Suomen on tuettava sovintoa ja yhteistyötä Yhdysvaltain ja Venäjän välillä

Yhdysvaltain poliittisen elämän jyrkkä kahtiajako on johtanut siihen, että myös maan ulkopolitiikassa on koettu voimakkaita muutoksia.

Parina viime vuosikymmenenä suuntataistelua on käyty erityisesti Joe Bidenin ja Donald Trumpin välillä. 

Joe Bidenin valtakausi alkoi Barack Obaman varapresidenttinä vuosina 2009-17. Hänen oma presidenttikautensa ajoittui vuosiin 2021-25 .

Donald Trumpin ensimmäinen presidenttikausi ajoittui näiden Bidenin valtakausien väliin. Toinen alkoi tämän vuoden alussa.

Joe Bidenin ja Donald Trumpin ulkopoliittisessa ajattelussa ja toiminnassa on ollut samankaltaisuuksia, mutta myös suuria eroavuuksia. 

Sekä Biden että Trump ovat pitäneet Kiinan kasvavaa mahtia uhkana Yhdysvalloille, mutta he ovat pyrkineet patoamaan sitä eri tavoin. Suhtautumisessa Venäjään ja Ukrainaan heidän välillään on ollut jyrkkä ero. 

Yhdysvaltain ja Venäjän suhteet olivat kärjistyneet jo George Bush nuoremman presidenttikaudella, jolloin Nato oli vuonna 2008 Bukarestin huippukokouksessa tehnyt päätöksen Georgian ja Ukrainan Nato-jäsenyydestä. 

Barack Obaman presidentti- ja Joe Bidenin varapresidenttikaudella Yhdysvaltain suhteet Venäjään säilyivät kireinä. Vuonna 2014 Ukrainassa syttyi sisällissota, ja Venäjä valtasi Krimin niemimaan. Venäjälle asetettiin pakotteita.

Tultuaan presidentiksi vuonna 2017 Donald Trump pyrki toteuttamaan suurta suunnitelmaansa (Big Deal), jonka mukaan Kiinan vaikutusvallan kasvua padotaan luomalla tiivis yhteistyö Yhdysvaltain, Euroopan ja Venäjän välille. 

Suhteita Venäjään Trump yritti liennyttää purkamalla sille asetettuja pakotteita. Tämän demokraatit kongressissa estivät.

Presidentiksi noustuaan Joe Biden kovensi otteitaan Venäjää vastaan. Hänen varapresidenttikaudellaan alkanut sisällissota johti hänen omalla presidenttikaudellaan täysimittaiseen sotaan, kun Venäjä 24.2.2022 hyökkäsi Ukrainaan. 

Toisella presidenttikaudellaan Donald Trump ryhtyi jälleen toteuttamaan suurta suunnitelmaansa. Hän loi nopeasti yhteydet Venäjään ja ryhtyi ponnistelemaan Ukrainan sodan lopettamiseksi.

x  x  x 

Suomi on joutunut Yhdysvaltain sisäisten valtataistelujen keskellä erikoiseen tilanteeseen. 

Donald Trumpin ensimmäisellä kaudella Suomen ja Yhdysvaltain suhteet olivat erinomaiset. 

Heinäkuussa 2018 tasavallan presidentti Sauli Niinistö isännöi presidenttien Donald Trump ja Vladimir Putin huippukokouksen Helsingissä. Muutoinkin Suomi osaltaan tuki Yhdysvaltain pyrkimyksiä parantaa suhteitaan Venäjään.   

Joe Bidenin aloitettua oman presidenttikautensa Yhdysvaltain ulkopoliittinen linja jyrkästi muuttui.

Biden käynnisti suunnitelmansa ”uuden kylmän sodan” aikaansaamiseksi Venäjää ja Kiinaa vastaan. Tähän hankkeeseen liittyi myös Suomen ja Ruotsin jäsenyys sotilasliitto Natossa.

Kerroin tästä 31.5.2022 julkaisemassani blogissa ”Oliko Sauli Niinistö Joe Bidenin asialla?”. Kirjoitus perustui Iltalehden ja Washington Postin julkaisemiin tietoihin. 

Suomessa uskottiin Joe Bidenin vakuutteluihin, että maailma jakautuu pysyvästi kahtia yhtäältä Yhdysvaltain johtamiin demokraattisiin valtioihin ja toisaalta Kiinan ja Venäjän johtamiin autoritaarisiin maihin. Puhuttiin ”rautaesiripun” nousemisesta keskelle Eurooppaa.  

Keväällä 2022 julkaisin useita blogikirjoituksia, joissa todistelin, että Suomen ei ole järkevää luopua puolueettomuusasemastaan. Tärkeimmät kirjoitukseni lähetin myös Sauli Niinistön henkilökohtaiseen sähköpostiin. Blogit ovat luettavissa teoksestani ”Sota vai rauha Suomelle?” (ss. 135-248).

Maaliskuun 20. päivänä julkaisemassani blogissa ”Joe Bidenin politiikasta Donald Trumpin strategiaan?” tarkastelin eroja Joe Biden ja Donald Trumpin ulkopoliittisessa ajattelussa ja toiminnassa. 

Lopetin kirjoitukseni: 

”On mahdollista ja jopa todennäköistä, että Donald Trump valitaan vuoden 2024 vaaleissa uudelleen maan presidentiksi. Näköpiirissä ei ole varteenotettavaa kilpailijaa sen paremmin republikaanien kuin demokraattienkaan keskuudessa.

Donald Trump ehti jo antaa tukeaan Venäjän toiminnalle, mutta yleisen mielipiteen paineissa suhtautuminen on muuttunut. Myöhemmin hän hyödyntää sodan kielteiset seuraukset täysimääräisesti.

Donald Trumpin paluu muuttaisi ilmeisesti jälleen perusteellisesti Yhdysvaltain strategian. Tämä pitäisi Suomessa ja muuallakin Euroopassa ottaa huomioon.”

Viime aikoihin saakka olen ajatellut, että ainakaan Suomessa ei otettu.

Sittemmin on edellinen pääministerimme Sanna Marinin kertonut, että ”Trumpin pelko vauhditti Suomen Nato-päätöstä”?

Saman asian sanoi äskettäin Amerikka-asiantuntija Risto E. J. Penttilä ”Ruotuväki”-lehdessä julkaistussa haastattelussa. Juttu oli otsikoitu ”DCA-sopimus on hyvä palovakuutus Donald Trumpin varalle”. 

Aika näyttää olivatko kiireellä tehdyt ratkaisut viisaita. Viisasta ei ollut ainakaan perustelujen kertominen julkisuuteen. 

x  x  x

Viime syksynä ilmestyneessä kirjassani ”Mitä Suomelle on tapahtunut?” toistin ennustukseni, että Donald Trump valitaan Yhdysvaltain presidentiksi. 

Kirjoitin uskovani, että Trumpin valinta johtaa rauhan palautumiseen Ukrainaan. Tämä puolestaan avaisi uusia valoisia näköaloja Suomen tulevaisuudelle. (mt. ss. 330-351) 

Otettuaan vastaan virkansa Donald Trump ryhtyi yllättävänkin nopeasti ja väkevästi toteuttamaan strategiaansa.

Suomi on joutunut erikoiseen tilanteeseen. 

Joe Bidenin kaudella maamme ryhtyi tukemaan hänen käynnistämäänsä ”uutta kylmää sotaa” liittymällä kovalla kiireellä Natoon ja solmimalla DCA-sopimuksen Yhdysvaltain kanssa. Suomi katkaisi kaikki yhteytensä ja yhteistyönsä Venäjän kanssa. 

Nyt kaikki on muuttunut. 

Donald Trumpin johdolla Yhdysvallat neuvottelee Venäjän kanssa Ukrainan rauhansopimuksesta. Moskovasta tihkuneiden tietojen mukaan esillä ovat myös Venäjän joulukuussa 2021 Natolle ja Yhdysvalloille ehdottamat turvallisuusjärjestelyt. 

Kaiken järjen mukaan Suomen tulisi tukea neuvotteluja Venäjän ja Yhdysvaltain välillä. Mukaan olisi saatava myös muut EU-maat.

Tulitauko pitäisi saada aikaan mahdollisimman nopeasti. Taistelujen jatkuminen ei ainakaan paranna Ukrainan asemaa.

Myötäsukainen asenne Yhdysvaltain ja Venäjän neuvotteluihin antaa meille mahdollisuuden vaikuttaa siihen, että syntyvä sopimus on mahdollisimman edullinen Ukrainalle. Tällä tavoin voimme päästä vaikuttamaan myös Euroopan turvallisuusarkkitehtuuria koskeviin neuvotteluihin. 

Pääministeri Petteri Orpo on oikeassa, kun hän sanoo, että eurooppalainen puolustus pitää toteuttaa Naton puitteissa. 

Naton yhtenäisyyttä on vaalittava. Euroopan unionia ei pidä militarisoida.

On palattava yleiseurooppalaiseen, paneurooppalaiseen, yhteistyöhön. ETY-järjestön puheenjohtajamaana Suomella on tästä erityinen vastuu.

Venäjää vastaan asetettuja pakotteita ollaan jo purkamassa. Neuvottelut ovat käynnissä muun muassa syksyllä 2022 räjäytetyn Venäjän ja Saksan välisen kaasuputken korjaamisesta ja käyttöönotosta.

Meidän on pyrittävä siihen, että myös meidän Venäjälle asettamiamme pakotteita ja meihin kohdistettuja vastapakotteita voitaisiin mahdollisimman nopeasti purkaa.

Me voisimme aloittaa yhteyksien ja yhteistyön palauttamisen vaikka avaamalla koeluontoisesti itärajamme henkilöliikenteelle. Ilmeisesti Venäjä on valmis palaamaan siihen vanhaan käytäntöön, että heidän viranomaisensa estävät rajalle pääsyn sellaisilta, joilla ei ole sen ylittämiseen tarvittavia asiakirjoja.

x  x  x

Kirjoituksessa mainitut teokset ovat luettavissa kotisivuni kirja-arkistosta. 

Ne voi tilata Pohjanrannan verkkokaupasta.