaa
kirjoitin:

”Laman vuoksi valtiontalouteen on syntymässä väistämättä usean kymmenen miljardin alijäämä, mikä saattaa kasvattaa valtion velan jopa yli 150 miljardiin euroon.”

Ennakoin, että kansantalouden supistuessa Suomen julkisen talouden velkasuhde saattaa nousta nykyisestä noin 60 prosentista jopa lähelle 100 prosenttia. Kestävyysvaje repeäisi aivan uudelle tasolle.

Valtiovarainministeriö on viime aikoihin saakka vähätellyt talouslamaa ja sen vaikutuksia Suomen kansantalouteen. Eilen julkistamissaan ennusteissa VM pitää kuitenkin mahdollisena, että pahimmassa tapauksessa lähi vuosina saattaisimme ajautua tuohon ennustamaani 100 prosentin velkasuhteeseen.

Kirjoituksissani olen vaatinut tiukkaa säästäväisyyttä valtiontalouteen. Erityisesti olen varoittanut siitä, että ottaisimme kantaaksemme kasvavaa vastuuta muiden euroalueen maiden veloista.

Viime viikkoina Tuomas Malinen on julkaissut kolmiosaisen artikkelin ”Toimenpideohjelma Suomen talouden avaamiseksi”.

Tänään Malinen julkaisi kolmannen osan blogina, jossa hän kehottaa varautumaan sekä euroalueen että EU:n hajoamiseen (https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tmalinen/toimenpideohjelma-suomen-talouden-avaamiseksi-osa-iii/).

Oma valuutta olisi Suomelle Malisen mielestä ensiarvoisen tärkeä, etenkin siinä vaiheessa, kun maailmantalous viimein alkaa toipua. Se voimistaisi kansainvälistä hintakilpailukykyämme ja auttaisi vientiteollisuuttamme.

”Jos Suomi jää yhteisvaluutta euron jäseneksi kriisin ajaksi, voimme olettaa, että vastuumme muiden euromaiden veloista kasvaa ja toipumisemme, kun sen aika viimein koittaa, hiipuu. Euron jäsenenä voimme ajautua jopa sukupolven mittaiseen taantumaan.

Kriisin laajuudesta johtuen on jopa melko todennäköistä, että monet ylikansalliset instituutiot hajoavat kriisin seurauksena. Näihin lukeutuvat sekä yhteisvaluutta euro että EU.

Jos euro alkaa hajota, Suomi ei missään olosuhteissa saa jäädä ´keikkumaan´ hajoavaan valuuttaan esim. Saksan seuraksi. Suomen on ehdottoman tärkeää erota eurosta ensimmäisten joukossa!”

Yhdyn Tuomas Malisen arvioon ja siihen toimintalinjaan, jota hän Suomelle suosittelee. Jos euroalue alkaa hajota, Suomen on ehdottomasti erottava ensimmäisten joukossa.

Malisen artikkeli ja hänen siihen liittämänsä linkit osoittavat, että tämä on täysin mahdollista.

Siihenkin on varauduttava, että Euroopan unioni osittain hajoaisi.

Suomelle tarjolla saattaisi olla erinomainen vaihtoehto. Voisimme ehkä muodostaa yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa Pohjolan yhteisön, joka olisi osa laajempaa Euroopan talousaluetta.

Vastustin aikanaan Suomen liittymistä Euroopan unioniin. Liittyminen oli virhe. Meille oli jo silloin tarjolla parempi vaihtoehto eli jäsenyys Euroopan talousalueessa ja Pohjolan yhteisössä.

Vastustin Suomen liittymistä euroalueeseen. Jäsenyys siinä myönnetään nyt yleisesti pahaksi virheeksi.

Näiden virheiden korjaamiseen saattaa nyt syntynyt kriisi avata mahdollisuuden. Jos näin käy, siihen on tartuttava.

Näistäkin asioista kirjoitan laajemmin blogissa mainitussa teoksessani ”Yhteinen vuosisatamme”. Se on luettavissa kotisivuni sähkökirja-arkistosta ja tilattavissa Pohjanrannan verkkokaupasta.