Ukraina-neuvotteluihin tarvitaan halukkaiden koalition ja Venäjän välinen ”neljäs pöytä”

Viime viikkoina Euroopan ja Yhdysvaltain välillä on käyty mielenkiintoista ”transatlanttista” keskustelua Ukrainan sodan lopettamisesta.

Kuun alussa ”halukkaiden koalitio” piti kokoustaan Pariisissa. Sen jälkeen Ranskan presidentti Emmanuel Macron kertoi, että kaikkiaan 26 valtiota on ilmoittanut valmiutensa osallistua toimintaan, jolla Ukrainan turvallisuutta taataan sen jälkeen, kun rauhansopimus on saatu aikaan.

Siinäkin vaiheessa vain harvat maat ovat valmiit lähettämään joukkojaan Ukrainaan. Yhdysvallat ei tähän halukkaiden joukkoon kuulu.

Uusin keskustelunaihe on Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ilmoitus, että hän on valmis asettamaan kovia pakotteita sekä Venäjälle että siltä öljyä ostaville maille, jos Euroopan maat toimivat samoin.

Kaikkien Euroopan maiden tulisi lopettaa omat öljy- ja kaasukauppansa Venäjän kanssa. Euroopan maidenkin tulisi asettaa kovat toissijaiset pakotetullit muille öljyä Venäjältä ostaville maille, ennen muuta Intialle ja Kiinalle.

x  x  x

Kommentoin Donald Trumpin vaatimuksia 15.9. julkaisemassani blogissa

Lähtökohdaksi otin Ilta-Sanomissa julkaistun Seppo Varjuksen analyysin, jossa hän kirjoitti, että Trumpin vaatimukset voi tulkita kahdella tavalla.

”Ensimmäisen mukaan Trump ajaa aloitetta, joka todella voi tuntua Venäjän vientituloissa. Näin rauha Ukrainassa nopeutuisi.

Toisen mukaan Trump on keksinyt tavan tukkia suut eurooppalaisilta, jotka koko ajan valittavat siitä, että hän ei tee mitään.

Eurooppalaisista riippuu, kummasta tulkinnasta tulee totta.”

Rohkenin esittää näiden lisäksi kolmannen mahdollisen tulkinnan: ”Trump koettaa ehkä saada Euroopan johtajat ymmärtämään, että rauhan palauttaminen Ukrainaan edellyttää neuvotteluja myös heidän ja Venäjän johtajien välillä”.

Tuon kirjoituksen jälkeen tämä tulkintani on vahvistunut.

Donald Trump on ollut sitä mieltä, että sotaa ei olisi saanut päästää syttymään. Sen estämiseksi olisi osapuolten välillä pitänyt tehdä ”diili”.

Presidenttikautensa alusta pitäen Trump on pyrkinyt saamaan aikaan neuvottelutuloksen, jolla sota saataisiin päättymään.

Suomi ja Eurooppa ovat asettuneet vastustamaan Trumpin rauhanponnistuksia. Tässä toiminnassa on sekaannuttu myös Yhdysvaltain sisäpolitiikkaan liittoutumalla niiden poliittisten voimien kanssa, jotka ovat hänen strategiaansa vastustaneet.

Nyt Trump näyttää pelkistäneen tarjolla olevat vaihtoehdot Euroopalle: jos ette tue neuvotteluratkaisua rauhan aikaansaamiseksi, teidän on kannettava täysi vastuu sodan aiheuttamista kustannuksista ja siitä riskistä, että tilanne eskaloituu suursodaksi.

x  x  x

Halukkaiden koalitio on esittänyt suunnitelmiaan vain sitä tilannetta varten, kun rauhansopimus on jo saatu aikaan.

Sota pyritään lopettamaan vain tukemalla Ukrainaa ja painostamalla Venäjää.

Viime päivien tapahtumat osoittavat, että vaara sodan eskaloitumiseen on todellinen.

Donald Trumpin strategia perustuu laajempaan eurooppalaiseen ja maailmanlaajuiseen kokonaisuuteen.

Trumpin edeltäjä Joe Biden ryhtyi jakamaan maailmaa kahtia yhtäältä Kiinan ja Venäjän johtamiin autoritaarisiin maihin ja toisaalta Yhdysvaltain johtamiin demokraattisiin valtioihin. Tämän ”uuden kylmän sodan” kuuma ydin oli ja on Ukrainassa.

Donald Trump pyrkii kohti moninapaista ja suuralueisiin perustuvaa kansainvälistä järjestelmää. Hän pyrkii rakentamaan vastapainoa mahtiasemaansa kasvattavalle Kiinalle luomalla tiivistä yhteistyötä Yhdysvaltain, Euroopan ja Venäjän välille.

Yhdysvaltain turvallisuuden kannalta on tärkeää, että strategisten aseiden rajoittamiseksi tehdyn START-sopimuksen jatko turvataan myös ensi vuoden jälkeen. Tavanomaisen aseistuksen rajoittamista koskeva TAE-sopimus olisi uudistettava tavalla, joka takaisi sekä Ukrainan, Venäjän että koko Euroopan turvallisuuden.

x  x  x

Halukkaiden koalition pitäisi nyt pohtia, kuinka se voisi edesauttaa neuvotteluratkaisua Ukrainan sodan päättämiseksi.

Euroopan pitäisi tukea Ukrainan ja Venäjän välisten neuvottelujen lisäksi Yhdysvaltain neuvotteluja sekä Venäjän että Ukrainan kanssa.

Neuvotteluihin voitaisiin kattaa lisäksi ”neljäs pöytä”, jossa halukkaiden koalition jäsenet voisivat keskustella Venäjän kanssa.

Tässä pöydässä voitaisiin aluksi neuvotella niistä järjestelyistä, joilla syntyvän rauhansopimuksen toteutuminen voitaisiin aikanaan varmistaa.

Nämä keskustelut saattaisivat avata osaltaan tietä myös neuvotteluihin itse rauhansopimuksen aikaansaamiseksi. Tässä Eurooppa joutuisi keskusteluihin myös sodan ”juurisyistä”, jotka olivat esillä presidenttien Macron ja Putin heinäkuun alun keskusteluissa.

Suomessakin on jo varauduttu. Tämä kävi ilmi Ilta-Sanomissa äskettäin julkaistussa entisen Suomen Moskovan-suurlähettilään ja ulkoministeriön nykyisen strategiajohtajan Antti Helanterän haastattelussa.

Ilta-Sanomien kysymykseen Venäjän itselleen vaatimista turvatakuista Helanterä vastasi: ”Tämä on todella tärkeä kysymys. Kun Venäjä vaati tällaisia turvatakuita ennen helmikuuta 2022, ne vaatimukset liittyivät oikeastaan laajemmin Naton läsnäoloon itäisessä Euroopassa. Ukraina oli tärkeä, mutta ei ainoa asia. En ylläty, jos Venäjä yrittää saada mahdollisissa rauhanneuvotteluissa läpi myös jotain muuta kuin Ukrainaan liittyviä tavoitteita.”

”Neljäs pöytä” saattaisi osaltaan avata tietä neuvotteluihin uusista sopimuksista tavanomaisten aseiden rajoittamiseksi ja ehkä myös taktisten ydinaseiden rajoittamiseksi  Euroopassa.

Jos saataisiin aikaan keskinäiseen luottamukseen perustuva ja kattava aserajoitusten ja asevalvonnan kokonaisuus, rauhansopimuksen valvomiseksi tarvittaisiin ehkä vain ETY-järjestön mandaatilla toimivia aseettomia tarkkailijoita.