Talousvaliokunnan lausunto on hyvin yksipuolinen

Eduskunnan talousvaliokunta on antanut perustuslakivaliokunnalle lausuntonsa kansalaisaloitteesta kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa.

Talousvaliokuntaa on syytä kiittää siitä, että se kutsui – toisin kuin perustuslakivaliokunta – kuultavaksi myös Suomen euroeroa kannattavia asiantuntijoita. Aloitteen tekijän lisäksi paikalla oli kuusi talousasiantuntijaa, joista puolet on euroeron kannalla. Heidän lausuntojaan ei ole kuitenkaan otettu valiokunnan mietinnössä mitenkään huomioon.

Lausunto on hyvin yksipuolinen ja siihen sisältyy suoranaisia virheitä.

Esitän seuraavassa siihen muutamia kommentteja.

”Kansalaisaloitteen kantavana ajatuksena on oletus, että euroalueen ulkopuolella Suomen korkotaso ja valuuttakurssi voitaisiin sovittaa Suomen talouden kulloisiinkin tarpeisiin. Suomen itsenäisen rahapolitiikan ajalta saadut kokemukset eivät kuitenkaan tue tällaista oletusta. Suomen itsenäisen rahapolitiikan historiasta löytyy toistuvia ajanjaksoja, joissa valuuttakurssi koettiin liian vahvaksi tai heikoksi eikä keskuspankilla ollut edellytyksiä vaikuttaa asiaan.”

Kommentti:

Kansalaisaloitteessa ja sen puolesta esitetyssä lausunnossa ehdotetaan siirtymistä kelluvaan valuuttaan, josta Ruotsilla on ollut erinomaiset kokemukset.

Suomen kielteiset kokemukset liittyvät kiinteiden kurssien järjestelmään. Suomikin oli kelluvan valuutan järjestelmässä sen jälkeen kun suurta vahinkoa aiheuttaneesta vahvan markan politiikasta oli irtauduttu. Tältä kelluvan markan ajalta meilläkin on hyvät kokemukset.

”Useiden talousvaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan valuuttayksikön vaihtaminen tilanteessa, jossa siihen ei ole olemassa valmiita lainsäädännöllisiä menettelyitä, sisältäisi suurta epävarmuutta talletusten, saatavien, velkojen ja sopimusten kohtelusta tällaisen prosessin aikana.”

Kommentti:

Juuri näistä syistä aloitteen tekijät ovat esittäneet, että siirtyminen omaan kelluvaan valuuttaan tulisi valmistella ilman julkisuutta, ja neuvottelut Euroopan keskuspankin, komission ja muiden euroalueen jäsenmaiden kanssa käytäisiin vasta jälkikäteen.

”Valiokunnan kuulemat asiantuntijat ovat varsin yhdensuuntaisesti katsoneet, etteivät Suomen viime vuosina kokemat taloudelliset ongelmat johdu euroalueen jäsenyydestä vaan ovat pääasiassa seurausta talouden rakenteellisista ongelmista.”

Kommentti:

Väite on uskomaton, kun aloitteen tekijän lisäksi puolet kuulluista talousasiantuntijoista pitää jäsenyyttä euroalueessa olennaisena syynä Suomen nykyisiin talousvaikeuksiin ja kannattaa Suomen eroamista siitä.

”Erityisesti tässä talouden tilanteessa Suomi on hyötynyt Euroopan keskuspankin ja eurojärjestelmän poikkeuksellisen kevyestä rahapolitiikasta.”

Kommentti:

Asiantuntijakuulemisen valossa talousvaliokunnan pitäisi olla vakavasti huolissaan siitä, mihin EKP:n nykyinen rahapolitiikka on johtamassa.

”Talousvaliokunta muistuttaa, että hyvinvointimme on rakentunut merkittäviltä osin viennin varaan ja kotimarkkinamme pienuuden johdosta yhdentyneet eurooppalaiset sisämarkkinat ovat olleet Suomen talouden kannalta erittäin merkityksellinen tekijä.”

Kommentti:

Suomen irrottautuminen euroalueesta ei vaikuttaisi mitenkään maamme asemaan osana EU:n sisämarkkinoita.

”Talousvaliokunta pitää selvitettynä, että irtautumisen hallittu suorittaminen olisi mahdotonta. Yhtäältä se edellyttäisi mittavia valmisteluja, laajoja kansainvälisiä neuvotteluja ja mahdollisesti perussopimusmuutoksia, mutta toisaalta markkinavaikutusten minimoimiseksi irtautuminen tulisi tehdä nopeasti, käytännössä yllättäen.”

Kommentti:

Irrottautuminen ei ole helppoa, mutta mahdotonta se ei suinkaan ole. Perussopimusten muuttamista ei missään tapauksessa tarvittaisi. Neuvottelut voidaan käydä irtautumispäätöksen jälkeen. Muiden muassa sekä Suomen Pankin että valtiovarainministeriön johtotehtävissä olleet huippuasiantuntijat – Heikki Koskenkylä ja Peter Nyberg – pitävät euroeron toteuttamista mahdollisena.

”Merkittäviltä markkinavaikutuksilta ei missään tapauksessa pystyttäisi välttymään. Jos uusi valuutta heikkenisi, parantaisi se taloutemme hintakilpailukykyä, mutta tämä tapahtuisi kotimaisen ostovoiman kustannuksella. Sitä, miten valuuttakurssi tosiasiassa käyttäytyisi, on mahdotonta ennakoida.”

Kommentti:

Epäilemättä markkinavaikutuksia olisi, mutta irtautumisen jälkeen oman kelluvan valuutan kurssi vakiintuisi nopeasti ja korot asettuisivat euroalueen ja Ruotsin tasolle.

Markan arvon alenemisesta aiheutuva ostovoiman heikentyminen olisi vähäinen ja tilapäinen. Kilpailukyvyn nopean paranemisen ansiosta vienti alkaisi vetää ja teollisuustuotanto kasvaa. Talouskasvun ansiosta työllisyystilanne alkaisi parantua ja kaikkien kansalaisten tulot ja ostovoima kasvaa.

Nykyisellä euroalueeseen sidotulla raha- ja talouspolitiikalla näköpiirissä on olemattoman hidas kasvu, alhainen ostovoima, suurtyöttömyys ja julkisen talouden leikkaukset.

”Talousvaliokunta katsoo kuitenkin, ettei toimiva talous- ja rahaliitto ole ristiriidassa jäsenvaltioiden laajan suvereniteetin säilyttämisen kanssa. Yhteinen raha edellyttää eurooppalaisen pankki- ja rahoitustoiminnan yhdentymistä, mutta vakaa yhteisvaluuttajärjestelmä ei välttämättä edellytä fiskaaliunionia tai jäsenvaltioiden budjettisuvereniteetin merkittävää rajoittamista.”

Kommentti:

Tämä johtopäätös on uskomaton. Se ei tukeudu lainkaan valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden lausuntoihin.

Lähes kaikki asiantuntijat – sekä euroeroa kannattavat että sitä vastustavat – ovat sitä mieltä, että euroalueen taloudellista yhteisvastuuta ollaan lisäämässä ja että lopulta päädytään järjestelmään, jossa on pysyvät jäsenmaiden väliset varainsiirtojärjestelmät (fiskaaliunioni). Yhtä laaja yksimielisyys on siitä, että todellisen talous- ja rahaliittoon kuuluu myös poliittinen unioni eli nykyistä ylikansallisempi päätöksentekojärjestelmä (liittovaltio).

OP-ryhmän entinen pääjohtaja, professori Antti Tanskanen kiteytti talousvalokunnallekin Suomen vaihtoehdot: euro ja liittovaltio tai markka ja itsenäisyys.

”Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että yhteiskunnassa käydään keskustelua eurojärjestelmän kehittämistarpeista, mutta korostaa rahoitusmarkkinoiden vakauden merkitystä uuden kasvun kannalta. Tämänhetkisessä taloudellisessa tilanteessa rahaolojen vakaus on ensiarvoisen tärkeää kansantalouden alkaneelle elpymiselle. Orastava kasvu voisi häiriintyä vakavasti, jos markkinat alkaisivat reagoida kansalaisaloitteen mukaisen kansanäänestyksen valmisteluun. Talousvaliokunta pitää selvitettynä, että jo epäilys, että Suomi saattaisi irtautua eurojärjestelmästä, merkitsisi uhkaa pankki- ja rahoitusjärjestelmämme vakaudelle. Eurosta irtautuminen olisi oikeudellisesti erittäin raskas ja taloudellisilta vaikutuksiltaan vaikeasti ennakoitava prosessi, eikä se toisi ratkaisua Suomen talouden rakenteellisiin ongelmiin.

Lisäksi valiokunta toteaa, että Ison-Britannian kansanäänestyksen tuloksella voi olla vaikutusta EU:n kehitykseen.”

Kommentti:

Talousvaliokunta rajaa Suomen talouspoliittisen keskustelun euroalueen kehittämisen vaihtoehtoihin.Tämä ei ole omiaan lisäämään luottamusta Suomen talouspoliittiseen päätöksentekoon.

”Orastava kasvu” perustuu kotitalouksien ja julkisen talouden kasvavaan velkaantumiseen. Nykyisellä raha- ja talouspolitiikalla Suomi on ajautumassa suuriin vaikeuksiin.

Olemme maksamassa kohtuuttoman taloudellisen ja sosiaalisen hinnan siitä, että saamme olla mukana yhteisvastuulliseksi velkaunioniksi ja ylikansalliseksi liittovaltioksi kehittyvässä euroalueessa.

Mietinnön loppukommentti viittaa siihen, että talousvaliokunta pelkää Britannian EU-eron johtavan siihen, että Suomen eroaminen euroalueesta ja jopa Euroopan unionista saattaa saada kasvavaa kannatusta. Tätä ei talousvaliokunta voi lausunnollaan estää.

Liitän oheen omat lausuntoni talousvaliokunnalle (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2016-AK-64371.pdf ) ja perustuslakivaliokunnalle (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2016-AK-64375.pdf ).