Suomen Nato-jäsenyys ja DCA-sopimus kuuluvat Joe Bidenin menneeseen maailmaan

Neljä vuotta sitten alkoi varmistua, että Suomi on luopumassa edullisesta puolueettomuusasemastaan, ja hakeutumassa sotilasliitto Naton jäseneksi.

Iltalehti julkaisi 25.3.2022 Juha Ristamäen ja Lauri Nurmen yhteisen artikkelin ”Suomi on valmis hakemaan Nato-jäsenyyttä – näin arvio on muotoutunut”.

Sattumalta samana päivänä julkaisin blogini ”Suomen Nato-jäsenyydessä ei olisi mitään järkeä”.

Iltalehden viime maanantaina julkaisemassa Vieraskynä-kirjoituksessani ”Kohtalomme jäi kahden hyvin epävarman kortin varaan” kommentoin näitä kirjoituksia.

Kirjoitukseni tiivistyi kommenttiin, että maamme Nato-jäsenyys ja DCA-sopimus perustuvat Joe Bidenin menneeseen maailmaan.

Nyt olisi keskusteltava siitä, kuinka voimme näillä ratkaisuillamme nykyisessä Donald Trumpin maailmassa parhaimmin selviytyä.

x  x  x

Blogikirjoituksessani oli linkki samalla viikolla AlfaTV:ssa esitettyyn Dissidentti-ohjelman jaksoon ”Ukrainan kriisi testaa Suomen linjan”. Keskustelimme siinä Susanna Junttilan kanssa myös Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä.

Keskustelussamme luotimme vielä siihen, että Sauli Niinistö tasavallan presidenttinä puolustaisi Suomen turvallisuuspolitiikan perinteistä linjaa. Blogin ilmestyessä oli kuitenkin jo tietoa siitä, että Niinistö itse asiassa johti niitä voimia, jotka olivat viemässä Suomea Natoon.

Tämä ristiriita johtui siitä, että TV-keskustelu oli käyty ja tallennettu jo 8. päivänä maaliskuuta.

Jo muutamaa päivää myöhemmin 12.3. olin julkaissut blogin ”Valta ja vastuu kuuluvat presidentille ja valtioneuvostolle”, jossa olin arvostellut sitä tapaa, jolla Nato-jäsenyyttä vietiin eteenpäin:

”Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden käsittelemiseksi on synnytetty prosessi, jossa eduskuntapuolueet ja eduskunta muodostaisivat yhteisen kannan, johon nojautuen tasavallan presidentti ja valtioneuvosto tekisivät myöhemmin muodollisen esityksen eduskunnalle. Lopullisen päätöksen tekisi eduskunta.

Kerrotaan, että tähän prosessiin on päädytty perustuslain luovan tulkinnan kautta.

Perustuslain mukaan Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Sauli Niinistö on korostanut omaa johtajuuttaan pitämällä vielä pienen tauon ennen ”yhteistoiminnassa”-sanaa.

Jos nämä valtioelimet – tasavallan presidentti ja valtioneuvosto – päätyvät eri kannalle, ratkaisuvalta on perustuslain mukaan eduskunnalla.

Tähän nojautuen on ilmeisesti ajateltu, että synnytetyllä ”prosessilla” eduskunta voisi käyttää tätä ylintä päätösvaltaansa jo ennen kuin tasavallan presidentti ja valtioneuvosto ottavat asiaan kantaa.

Tälle tielle ei pidä lähteä. Vallan ja vastuun tulee kulkea käsi kädessä siten kuin perustuslaissa on säädetty.”

Tämä kirjoitukseni johti siihen, että Sauli Niinistö otti minuun yhteyttä ja puolusti tätä menettelyä.

Vaikka kevätkaudella 2022 julkaisemani blogikirjoitukset eivät saavuttaneet mitään mediajulkisuutta, niitä luettiin ja niillä oli oma vaikutuksensa – suuntaan tai toiseen.

x  x  x

Vieraskynä-kirjoituksessani palasin siihen, että Nato-jäsenyyspäätöstä käsiteltäessä perustuslakia ei noudatettu.

”Nato-jäsenyyden kaltaista kysymystä olisi perustuslain mukaan pitänyt käsitellä eduskunnassa valtioneuvoston valmisteleman ehdotuksen pohjalta.

Käytännössä eduskunta sidottiin jäsenyyshankkeeseen puolueiden puheenjohtajien avulla. Perustuslaissa puolueita ja niiden puheenjohtajia ei edes mainita.

Puolueiden puheenjohtajien nostaminen päätöksenteon keskiöön oli poliittinen ratkaisu. Tällä tavoin mukaan pääsivät oppositiopuolueina myös Kokoomus ja Perussuomalaiset, jotka ajoivat Nato-jäsenyyttä kaikkein innokkaimmin.

On mielenkiintoista, että ydinenergialain muuttamisesta viime aikoina käydyssä keskustelussa argumentit ovat olleet päinvastaiset kuin neljä vuotta sitten.

Kokoomuslainen puolustusministeri Antti Häkkänen on torjunut SDP:n puheenjohtajan Antti Lindtmanin ehdotuksen, että muutos valmisteltaisiin eduskuntapuolueiden välisissä neuvotteluissa. Ministeri on korostanut, että eduskunnassa päätöksenteon tulee perustua puolustusvoimien ja puolustusministeriön virkavalmisteluun.”