8
huhti
2022
41

Esiinnyin televisiossa!

Esiinnyin eilen televisiossa. En toki valtakunnallisessa TV-lähetyksessä, vaan Haapala-TV -nimisessä Ilta-Sanomien nettiohjelmassa.

Se on katsottavissa jälkikäteen linkistä https://www.is.fi/politiikka/art-2000008737130.html .

Timo Haapalan haastattelu on virkistävä poikkeus siitä julkisuudesta, joka on hallinnut Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja Suomen mahdollista Nato-jäsenyyttä.

Väsymiseen saakka on jouduttu kaikilta TV-kanavilta seuraamaan uutislähetyksiä ja otsikko-ohjelmia, joissa samat naamat esittävät samoja kysymyksiä ja samat naamat niihin samalla tavalla vastaavat.

Haapalankin kysymykset olivat pääasiassa samoja kuin TV-kanavilla esitetyt, mutta vastakset olivat erilaisia.

Onhan se erikoista, että TV-kanavat eivät ole minua lainkaan haastatelleet.

Onhan minulla sentään pitkä ura ulkoministerinä ja muissa ministerin tehtävissä, kansanedustajana ja europarlamentaarikkona. Olen kansainvälisten suhteiden dosentti Lapin yliopistossa ja tehnyt akateemiset opinnäytteeni Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Rohkenen väittää, että tunnen Ukrainan kriisin taustat ja vaiheet paremmin kuin useimmat TV-ohjelmissa haastatellut. Olen perehtynyt myös siihen, mitä mahdollinen Nato-jäsenyys Suomelle merkitsisi.

Tätä asiantuntemusta ei ole haluttu käyttää.

Onneksi tarjolla ovat sentään olleet Uuden Suomen Puheenvuorot ja Pohjantähti-keskuksen kustantamat Alfa-TV:n Dissidentti-ohjelmat.

x x x

Sosiaalisessa mediassa olen päässyt esille. Se on ollut tulvillaan henkilöön käyviä hyökkäyksiä ja sitä ”vihanpitoa”, josta tasavallan presidentin ja puoluejohtajien tapaamisesta annetussa ”yhteislausumassa” erityisesti varoitettiin.

Uskomattominta on ollut se, että minut on leimattu Neuvostoliiton ja Venäjän agentiksi.

Tämä tuli mieleeni, kun tutustuin äskettäin Väinö Tannerin elämänvaiheisiin.

Haapalakin mainitsi Tannerin nimen sen vuoksi, että hän tuli toistamiseen SDP:n puheenjohtajaksi minun ikäisenäni, yli 75-vuotiaana.

Väinö Tanner on tullut tunnetuksi Urho Kekkosen leppymättömänä vastustajana. Tätä puolta hänen urastaan olen minäkin kirjoissani ja kirjoituksissani käsitellyt.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, kuinka kommunistit ja oman puolueen vasemmistosiipi käyttivät yhdessä KGB:n kanssa ”Moskovan korttia” häntä vastaan.

Tässä tunnen kohtalontoveruutta Väinö Tannerin kanssa.

Mauno Koiviston arkistojen avauduttua on tullut esiin kirjallista todistusaineistoa siitä, kuinka hän ja SDP käyttivät yhdessä KGB:n kanssa ”Moskovan korttia” minua vastaan.

Vuoden 1982 alussa juoniteltiin siitä, kuinka estetään minun valintani pääministeriksi ja kuinka minut syrjäytetään myös ulkoministerin paikalta.

Vuoden 1987 hallitusratkaisu valmisteltiin yhdessä KGB:n edustajien kanssa. Sillä varmistettiin Koiviston jatkokausi.

Syksyn 1989 Vladimirov-kohun avulla pyrittiin yhdessä KGB:n kanssa tuhoamaan minun poliittinen urani.

Kaiken huippu oli se, että uhrista tehtiin stalinistiseen tapaan syyllinen leimaamalla minun maanpetturiksi!

Somessa tätä asetta käytetään edelleen.

Totuudesta kiinnostuneet voivat saada näistä asioista tietoa muun muassa Dissidentin jaksosta ”Toinen poliittisen murhan yritys”.

x x x

Huomenna lauantaina klo 9 esitettävässä Dissidentin jaksossa ”Samankeskisten kehien Eurooppaan” keskustelemme Susanna Junttilan kanssa Euroopan unionin tähänastisesta kehityksestä ja siitä, kuinka unionia olisi uudistettava.

Suomi on joutunut kärsimään erityisesti maamme jäsenyydestä euroalueessa ja unionin yhteisestä maatalouspolitiikasta. Nyt meitä uhkaa vakavasti myös EU:n yhteinen ilmasto- ja ympäristöpolitiikka.

Euroalueen pahoja valuvikoja olisi pyrittävä korjaamaan. Siihen on kaksi periaatteellista mahdollisuutta.

Yksi vaihtoehto voisi olla se, että kaikki euroalueen jäsenmaat ottaisivat euron rinnalla käyttöön kansalliset valuutat. Yhtenäisvaluutasta (single currency) tulisi tällöin yhteinen valuutta (common currency).

Toinen mahdollisuus olisi, että euroalueen ulkopuolella olevat EU:n jäsenmaat eivät siihen liittyisi ja että jäsenmaille annettaisiin mahdollisuus erota. Tällöin euro olisi joillekin jäsenmaille yhtenäisvaluutta, mutta muille yhteinen raha.

Maatalouden osalta jäsenmaille tulisi antaa mahdollisuus palata kansalliseen politiikkaan. Tällöin voisimme turvata kohtuulliset tuottajahinnat rajasuojan avulla ja budjettitukea voitaisiin voimakkaasti vähentää.

Tämän pitäisi olla mahdollista myös yhteismarkkinoihin kuuluvissa maissa, kuten Norjan esimerkki osoittaa.

Ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa tulisi siirtyä järjestelmään, jossa tavoitteet asetettaisiin yhdessä, mutta kukin maa päättäisi omien olosuhteittensa pohjalta, kuinka ne toteutetaan.

Tämä Dissidentin jakso tulee katsottavaksi Permantoon jo tänään klo 17.