31
joulu
2017
15

Puoluettomiin mielipidetutkimuksiin

Poliittisilla mielipidetutkimuksilla voidaan vaikuttaa vaalien tuloksiin. Monessa maassa mielipidetutkimusten tekeminen on tästä syystä kielletty juuri ennen vaaleja.

Meillä ei tähän pidä mennä, mutta olisi harkittava, voitaisiinko tutkimusten luotettavuutta, puolueettomuutta ja vastuuntuntoista käyttöä edistää alan itsesääntelyllä samaan tapaan kuin media-ala toimii Julkisen sanan neuvoston puitteissa. Mukana voisivat olla mielipidetutkimuksia tekevät yritykset, johtavat tiedostusvälineet ja yliopistoissa työskentelevät politiikan tutkijat.

Mielipidetutkimusten vaikutus äänestyskäyttäytymiseen nousee taas esille presidentinvaalien yhteydessä.

Kaksivaiheisessa kansanvaalissa suurin merkitys on tutkimuksilla, jotka tehdään ja julkistetaan juuri ennen ensimmäisen kierroksen äänestystä. Ne vaikuttavat siihen, kenen äänestäjät uskovat voivan päästä toiselle kierrokselle. Tästä minulla on henkilökohtaista kokemusta vuosien 1994 ja 2012 presidentinvaaleista.

Vuonna 1994 MTV julkaisi juuri ennen vaaleja tutkimuksen jonka mukaan Elisabeth Rehn olisi ollut Martti Ahtisaaren jälkeen toisena, Raimo Ilaskivi kolmantena ja minä vain runsaan 16 prosentin kannatuksella vasta neljäntenä. Tutkimus oli tehty ennakkoäänestyksen aikana. Siinä kannatukseni oli 21,8 prosenttia, Ilaskiven 17.0 % ja Rehnin 15.5 %.

Vuonna 2012 Yle julkaisi suuren vaalikeskustelun yhteydessä mielipidetutkimuksen, jonka mukaan Pekka Haavisto olisi ollut kakkosena 12 prosentin ja minä kolmantena 10 prosentin kannatuksella. Samaan aikaan suoritetussa ennakkoäänestyksessä minun kannatukseni oli kuitenkin noin kahdeksan prosenttiyksikköä korkeampi ja neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin Haaviston.

Tällä kertaa hämmennystä herättävät hyvissä ajoin ennen vaaleja tehdyt ja julkistetut tutkimukset. Niilläkin voi olla vaikutusta vaalitulokseen siinä mielessä, että osa äänestäjistä alkaa jo ennakkoon sitoutua ehdokkaisiin heidän gallup-suosionsa perusteella.

Tästäkin minulla on omakohtaista kokemusta. Syksyllä 1987 Yleisradio jätti julkaisematta ensimmäisen mielipidetutkimuksen, joka osoitti, että kannatukseni oli noussut suuremmaksi kuin Harri Holkerin suosio. Totuus tuli kuitenkin julki ja löin vaaleissa selvästi Holkerin.

Tällä kertaa hämmennystä herättää se, että julkistetuissa mielipidetutkimuksissa Sauli Niinistön kannatus olisi vielä joulukuussa jopa noussut ja muiden ehdokkaiden suosio aivan olematonta.

Pyrimme tilaamaan Taloustutkimukselta oman presidentinvaaleihin liittyvän mielipidetutkimuksen, mutta saimme vastaukseksi, että yritys on sitoutunut yhteistyöhön vain Ylen kanssa. TNS -gallupilla on samankaltainen sopimus Helsingin Sanomien kanssa. Nämä mediatalot siis päättävät, milloin tutkimuksia tehdään ja miten niitä tehdään. Ne ratkaisevat, kuinka tutkimustuloksia julkistetaan ja kuinka niitä tulkitaan.

Tämä tilanne on epäterve. Olisi pohdittava, kuinka voitaisiin katkaista tämä kytkös johtavien mediatalojen ja mielipidetutkimuksia tekevien yritysten väliltä ja turvata siten mielipidetutkimusten tekemisen ja niiden julkaisemisen puolueettomuus.

Kun olen vuoden lopulla tavannut äänestäjiä kaikissa Suomen maakunnissa, tiedän varmuudella, että esimerkiksi HS:n ennen joulua julkistamat gallup-luvut ovat pahasti pielessä.

Sauli Niinistön gallup-luvut ovat epäuskottavia senkin vuoksi, että suuri enemmistö suomalaisista vastustaa hänen ajamaansa poliittista linjaa: syvenevää EU-integraatiota, sotilaallista liittoutumista ja avointen rajojen politiikkaa.

On kansan aliarvioimista uskoa siihen, että julkisuudessa syntyneet mielikuvat ratkaisisivat presidentinvaalit. Vaalien lähestyessä äänestäjät tulevat tietoisiksi siitä, että vaalien kautta on mahdollisuus muuttaa Suomen suuntaa – vahvistaa Suomen itsenäisyyttä ja puolueettomuutta, palauttaa ulkorajojen valvonta ja siirtyä kestävään kehitykseen myös oman maamme sisällä.