Mitä Suomenlahdella tapahtui 31.7.1995?

Joulukuun 28. päivänä julkaisin blogin, jossa kysyin: ”Mitä Itämerellä oikein tapahtuu?”. 

Vastauksia emme ole saaneet.

Kommenttiosioon lähetin päivityksen, jossa esitin uusia kysymyksiä. Vastaamatta jäivät nekin.

Nyt on syytä kysyä myös, mitä Suomenlahdella tapahtui heinäkuun lopussa vuonna 1995. 

x  x  x

Joulukuun blogissani kertasin viime aikojen tapahtumia Itämerellä.

Aluksi esillä olivat olleet epäilyt siitä, että kaksi kiinalaistaustaista laivaa olisi katkonut tietoliikennekaapeleita. 

Nyt keskusteltiin tapahtumista, joissa Suomen ja Viron välisiä sähkö- ja tietoliikennekaapeleita oli vaurioitunut. 

Tällä kertaa epäiltiin mukavuuslipun alla purjehtivaa tankkilaivaa. Sen katsottiin kuuluvan ”varjolaivastoon”, jolla venäläiset yritykset toimittavat asiakkailleen kansainvälisten pakotteiden alaisia öljytuotteitaan.

Kiinalaistaustaisiin laivoihin liittyvien tapausten osalta palautin mieliin 24.11. julkaisemani blogin ”Miksi Kiina järjestäisi ”ilkeyksiä” Itämerelle?”.

 

Otin esille myös tapahtumat 26. syyskuuta 2022.

Tuolloin Venäjältä Saksaan vedetty Nord Stream 2 -kaasuputki räjäytettiin. Tästä epäiltiin Yhdysvaltoja ja sen liitolaisia. 

Varsinkin Suomessa räjäytyksestä syytettiin Venäjää, vaikka tällaisissa väitteissä ei ollut mitään järkeä.     

Yhdysvallat käytti putken sulkemiseen diplomaattisia keinoja, joista kerroin 28.8.2022 julkaisemassani blogissa ”Suomi on ollut energiasodissa aikaisemminkin”. Se perustui Washington Postin aikaisemmin keväällä julkaisemaan juttuun. 

 

Kirjoitin, että Ukrainalle diplomatia ei riittänyt: putken räjäyttivät sen erikoisjoukot. 

En pitänyt uskottavana, että Venäjä olisi käyttänyt omia öljytuotteitaan kuljettavaa tankkeria kaapeleiden katkaisemiseen. Tällä tavoin se olisi itse saanut aikaan tilanteen, jossa sen varjolaivaston käyttöä ollaan vaikeuttamassa. 

Ukrainan ”pelikirjaan” totesin sen sijaan tämän hyvin sopivan. 

x  x  x

Kirjoitin, että Itämerellä tilanne oli nyt vaarallisella tavalla kärjistynyt. 

Viro oli ilmoittanut ryhtyvänsä vartioimaan kaapeliyhteyksiään. Naton läsnäoloa Itämerellä ollaan lisäämässä.

Kysyin:

”Mitä tapahtuu, jos rahtilaivoja ryhdytään ”ohjaamaan” Nato-maiden aluevesille? 

Ryhtyykö Venäjä järjestämään saattueita itselleen tärkeiden kuljetusten turvaamiseksi?”.   

Näihin kysymyksiin ei ole vastauksia saatu.

Blogini kommenttiosiossa esitin Helsingin Sanomien juttuun liittyen niitä lisää.

Saman päivän Helsingin Sanomien mukaan:
”Turva vaati …, että rahtialus siirtyy Suomen aluevesille. Sitä ohjeistettiin nostamaan ankkurinsa välittömästi.”
”Rahtialus totteli Suomen viranomaisten käskytystä. Se kääntyi ja suuntasi kohti Suomen aluevesiä.”

Tänään Yle julkaisi Maria Stenroosin analyysin: ”Suomi ei halua merikaapelien katkaisemisesta sotilaallista ongelmaa Suomenlahdelle”.  

Stenroos kuvaa Suomenlahden tapahtumia näin:

”Rajavartioston suurin vartioalus Turva ajoi Eagle S:n rinnalle ulkomerellä ja kehotti laivaa siirtymään Suomen aluevesille. Siellä poliisin ja rajan joukot laskeutuivat köysillä helikoptereista kannelle.” 

Blogissani kysyin: ”Mitä tapahtuu, jos rahtilaivoja ryhdytään ”ohjaamaan” Nato-maiden aluevesille?”. 

HS:n jutussa kerrotaan vartioalus Turvan ”vaatineen”, ”ohjeistaneen” ja ”käskyttäneen” tankkeria. Ylen mukaan rajavartioston suurin vartioalus ”kehotti” laivaa siirtymään Suomen aluevesille. 

On syytä toistaa kysymys: ”Olivatko nämä toimet oikeudellisesti kestäviä?”.

x  x  x

Mitä sitten tapahtui 31.7.1995?

Silloin Suomi laajensi aluemerensä leveyden 4:stä 12 meripeninkulmaan. Meripeninkulma 1,852 kilometriä.

Wikipedia kertoo, mistä oli kysymys: https://fi.wikipedia.org/wiki/Aluevesi

”Suomen aluevesien rajapisteet määrittelee asetus Suomen aluevesien rajoista annetun lain soveltamisesta. Suomen aluemeren leveys oli pitkään 4 mpk, mutta vuonna 1995 se muutettiin pääsääntöisesti 12 mpk:ksi. Suomenlahdella on kuitenkin Viron kanssa sovittu, että maiden aluevesien väliin jätetään vapaan kauttakulun väylä, minkä vuoksi Suomen aluemeri ei suurella osalla Suomenlahtea ulotu täyteen 12 mpk:aan.”

Aluemeren laajennus liittyi Neuvostoliiton hajoamiseen ja Viron itsenäistymiseen

Uudelleen itsenäisyytensä saavuttanut Viro halusi itselleen 12 mpk:n aluevedet.

Suomessa käytössä oli 4 meripeninkulman meriraja. 

Suomi oli haluton laajentamaan aluevesiään. Aluevalvonnan vastuualuetta ei haluttu laajentaa. 

Toisaalta katsottiin, että Suomenlahdelle jäisi niin kapea kansainvälinen merialue, että se tuottaisi hankaluuksia.

Kun Viro pysyi kannallaan, Suomi antoi periksi ja yhdessä otettiin käyttöön 12 mpk:n raja. Kuten Wikipedia tietää kertoa, Suomenlahdella jouduttiin Viron kanssa sopimaan, että maiden aluevesien väliin jätetään vapaan kauttakulun väylä. Tämän vuoksi Suomen aluemeri ei suurella osalla Suomenlahtea ulotu täyteen 12 mpk:aan.

Jokainen voi katsoa kartasta, kuinka kapeat ovat Suomenlahdella kansainvälisen merialueen väylä ja kansainvälinen ilmatila. Tämä on johtanut muun muassa lukuisiin tahattomiin Viron ja Suomen iltatilan loukkauksiin.

Nyt se on Nato-maiden välinen väylä, jota pitkin Pietarista pääsee Kaliningradiin ja maailman merille.