Onko Suomen tilanne nyt samankaltainen kuin Puolan marraskuussa 2022?

Suomen ilmatilaan harhautuneet Ukrainan taistelulennokit palauttivat mieleeni tapahtumat marraskuun puolivälissä 2022.

Silloin Puolaan oli pudonnut ohjus, jota Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi väitti Venäjän ampumaksi. Totuus oli toisenlainen.

Kirjoitin asiasta 19.11.2022 blogin, johon sisältyi myös linkki Zelenskyin videopuheeseen:

”Puolaan pudonneen ohjuksen ympärille on kehkeytynyt erikoinen näytelmä.

Keskiviikkoaamuna 16.11. panin merkille, että Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin viimeisintä videopuhetta ei ollut aamun TV-uutisissa esitetty. Löysin videon kuitenkin Ylen Areenasta, ja linkkasin sen Facebook-sivulleni.

Videolla Zelenskyi väittää, että Venäjä oli laukaissut ohjuksen Puolaan, ja pyrkii ilmiselvästi vetämään Naton mukaan Ukrainan sotaan.

Kommenttiosioon linkkasin Ilta-Sanomien uutisjutun, jossa Yhdysvaltain presidentti Joe Biden selvin sanoin totesi lentoradan osoittavan, että Ukrainan asevoimat olivat laukaisseet ohjuksen.”

Päivitykseen liitin tällaisen tekstin:

”Yleensä sekä YLE että MTV ovat esittäneet kaikki Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin päivittäiset videopuheet. Tätä ei esitetty.

Video oli aamulla YLE:n uutisten sivulla, mutta se poistettiin myöhemmin.

Videota on syytä verrata Ilta-Sanomien uutiseen, jonka linkitän kommenttiosioon.

Nyt linkki ei enää toimi. Uutisjuttu näyttää Ilta-Sanomien sivulta tyystin kadonneen.”

x  x  x

”Julkisuuteen on tullut jo selityksiä, että Ukrainan ampuma S-300 -ohjus olikin ammuttu kohti Venäjän laukaisemaa risteilyohjusta ja että se oli harhautunut Puolaan.

Volodymyr Zelenskyi on puolestaan edelleen väittänyt, että Ukrainan asevoimat eivät olleet ohjusta lainkaan ampuneet. Hän on vaatinut, että ukrainalaisten asiantuntijoiden on päästävä mukaan tutkintaan. Tähän Puolan viranomaiset ovat suostuneet.

Ei olisi yllätys, jos Puolan, Ukrainan ja Naton selvityksissä löydettäisiin tukea väitteelle, että kysymyksessä oli torjuntatehtävässä olleen ohjuksen harhautuminen Puolan puolelle.

Nämä selitykset eivät monien puolueettomien asiantuntijoiden mukaan ole uskottavia. Ne eivät vakuuta myöskään liittolaismaita, jotka tietävät totuuden.

Todennäköiseltä näyttää, että ohjus laukaistiin maamaaliin, kuten Ukrainan sodassa on usein menetelty.

Jos tämä on totta, on Ukrainan presidentin uskottavuus kokenut pahan kolauksen.

Yksi vaihtoehto on, että Zelenskyi antoi itse ohjeen laukaista ohjuksen, ja yritti tämän avulla vetää Naton mukaan Ukrainan sotaan.

Toinen mahdollisuus on, että ohjuksen ampuivat Zelenskyin tietämättä jotkut muut asevoimissa valtaa käyttäneet. Tämä osoittaisi, että hän ei hallitse maan asevoimia.

Molemmissa tapauksissa Zelenskyin uskottavuus olisi kokenut pahan kolauksen.”

x  x  x

Otsikoin blogini toiveikkaasti: ”Onko Ukrainassa avautumassa tie rauhaan?”.

Otsikko perustui blogin lopussa esittämääni arvioon. Viimeaikaiset sotatapahtumat olivat johtaneet realistiseen tilannearvioon. Liittolaisten tuki oli horjumassa. Puolan ohjusjupakka oli niiden luottamusta Ukrainan johtoon horjuttanut.

Kirjoitin:

”Viime viikkoina Volodymyr Zelenskyin asema on käynyt entistä tukalammaksi.

Kun Zelenskyi Venäjän joukkojen poistuttua vieraili Hersonin kaupungissa, hänen lausuntonsa olivat aikaisempaa maltillisempia. Hän korosti edessä olevia vaikeuksia.

Zelenskyi tietää, että helpot voitot vastahyökkäyksissä on jo saavutettu. Valtaosa Hersonin alueesta on edelleen Venäjän hallussa, joka linnoittautuu Dnepr-joen itärannalle. Eteneminen Krimille on mahdotonta.

Jo tähän mennessä Ukraina on amerikkalaistietojen mukaan menettänyt kaatuneina ja haavoittuneina 100 000 sotilasta – yhtä paljon kuin Venäjä. Tämä on suhteettoman paljon, kun maa on käynyt lähinnä puolustussotaa. Hyökkäysten jatkaminen vaatisi paljon suuremmat uhraukset.

Venäjän iskut maan infrastruktuuriin tekevät ukrainalaisten elämän sietämättömäksi.

Liittolaisten tuki horjuu. Kun ensi talven koettelemukset kohtaavat niitäkin, se saattaa ratkaisevasti heikentyä.

Ja nyt sitten tuli Puolan ohjusjupakkaan liittyvä vastakkainasettelu Yhdysvaltain ja muiden liittolaisten kanssa. Luottamusta koetellaan.

Tämäkin saattaa lisätä paineita etsiä neuvotteluratkaisua. Liittolaiset kehottavat entistä vahvemmin Ukrainaa neuvottelemaan Venäjän kanssa.

Saattaa siis olla, että rauhan mahdollisuudet Ukrainaan ovat avautumassa.

Tässä tilanteessa pitää Suomenkin muuttaa linjaansa. On siirryttävä sodan politiikasta vakauden ja rauhan rakentamiseen.”

x  x  x

Myös Suomeen eilen lähetetyt taistelulennokit herättävät kysymyksiä Ukrainan tarkoitusperistä.

Vähintään kysymys on piittaamattomuudesta, kun Ukrainan lennokit päätyivät Suomeen, yhteen sen suurimmista tukijoista.

Olisiko tilanne nyt samankaltainen kuin marraskuussa 2022?

Osoittaako Ukrainan epätoivoa se, että iskuja suunnataan Itämeren alueelle silläkin riskillä, että ne suuntautuvat liittolaismaihin?

Osoittaisiko tämä nytkin, että tie rauhaan olisi avautumassa?

Vuoden 2022 lopulla näin ei valitettavasti ollut. Nyt mahdollisuudet saattavat olla paremmat.

Suomen tulee joka tapauksessa tukea Yhdysvaltain ponnisteluja rauhan nopeaksi palauttamiseksi Ukrainaan.