Tuleekohan Kansallisteatteriin myös ”Kolmas tasavalta”?
Kävin tiistai-iltana Kansallisteatterissa katsomassa Esa Leskisen näytelmän ”Toinen tasavalta” ennakkonäytöksenä. Pidin kovasti hänen kolme vuotta sitten esitetystä suurtyöstään ”Ensimmäinen tasavalta”. Halusin nähdä uuden näytelmän heti kun oli mahdollista.
Pidin ”Ensimmäisestä tasavallasta” erityisesti sen vuoksi, että se perustui historiallisiin tosiasioihin.
Uusikin näytelmä on erinomainen.
Sen historialliseen tulkintaan joudun kuitenkin esittämään yhden painavan huomautuksen: käsikirjoitus perustuu virheelliseen tulkintaan kevään 1981 tapahtumista.
Tämä on ymmärrettävää sen vuoksi, että tuon ajan valtapuolue SDP ja sen kannattajat ovat sitä kaikin voimin tukeneet.
x x x
Vallalla olleen virheellisen tulkinnan mukaan Urho Kekkonen pyrki kaatamaan Mauno Koiviston johtaman hallituksen. Tosiasiassa kysymys oli SDP:n sisäisestä valtataistelusta Koiviston ja Kalevi Sorsan välillä.
Vallalla olleen tarinan mukaan Mauno Koivisto vastasi Urho Kekkosen asettamaan haasteeseen TV-haastattelussa, jonka hän antoi Katajanokalla 6.4.1981.
Tosiasiassa Koivisto ryhtyi puolustautumaan Kalevi Sorsaa vastaan, joka oli edellisenä päivänä Uudessa Suomessa Tuomas Keskisen haastattelussa paljastanut pyrkimyksensä kaataa Koiviston johtama hallitus.
Urho Kekkosta julkisuudessa syntynyt tulkinta kovasti harmitti. Hän ei voinut mitenkään puolustautua. Käsitykseni on, että kevään kokemukset nopeuttivat prosessia, joka johti syksyllä Kekkosen sairastumiseen ja eroon.
Niille, joita historialliset tosiasiat kiinnostavat, voin tarjota dokumentaatiota siitä, mitä huhtikuun alussa 1981 todella tapahtui.
Vuonna 2014 ilmestyneessä teoksessani ”Suomen linja” (ss. 112-134) kerroin tuon ajan tapahtumista. Teos on nyt myös kuunneltavissa äänikirjana.
Vuonna 2020 ilmestyneessä teoksessani ”Yhteinen vuosistamme” on kevään 1981 tapahtumista vielä enemmän ja vielä tarkempaa tietoa sivuilla 76-79. Siinä on mukana Mauno Koiviston itsensä Hannu Lehtilälle vuonna 2000 antaman TV-haastattelun olennainen sisältö.
x x x
Tänään Esa Leskinen MTV:n ”Huomenta Suomen” haastattelussa kiitti Urho Kekkosta siitä, että presidenttikaudellaan hän ”lännetti” Suomea viemällä maamme mukaan moniin muihin läntisiin järjestöihin kuin sotilasliitto Natoon. Venäjä näitä askeleita vastusti, mutta Kekkosen johdolla päätökset saatiin aikaan.
Omassa kielenkäytössäni en ole luonnehtinut Urho Kekkosen politiikkaa ”lännettymiseksi”. Hän puolusti Suomen itsenäisyyttä ja maamme kansallisia etuja.
Sanan ”lännettyminen” toi yleiseen kielenkäyttöön Unto Hämäläinen, joka kirjoitti vuonna 1998 ilmestyneen teoksensa ”Lännettymisen lyhyt historia”.
”Lännettyminen” alkoi Mauno Koiviston toisella presidenttikaudella, jolloin Suomi alkoi askel askeleelta luopua itsenäisyydestään. ”Vahvan markan” politiikalla Suomi ryhtyi silloin valmistautumaan 1990-luvulla toteutuneisiin jäsenyyksiinsä Euroopan unionissa ja euroalueessa.
”Lännettymisen” huippu oli se, että Suomi luopui puolueettomuusasemastaan ja liittyi sotilasliitto Naton jäseneksi. Tämän ratkaisun lopulliset vaikutukset ovat vielä näkemättä.
Äskettäin ilmestyneessä blogikirjoituksessani osoitin, että Suomen nykyiset vakavat taloudelliset vaikeudet johtuvat siitä, että maamme suistui Kekkosen linjalta ja ”lännettyi”.
Näytelmä ”Toinen tasavalta” päättyy juhlintaan, joka tuo katsojien mieleen ”vahvan markan” aikakauden, jolloin maassamme velkarahalla vietettiin ennen näkemättömiä kulutusjuhlia.
Lopuksi tuli romahdus, joka tuo katsojien mieleen nykyiset taloudelliset vaikeutemme, suurtyöttömyyden ja hyvinvointivaltion alasajon. Tämä on ”lännettymisen” tilinpäätös.
Toivottavasti Kansallisteatteri ryhtyy jo valmistelemaan näytelmää ”Kolmas tasavalta”. Se voisi käsitellä aikakautta, jolloin ulko- ja tuvallisuuspolitiikassamme luovuttiin itsenäisyytemme ja kansallisten etujemme puolustamisesta.
Tämä näytelmä päättyy aikanaan paljon dramaattisemmin kuin ”Toinen tasavalta”.
x x x
Molemmat kirjoituksessa mainitut kirjat ovat luettavissa kotisivuni kirja-arkistosta.
Kirjoituksessa mainitut ”Suomen linjan” sivut ovat kuunneltavissa seuraavasta linkistä:
Suomen linja -äänikirjan soittolistaan, jossa kaikki luvut, pääset seuraavasta linkistä:
